Jos päivittäiset arjen askareet vaikeutuvat sairaudesta tai vammautumisesta johtuen, voi apua saada toimintaterapiasta. Hyvinvointialueen toimintaterapeutit auttavat ikääntyneitä ja työikäisiä edistämään toimintakykyään, terveyttään ja hyvinvointiaan sekä mahdollisuutta osallistua itselle merkitykselliseen toimintaan. Tavoitteena on, että ihminen suoriutuu itsenäisesti erilaisissa arjen toiminnoissa. 

Toimintaterapeutti näyttää asiakkaalle apuvälineen käyttöä vihannesten leikkaamisessa.

Toimintaterapeutti Sanna Ketonen ohjaamassa keittiötoimintojen pienapuvälineiden käyttöä. 
 

Asiakas ja toimintaterapeutti pohtivat yhdessä keinoja, joilla asiakkaalle tärkeää toimintaa tai harrastusta olisi mahdollista jatkaa toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta.  

–  Tyypillinen syy ajan varaamiseen on jokin käden käyttöön vaikuttava vamma tai sairaus, kuten nivelrikko, käden alueen murtuma, rannekanava-ahtauma, nivelreuma, aivoverenkiertohäiriö tai muu neurologinen sairaus. Lisäksi meillä käy asiakkaita työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa, kertoo Asikkalan sote-keskuksessa työskentelevä toimintaterapeutti Viola Heikkinen

Vastaanotolla toimintaterapeutti haastattelee asiakkaan kysyen usein melko tarkastikin asiakkaan arjesta, toimintakyvystä ja arjessa esiintyvistä haasteista. Sen jälkeen hän arvioi asiakkaan käsien toimintaa havainnoimalla ja erilaisten standardoitujen arviointimenetelmien avulla. Lisäksi toimintaterapeuteilla on osaamista ja arviointimenetelmiä kognitiivisten haasteiden, kuten toiminnanohjauksen, hahmottamisen, ohjeiden ymmärtämisen, keskittymisen ja lievien muistin hankaluuksien seulomiseen. 
 
Haastattelun ja arvioinnin perusteella asiakas saa tilanteeseensa sopivat käden kuntoutusharjoitukset sekä tarvittaessa myös pienapuvälineet ja ortoosit eli tukisidokset.  

–  Toimintaterapiasta on mahdollista saada lainaan erilaisia käden ortooseja ja pienapuvälineitä, jotka tukevat asiakkaan omatoimisuutta esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruoanvalmistuksessa, kertoo Hollolan sote-keskuksen toimintaterapeutti Sanna Ketonen

–  Parhaimmillaan löydämme yhteistyössä asiakkaan kanssa ratkaisuja, jotka lisäävät hänen omatoimisuuttaan ja mahdollisuuttaan osallistua itselle tärkeään toimintaan, oli kyseessä sitten pukeutuminen, peseytyminen, asioiden hoitaminen tietokoneella tai jonkin harrastustoiminnan jatkaminen, sanoo Heikkinen. 

Toimintaterapeutit työskentelevät myös osana moniammatillista kotikuntoutustiimiä, johon kuuluu toimintaterapeutin lisäksi fysioterapeutteja ja lähihoitajia. Aikuisten toimintaterapeutit toteuttavat erimittaisia kuntoutusjaksoja ammatillisen harkinnan ja asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.  

Miten voi päästä aikuisten toimintaterapiaan?

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella aikuisten toimintaterapeutin vastaanotolle voi varata ajan matalalla kynnyksellä ilman lähetettä, ja sitä voi tiedustella omasta sote-keskuksesta. Toimintaterapeutin voi tavata myös kotihoidossa, kotikuntoutuksessa, Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarissa, Heinolan ja Orimattilan sote-keskusten vuodeosastoilla ja erikoissairaanhoidossa.

Teksti ja kuvat: Hannele Liimatta 

Kausalalainen Kalevi juttelee kotikuntoutusjakson virkistäneen mieltä ja parantaneen jaksamista arjen askareissa. Kuntoutusohjelman noudattaminen tuo Kaleville jokaiselle päivälle tietyllä tavalla lisämerkitystä, ja kotikuntoutuksen ammattilaiset saavat häneltä kiitosta harjoitteluun innostamisesta. 

Teen liikkeitä sillä tarkoituksella, että saan hallinnan tunnetta arkeeni. Edistymisen huomaa säännöllisiä askareita tehdessä. Liikkuminenkin on parantunut. Ohjaaja on kuin hyvä haltija, joka liki huomaamattomasti saa yrittämään parastaan. Kuntoutuksen onnistuminen vaatii hyvää vuorovaikutusta kuntoutujan ja kuntouttajien välillä. Pitää olla yhteisymmärrys siitä, mitä tehdään ja miksi, Kalevi kiteyttää. 

Lähihoitaja Sanna Peltola kehaisee, että Kalevin oma motivaatio ja ahkeruus tehdä harjoitteita on näytellyt suurinta roolia kuntoutumisen edistymisessä. Hän kertoo, että asiakkaan motivaatio, sitoutuminen ja halu tehdä harjoitteita myös niinä päivinä, kun ohjaaja ei käy, ovat kuntoutumisen edellytyksiä. Kuntouttajat rohkaisevat asiakkaita ottamaan liikkeitä osaksi jokapäiväistä toimintaansa. Esimerkkinä Sanna kertoo kehottavansa asiakkaita tekemään muutaman ylimääräisen seisomaannousun pöydästä noustessa.

Kalevilla on haastatteluhetkellä menossa 57. päivä kuntoutuksen aloituksesta, ja ohjelma on sisältänyt tähän mennessä 13 lepopäivää. Kehitystä tapahtuu, vaikka vielä tasapainon kanssa riittää tekemistäkin. Kuntoutuksessa tärkeää on asiakkaan vastuunotto ja sitoutuminen omaan kuntoutumiseensa. Kalevi tunnistaa, että omalla kehittymishalulla ja harjoittelun jatkuvuudella on suuri merkitys kuntoutumisessa. 

Minua motivoi se, kun huomaan miten myönteisesti harjoittelu vaikuttaa olooni. Sen tuntee kehossaan, että tästä on ollut hyötyä ja tämä vie eteenpäin. Jo pelkästään seurantasoitto kolmen kuukauden päässä motivoi, listaa Kalevi. 

Sanna kertoo, että käyntejä jaksoon kuuluu muutaman viikon aikana tilanteen mukaan noin pari kertaa viikossa. Kalevin kuntoutus sisälsi kymmenen tapaamista. Kun jakso päättyy, niin kolmen kuukauden kuluttua kuntouttaja tekee seurantasoiton, jossa kartoitetaan, miten asiakkaalla on mennyt jakson päätyttyä.

Aina urheilullista elämää viettäneelle Kaleville kuntoutusjakso nosti esiin tuttuja tuntoja aktiivisemmilta urheiluajoilta. Esimerkiksi viimeisimmän lepopäivän jälkeen lihakset kaipasivat jo kovasti liikettä. 

Nuoruudessani harrastin kaikenlaista liikunnallista, kuten suunnistusta, pyöräilyä ja ylipäätään tein maatalon töitä. Harrastin pitkän matkan lajeja, ja pyöräilin esimerkiksi Kilpisjärveltä Tornioon. Kuntoutuksessa on muistunut mieleen liikunnan parhaat puolet ja se hyvä olo, mikä siitä voi tulla. Yleensä harjoitusten jälkeen jalat vapisevat kuin vastasyntyneellä vasikalla. Nautin siitä olotilasta, kun veri kiertää hyvin, Kalevi pohtii. 

Sanna rohkaisee tarttumaan kotikuntoutuksen palveluihin, jos niitä tarjotaan. Kotikuntoutuksen ammattilaiset huolehtivat käynnille tarvittavat apuvälineet, ja harjoituksia tehdään asiakkaan tilanteen, voimavarojen ja kunnon mukaan.  

Fysioterapeutti tekee jokaiselle asiakkaalle oman henkilökohtaisen harjoitusohjelman, ja liikkeet opetetaan käynneillä. Aloitamme rauhallisesti ja tehoja lisätään sitten mahdollisuuksien mukaan. Ei pidä pelätä, että rasittaisimme ketään liikaa. Mielialakin saattaa vaihdella päivän mukaan, ja otamme sen harjoittelussa huomioon.  

Kalevi kokee, että kuntoutumisjaksolle osallistuminen on satsaus arkielämän laatuun. 

Arkeahan ihmisen elämä enimmäkseen on. Presidentinlinnan kutsutkin ovat vain kerran vuodessa. Jumppahetkiä varten en ole valmistautunut mitenkään erityisesti. En vedä jumppatrikoita jalkaan, vaan istun verkkareissani odottamassa pelargonian takana, että joko se ohjaaja pian tulee, Kalevi nauraa.

Kotikuntoutuksen tarkoituksena onkin tukea kuntoutujan itsenäistä pärjäämistä kotona ja arkiympäristössä, kun toimintakyky on laskenut tai uhattuna. Syynä voi olla esimerkiksi onnettomuus, sairaus tai leikkaus. Asiakas saa kotikuntoutuksen palveluja, kun terveydenhuollon ammattilainen on tehnyt arvion ja todennut tarpeen palvelulle. 

Kuntoutuskeskuksen tulosyksikköpäällikkö Pirkko Heinonen kertoo, että Päijät-Hämeessä kotikuntoutusmallia on kehitetty järjestelmällisesti. Kiitosta on saanut esimerkiksi viimeisin uudistus, jonka ansiosta kotikuntoutuspalveluun ohjataan keskitetysti samasta paikasta ja numerosta. 

Jatkossa etäkuntoutukseen panostetaan yhä enemmän, ja kehitteillä on parhaillaan ryhmätoimintamalli. Myös muiden sairaanhoitopiirien kotikuntoutuksen järjestäjät ovat olleet kiinnostuneita mallistamme, Heinonen mainitsee. 

Kuntoutuksen tulosaluejohtaja Veli-Pekka Hakanen kertoo, että kotikuntoutuksen 78 työntekijää tekevät vuodessa noin 30 000 kotikäyntiä ja noin 10 000 muuta kuntoutustapahtumaa asiakkailleen. Kuntouttaja voi tulla asiakkaan kotiin, jos asiakkaan toimintakyky ei riitä asioimaan sote-keskuksessa. Kotikuntoutusta järjestetään tiiviimpinä tehostettuina jaksoina sairaalasta kotiutuville tai ylläpitävänä kuntoutuksena pääasiassa kotihoidon palvelupäätöksen saaneille asiakkaille. Tehostettujen kuntoutusjaksojen jälkeen tehtyjen loppuarvioiden perusteella (2021), asiakkaista 68 prosentin toimintakyky oli parantunut. Kolme kuukautta jakson päättymisen jälkeen toimintakyky oli noussut edelleen 34 prosentilla asiakkaista ja säilynyt ennallaan 41 prosentilla verrattuna kotikuntoutusjakson päätösvaiheeseen. 

Ikäihmisten tehokas kotikuntoutus pitää asiakkaat toimintakykyisenä kotonaan ja ehkäisee raskaampien palveluiden aloittamista. Samoin kotikuntoutus edistää merkittävästi asiakkaan kotiin pääsemistä sairaalajaksojen jälkeen, Hakanen toteaa.  

Sanna näkee työssään lähihoitajana paljon onnistumisen kokemuksia ja konkreettista edistymistä. 

Huomaan työssäni, että fyysisen kunnon kohotus vaikuttaa asiakkaisiin kokonaisvaltaisesti. Usein he kertovat pystyvänsä arjessa enempään kuin ennen kuntoutusta. Totta kai se vaikuttaa myös mielialaan, hän iloitsee. 

”Liikkeet on helppo oppia ja muistaa. Itse tein tiivistelmän liikkeistä, ja sitä vilkaistessa jo puolesta sanasta muistan mitä piti tehdä.”, vinkkaa Kalevi.