Hyvinvointialue järjestää syksyllä koulutuksen, jossa ammattilaisia valmennetaan kohtaamaan lapsi tai nuori kiireellistä mielenterveyden hoitamista ja kriisityöskentelyä vaativissa tilanteissa. Laaja koulutuskokonaisuus on tarjolla kaikille hyvinvointialueen lasten ja nuorten parissa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. 

Koulutuksen tavoitteena on luotsata ammattilaisia tunnistamaan ja kohtaamaan kiireellisen avun tarvitsijat, jotta asiakas pääsee oikea-aikaisesti tarvitsemansa hoidon pariin. Lisäksi ammattilaiset saavat eväitä omaan jaksamiseensa ja työkyvystään huolehtimiseen vaativassa hoitotyössä. 

Koulutus on yksi osa mielenterveyspalvelujen kehittämisen toimenpideohjelmaa, jonka taustalla on THL:n tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston psykiatrian dosentti Mauri Marttusen tekemä arviointi ja raportti. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimenpideohjelma on lähtöisin arjen työn tasolta, ja sen suunnitteluun ovat osallistuneet lapsiperheiden kanssa toimivat yksiköt niin perusterveydenhuollosta kuin erikoissairaanhoidostakin. 

Myös kiireettömän hoidon palveluja kehitetään niin, että hoito olisi oikea-aikaista ja vaikuttavaa. Esimerkiksi psykiatriset sairaanhoitajat ovat pitäneet viime syksystä lähtien vastaanottoja alueemme yläasteilla. Kokeilusta lisää täällä: Sairaanhoitajien vastaanottoa kokeillaan yläasteilla mielenterveyden tukemiseen. 

Lasten ja nuorten lisääntyneisiin mielenterveyden haasteisiin haetaan ratkaisuja eri toimijat ja yhteisöt yhdistävästä joustavasti tehostuvan tuen mallista. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen opiskeluhuoltopalveluissa selvitetään parhaillaan, miten uusi malli soveltuu mielenterveyden tuen toteuttamisen lähtökohdaksi. Pyrkimyksenä on vahvistaa ennaltaehkäisyä ja varhaisen tuen tarpeen tunnistamista tutkittuun tietoon perustuen.

Mielenterveyden joustavasti tehostuvan tuen mallin avulla kuraattori- ja psykologipalveluita sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluita tarkastellaan ja kehitetään kokonaisuutena. Mallin mukaisesti yhteisölähtöiseen palveluiden kehittämiseen osallistuvat myös oppilaat, heidän huoltajansa sekä muut yhteistyötahot. Malli tarjoaa toimijoille yhteiset tavoitteet ammattiryhmien erilaiset roolit huomioiden. Lähtökohta on, että palvelut toteutetaan kuntien opetustoimien sekä hyvinvointialueen sote-palveluiden yhteistyönä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ollaan edelläkävijöitä mielenterveyden joustavasti tehostuvan tuen malliin perehtymisessä. Mallia on hyödynnetty opiskeluhuollon yhteiskehittämisessä jo hyvinvointialueelle siirtymisen valmistelusta lähtien. Mallista kiinnostui kolme vuotta sitten johtava kuraattori Eija Tommo, joka perehtyi siihen erikoistumisopintojensa yhteydessä.

– Mielenterveyden joustavasti tehostuvan tuen malli tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan mielenterveyteen ja huomioi yhteisöllisyyden sekä yhteisöjen mahdollistaman sosiaalisen tuen merkityksen palveluiden kehittämisessä. Parasta mallissa on, ettei se varsinaisesti luo uutta, vaan kehittää jo olemassa olevaa, Tommo kertoo.

Hyvinvointialueella tehdään uuden mallin käyttöönottoon liittyen yhteistyötä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan kanssa. Itla asiantuntijaorganisaationa kerää kansainvälistä tutkimustietoa mallin eri tasoilla toteutettavista mielenterveyden tuen menetelmistä ja interventioista. Hyvinvointialueen toimijat hyödyntävät tutkimustietoa palveluiden kehittämisessä.

– Mallissa keskeistä on riittävä tiedon kerääminen tuen tarpeesta sekä se, että tarpeeseen vastaava tuki kouluissa perustuu tutkimusnäyttöön. On hyvä muistaa myös pedagogisen henkilöstön rooli tuen antajana. He voivat tehdä paljon asioita, jotka vaikuttavat oppimisympäristöön, ilmapiiriin, vuorovaikutukseen, kohtaamiseen ja näin tukea oppilaiden mielenterveyttä, kuvaa Itlan kehittämispäällikkö Piia Karjalainen.