Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikoo panostaa yhteisöllisen asumisen järjestämiseen alueen ikäihmisille. Hyvinvointialue on puoltanut Asumisen ja rahoitus ja -kehittämiskeskus ARA:lle Yrjö ja Hanna -säätiön suunnitelmaa yhteisöllisen asumisen kohteen rakentamisesta Lahden Möysään. Lisäksi hyvinvointialueelle on suunnitteilla useita yhteisöllisen asumisen hankkeita, joista Asikkalan rakennushanke on jo käynnistynyt.

Sosiaalihuoltolakiin vuoden alussa kirjattu yhteisöllinen asuminen tarkoittaa asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa jokaisella asukkaalla on oma asunto. Asumispalveluiden uudistus mahdollistaa iäkkäille henkilöille joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin.

– Tämä vaihtoehto tuli juuri uudeksi, perinteisen palvelusasumisen korvaajaksi, joten kohteita ei ole voinut kovin paljoa ennakoida. Vireillä on kuitenkin useita hankkeita. Suurimpana keskittymänä on Lahden alue, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialan johtaja Anu Olkkonen-Nikula kertoo.

Yhteistyössä kuntien kanssa

Yhteisöllisen asumisen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, mutta se tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Asunnot ovat vuokra-asuntoja, jotka myönnetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vuokranantaja voi olla yksityinen tai julkinen taho. Myös yhteisöllisen asumisen palvelut myönnetään palvelutarpeen mukaisesti ja tuotetaan kotihoidon tai tukipalvelujen keinoin.

– Väestö ikääntyy, ja päijäthämäläisittäin tunnusomainen asia ovat yksinäiset ja ikääntyvät ihmiset, joista suurin osa on naisia. Yhteisöllinen, esteetön ja turvallinen asumismuoto syntyy osittain tällaiseen tarpeeseen. Ei ole tarkoitus korvata ympärivuorokautista palveluasumista tai sellaisten muistisairaiden asumista, jotka eivät selviä omassa kodissaan, Olkkonen-Nikula täsmentää.

Hyvinvointialue tavoittelee yhteisöllisen asumisen voimakasta kasvua ja jopa kolmen prosentin peittävyyttä yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Se tarkoittaisi kymmenen vuoden päästä alueelle noin tuhatta yhteisöllisen asumisen asuntoa.
– Keskeistä niille on asunnon, rakennuksen ja asuinympäristön viihtyisyys ja esteettömyys, joka mahdollistaa iäkkään toimijuutta. Ihannetilanteessa asunto sijaitsee keskeisellä paikalla ja palveluihin on kävelymatka, asumisen kehittämisen päällikkö Marko Hiekkanen visioi.

Yhteisöllisyys vaatii useita asuntoja yksiköihin

Tuotannon kehittämisessä on Hiekkasen mukaan huomioitava esimerkiksi kuntakohtainen tarve, henkilökunnan saatavuus ja yhteisöllisyyden onnistuminen.
– Jotta yhteisöllisyys toimii, se vaatii yksikköön 25–30 asuntoa. Mukana voi olla myös senioriasumista, Hiekkanen toteaa.
Päijät-Hämeessä on käynnistelty kuntien kanssa asumispalveluihin liittyvää verkostoa, joka on kokoontunut tähän mennessä kerran.
– Käymme tiivistä vuoropuhelua, koska myös iäkkäiden esteettömän ja turvallisen asumisen kehittämiseen on tarvetta.

Maakunnallinen suunnitelma työn alla

Yhteisöllisen asumisen edistämisessä on vielä valtava määrä tekemistä, Anu Olkkonen-Nikula myöntää.
Parhaillaan laaditaan maakunnalliseen yhteisölliseen asumiseen liittyvää suunnitelmaa, joka etenee valmistuttuaan kuntiin ja valtiovarainministeriöön.

– Rahoittaja eli ministeriö sitten päättää, miten paljon se esitetyistä investoinneista hyväksyy.

Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueelle seuraavalle vuodelle lainanottovaltuuden eli valtuuden nostaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi tai solmia investoinnin luonteisia pitkiä sopimuksia.
– Markkinoimme halukkaille rakentajille ja eri toimijoille mahdollisuutta tulla mukaan yhteistyöhön niin, että ostaisimme kokonaisuuden palveluna. Olemme sitoutunut yhteistyökumppani, Olkkonen-Nikula paaluttaa.

Takaisinsoittojärjestelmässä oli valtakunnallinen tekninen häiriö. Järjestelmästä ei päässyt soittamaan takaisin, eikä sieltä voitu lähettää tekstiviestejä asiakkaille. Pyysimme siirtämään kiireettömän asioinnin loppuviikkoon.

Päijät-Sote-sovellus toimi normaalisti. Sitä kautta sovelluksen käyttäjät voivat ottaa yhteyttä sotekeskuksiin ja asioida digiklinikalla.

Kiireellisissä sairaanhoidollisissa asioissa potilaita ohjattiin olemaan yhteydessä Päivystysapuun numeroon 116 117.

Häiriö saatiin korjattua saman vuorokauden aikana ja takaisinsoittojärjestelmä on ollut sen jälkeen toiminnassa normaalisti.

Päijät-Sote-sovelluksella saa jo useita hyvinvointialueen terveydenhoidon palveluja sähköisesti. Moniin oireisiin löytyy apu ilman ajanvarausta ja ilman vastaanotolla käyntiä ja fyysistä tutkimusta. Jos sovellus on vielä vieras, sen kanssa pääsee sinuiksi osallistumalla sovellusta esittelevän kiertueen tapahtumiin.  

Ensi viikosta alkaen hyvinvointialue järjestää matalan kynnyksen pop up –tapahtumia, joissa saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa Päijät-Sote-sovelluksen käyttöön ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Esittelytilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua.  

Tilaisuuksia järjestetään pitkin syksyä eri puolilla Päijät-Hämettä. Ensimmäisten kuukausien aikana sovellusesittelyjä on Lahdessa, Hollolassa ja Heinolassa.  

Digitaaliset palvelut tutuksi kaikenikäisille 

Päijäthämäläisistä heinäkuun alkuun mennessä jo lähes 21 000 oli ottanut maksuttoman sovelluksen käyttöönsä. Käyttäjien keski-ikä on noin 40 vuotta, joten varsinkin iäkkäämpien innostaminen sovelluksen pariin nähdään hyvinvointialueella tärkeänä. Digitaaliset palvelut tulevat jatkossa lisääntymään, joten niiden omaksumisessa halutaan ojentaa auttava käsi tukemaan uuden oppimista.  

– Jalkautumalla sinne, missä asiakkaat muutoinkin arjessaan liikkuvat, tavoitamme asiakasryhmiä, joille sähköisten palveluiden käyttö on uutta. Tavoitteenamme on herättää kiinnostus ja rohkeus käyttää sähköisiä palveluita yhä enemmän. Saamamme palautteen perusteella moni on yllättynyt sovelluksen kätevyydestä, kunhan ensin rohkaistuu kokeilemaan sitä, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen. 

Elo-syyskuun sovelluskiertueen ajat ja -paikat löytyvät alta. Seuraavien kuukausien tapahtumien aikataulusta kerrotaan alkusyksystä. 

Päijät-Sote-sovelluksen esittelykiertueen elo-syyskuun aikataulu: 
 

14.8. Päijät-Hämeen keskussairaala OLKA-piste klo 9–13 
15.8. Prisma Syke Lahti klo 10–18

17.8. Päijät-Hämeen keskussairaala, OLKA-piste klo 9–13
21.8. Päijät-Hämeen keskussairaala, OLKA-piste klo 9–13
22.8. Prisma Laune Lahti klo 10–18

29.8. WPK Heinola, Ikäihmisten terveyden päivä klo 10–14

5.9. Prisma Hollola klo 10–18
6.9. Muistikahvila Lahti, Trio Palvelutori klo 11–12

11.9. Muistikahvila Heinola, Siltakodin asukastupa klo 12–13

12.9. Prisma Holma Lahti klo 10–18

18.9. Lahden palvelutori TRIO klo 10–14

19.9. Lahden palvelutori TRIO klo 10–14
 

Ajantasaiset tiedot sovellusesittelykiertueen aikataulusta voi tarkistaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nettisivuilta ja some-kanavista. 

Palvelua joka päivä

Uudistettu Päijät-Sote-sovellus otettiin käyttöön huhtikuussa. Heinäkuun alkuun mennessä sovellukseen oli rekisteröitynyt liki 21 000 käyttäjää. Tavoitteena on, että joka kolmas päijäthämäläinen ottaa uuden sovelluksen oman terveydenhoitonsa ja hyvinvointinsa tueksi vuoden loppuun mennessä.  

Päijät-Sote-sovelluksen avulla saa joustavasti ja nopeasti yhteyden digiklinikan hoitotiimiin ja hoidon tarpeen arviointiin. Kätevästi sovelluksella hoituvia terveyspulmia ovat esimerkiksi flunssa- ja vatsaoireet, iho-oireet ja silmätulehdus. Niille yhteistä on se, että ne eivät vaadi aina fyysistä tutkimusta. Oireiden hoitamiseen ja reseptin saamiseen ei siis aina tarvita ajanvarausta tai asiointia sote-keskuksessa. 

Sovelluksella voi asioida silloin kuin itselle parhaiten sopii, sillä digitaalinen hoitotiimi palvelee vuoden jokaisena päivänä. Esimerkiksi kiireettömiä viestejä voi lähettää hoitotiimille milloin tahansa. 

Sovelluksessa on mahdollista asioida myös lapsen puolesta, kun lisää hänet omaan perheprofiiliinsa.

Digiklinikalla asioimisen lisäksi sovelluksessa voi muun muassa:  

  • tarkistaa sekä perua omia ajanvarauksiaan 
  • uusia reseptejään 
  • lähettää kiireettömän viestin terveydenhuollon ammattilaiselle 
  • osallistua videovastaanotolle 

Tietoturvasyistä Päijät-Sote-sovelluksen käyttämisen edellytyksenä on vahva tunnistautuminen, jota varten tarvitaan pankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Sovellusta voi käyttää myös selaimella osoitteessa paijatsote.suomisote.fi. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on järjestää vaikuttavia, kustannustehokkaita ja saavutettavia palveluita, joissa asiakaskokemus toteutuu erinomaisena. Hyvinvointialueelle siirtyi vuodenvaihteessa tiloja, jotka eivät kaikilta osin vastaa toiminnan tarpeita pitkällä aikajänteellä. Osa tiloista on hyväkuntoisia, osa taas vanhoja ja epätarkoituksenmukaisia tai vääränkokoisia nykytarpeeseen. Hyvinvointialue päivittää parhaillaan toimitilaohjelmaansa ja arvioi sitä varten kaikkien käytössä olevien tilojensa soveltuvuuden toimintaan.  

Toimitilojen arvioinnissa yksi tekijä on henkilöstön saatavuus. Henkilöstön saatavuus voi vaikuttaa tulevaisuuden palvelutarjontaan. On tarkkaan arvioitava, mitä toimintoja voidaan yhdistää, jotta saavutetaan nykyistä parempi henkilöstö- ja tilaresurssitehokkuus. Toimipisteverkostoa ei ole tarkoitus supistaa alueellisesti, mutta tiivistämisen tarvetta on: toimipisteitä on nyt pienilläkin paikkakunnilla useita erillisiä. 

– Hyvinvointialueen talouden raami on tiukka, ja meidän on rohkeasti selvitettävä ihan uudenlaisiakin tilavaihtoehtoja toiminnan tarpeisiin. Kiinteistökustannusten alentaminen on talouden sopeuttamisessa keskeinen keino, jotta säästöt eivät ole asiakkaidemme palveluista pois. Tilaratkaisut on käytävä läpi tulevaisuutta silmällä pitäen, sillä digitalisaation kaltaiset toimintaympäristön murrokset muuttavat oleellisesti tilatarpeita nykyisestä, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen. 

Hyvinvointialue selvittää mahdollisuutta rakennuttaa Lahden sote-keskukselle paremmin saavutettavat ja toiminnallisesti tehokkaammat tilat 

Osana toimitilaohjelmaansa hyvinvointialue selvittää mahdollisuutta rakennuttaa Lahden sote-keskukselle paremmin saavutettavat, nykyaikaiset ja toiminnallisesti tehokkaat tilat. Tarkoitus on parantaa palveluihin pääsyä ja palveluiden saatavuutta sekä keskittää toimintoja useista eri paikoissa sijaitsevista toimipisteistä. Lahden sote-keskuksen asiakkaat ovat kokeneet toimipaikan nykyisen sijainnin hankalaksi alueen mäkisyyden, pysäköintipaikkojen vähyyden ja huonojen julkisen liikenteen yhteyksien vuoksi. Suunniteltu pysäköintitalo ei näillä näkymin toteudu sote-keskuksen välittömään läheisyyteen. 

Aluehallitus päätti maanantaina käynnistää Lahden sosiaali- ja terveyskeskuksen toimitiloja koskevan, pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kilpailutuksen. 

Lahden sote-keskuksen kilpailutettavan tilaratkaisun ensisijainen tavoite ei ole mittavien säästöjen aikaansaanti, vaan paremmin asiakkaiden ja toiminnan tarpeita vastaavien tilojen löytäminen. Lahden nykyinen sote-keskus on rakennettu eri vuosikymmenillä 1950-luvulta alkaen, ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavat ovat sen jälkeen kehittyneet paljon.  

Sairaalan uudisrakennushankkeista tiedetään, että nykyaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksiin suunnitellut tilat tuovat toiminnallista tehokkuutta ja säästävät työntekijöiden aikaa. Samat palvelut pystyttäisiin myös Lahden sote-keskuksessa tuottamaan vähemmissä neliöissä, koska nykyisessä sote-keskuksessa on varsin runsaasti käytävää, vuodeosastomaista rakennetta ja muuta työhön soveltumatonta tilaa.

Säästöä syntyisi myös siitä, että uuteen rakennukseen saataisiin koottua nykyisten sote-keskustoimintojen ohella muutakin toimintaa, jolloin hyvinvointialue voi toimitilaohjelmansa tavoitteiden mukaisesti vähentää vuokraamiaan tiloja. 

Lahden sote-keskuksesta on voimassa oleva vuokrasopimus LähiTapiolan kiinteistörahaston kanssa. Hyvinvointialueen solmimassa vuokrasopimuksessa on lain edellyttämä ehto oikeudesta irtisanomiseen. 

Lahden sote-keskuksen mahdollinen siirtyminen uudisrakennukseen ei vaikuttaisi Harjun terveyden palvelutuotantoon, vaan Harjun terveys jatkaisi sote-keskuspalveluiden tuottamista aiemman sopimuksen mukaisesti. Harjun terveyden ja hyvinvointialueen henkilökunnalla olisi mahdollisuus osallistua yhdessä uusien tilojen suunnitteluun, jotta tilat palvelevat toimintaa mahdollisimman hyvin. 

Yksi hyvinvointialueen järjestöavustuskohteista on kaikille päijäthämäläisille päihderiippuvuudesta kuntoutuville avoin Homebase-kohtaamispaikka.

Homebase tarkoittaa suomeksi kotipesää, ja kotoinen tunnelma sulkee heti syleilyynsä, kun hyvinvointialueen projektisuunnittelija Emmi Fjällström ja erityisasiantuntija Tuula Carroll astuvat sisään päihderiippuvaisille suunnattuun Homebase-kohtaamispaikkaan Aleksanterinkadulla Lahdessa.

– Valoisaan katutason tilaan on helppo tulla, päitä kääntyy ja tervehdykseen vastaa moni paikalla oleva, Fjällström kuvailee visiitin alkua.

Keittiöstä vastaan leijailee kahvin tuoksu, kun ohjaajat Crista ja Timo toivottavat tulijat peremmälle.

Vaikka ilmapiiriä voikin juuri tällä nimenomaisella hetkellä kuvata helkkyvästi, parinkymmenen läsnäolijan tarinat eivät ole helpoimmasta päästä. Taustalla on päihdeongelmia, osattomuutta, työttömyyttä ja rankkoja kokemuksia.

Homebase on avattu todelliseen tarpeeseen vuonna 2019. Avoin kohtaamispaikka käynnistyi päihderiippuvuudesta toipuvien nuorten omasta aloitteesta. Sen kaikki toiminta on kävijöille vapaaehtoista ja maksutonta, ja se on suunnattu päihderiippuvaisille kaikissa toipumisen vaiheissa.

– Homebase tarjoaa arjenhallintaa tukevaa toimintaa yhteisöllisen vertaistuen avulla, toiminnanjohtaja Marika Lius kiteyttää.

Osallisuuden kokemus vaikuttaa hyvinvointiin

Juuri osallisuus ja sen merkitys ovat aiheita, jotka ovat saaneet Osallisuuden versoja -hanketta luotsaavat Carrollin ja Fjällströmin liikkeelle.

Hanke selvittää tänä vuonna yhdessä avointen kohtaamispaikkojen sekä sosiaaliseen kuntoutukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien kanssa, miten toiminta vaikuttaa kävijöidensä osallisuuden tunteeseen ja miten osallisuuden kokemukset syntyvät.

Osallisuuden kokemus on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia, siksi sitä kannattaa tutkia ja mitata.

Osalliseksi itsensä kokeva ihminen tekee hyvinvointiaan palvelevia valintoja, osaton ihminen taas näkee edessään enemmän riskejä ja kielteisiä asioita.

Matala osallisuuden kokemus viittaa siihen, että henkilö on syrjäytymisvaarassa tai kokee itsensä syrjäytetyksi. Osallisuutta edistämällä on siis mahdollista vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Homebasen asiakkaat kokevat voimaannuttavaksi sen, että kävijäkunta on niin monimuotoista eikä toiminnassa kohtaa syrjintää. Kävijät ja ohjaajat ovat samanarvoisia, ja kaikkien yhteisenä tavoitteena on kuntoutuminen päihderiippuvuudesta. Kaikki tämä vahvistaa osallisuuden tunnetta.

Kävijöiden näköinen yhdistys

Osallisuutta synnyttävät myös yhteiset kokoukset ja päätöksenteko sekä yhteinen tekeminen, joka voi tuoda myös ystäviä toiminnan ulkopuolelta.

­ – Haluamme meidän kävijöitämme mukaan yhdistyksen hallitukseen, jolloin toiminta pysyy heidän näköisenään. Olemme panostaneet erityisesti tulevaan vuosikokoukseen järjestämällä eräänlaiset etkot, joissa kävimme läpi, mitä vuosikokouksessa tapahtuu ja miten voi asettua ehdolle, Marika Lius kertoo.

Homebasen seinillä on myös julisteita, joissa kerrotaan toiminnasta: tarjolla on päihteetön leiri Luomaniemessä, sählyä, taidepajoja ja bänditoimintaa.

– Toimintatilaan voi tulla ilman, että tarvitsee tehdä yhtään mitään. Voi istahtaa sohvalle ja katsella vaan, ottaa teetä tai kahvia, Lius täsmentää.

– Teemme päivisin ruokaa, ja aika paljon pelaamme lautapelejä ja juttelemme. Jos tulija tarvitsee yksilöohjausta esimerkiksi Kelan tai muiden asioiden hoitoon, tarjoamme apua, että asiat tulisi hoidettua.

Laajaa kiinnostusta ympäri Suomea

Kuka sitten tähän kotipesään voi tulla?

– Linjaus on, että selvänä saa tulla. Esimerkiksi eilen tuli eräältä henkilöltä viesti, olemmeko auki ja voiko tulla, jos on edellispäivänä lopettanut aineiden käyttämisen ja haluaa kuiville. Hän tuli käymään. Me kyllä ohjaamme myös muiden päihdepalveluiden tukeen, jos sellaiselle on tarvetta, Lius sanoo.

Toiminnalla ei ole ikärajoja, ainoana edellytyksenä ovat päihteettömänä paikalla oleminen ja halu kuntoutua.

Avoin kohtaamispaikka ei tietenkään pysy pystyssä itsekseen. Marika Lius kertoo, että toiminnan kustannuksiin on saatu tälle vuodelle hyvinvointialueen järjestöavustus sekä tukea kaupungin hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnalta.

Homebasen toiminnasta on oltu kiinnostuneita eri puolilla Suomea.

Rauhallista mutta toiveikasta puheensorinaa kuunnellessa tajuaa, että juuri tällaisia kohtaamispaikkoja, Cristoja, Timoja ja Marikoita tarvitaan olkapääksi kaikkialla.