Tällä viikolla vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa teemalla ”Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat”. Kenenkään ei tarvitse olla täysin terve tai valmis voidakseen kokea myös elämän hyviä puolia. Jopa joka toisella meistä on jokin mielenterveyden häiriö jossakin vaiheessa elämää. Häiriöt eivät poista oikeuttamme hyvinvointiin, elämänlaatuun, osallisuuteen ja yhteisöön kuulumiseen. Mielenterveys ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se muotoutuu koko elämämme ajan. Mielen hyvinvointia voidaan edistää jokaisessa kohtaamisessa. Tähän tarvitsemme mielenterveysosaamista.  

Mielenterveys rakentaa hyvinvointia

Mielenterveys on keskeinen hyvinvointia rakentava tekijä niin henkilökohtaisella, yhteisöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Se on hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja fyysisen terveyden perusta. Mielenterveyttä voidaan lähestyä eri näkökulmista. Se on elämänlaatua ja toimintakykyä tukeva voimavara, mutta tarkastelun kohteena ovat usein myös psyykkiset oireet ja sairaudet. Yhteisöllisiä mielenterveyden suojatekijöitä ovat muun muassa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, yhteisön tuki sekä suvaitsevaisuus. Yksilön mielenterveyttä suojaavat puolestaan esimerkiksi itseluottamus, myönteinen minäkuva, vuorovaikutustaidot, turvallisuuden tunne sekä oppimis- ja palautumiskyky. Mielen hyvinvointi on ihmisen oma kokemus, ja sitä voi kokea myös ihminen, jolla on mielenterveyden häiriötä.

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat kärsimystä ja kustannuksia

Mielen oireet eivät aina merkitse häiriötä tai sairastumista, vaan ne voivat olla normaaleja ja ohimeneviä reaktioita kuormittavaan elämäntilanteeseen. Ne voivat kuitenkin pitkittyä ja uhata vakavasti ihmisen toimintakykyä. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja ovat merkittävä syrjinnän ja syrjäytymisen riski. Sen lisäksi, että ne vaikuttavat ihmisten arkeen, mielenterveyden häiriöt aiheuttavat myös kustannuksia. Ne lisäävät palvelujen tarvetta ja käyttöä sekä vaikuttavat työn tuottavuuteen. Häiriöt mielenterveydessä ovat suuri kansaterveydellinen haaste. Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään niiden perusteella. On nurinkurista, että viime vuosikymmeninä väestön elinajanodote ja fyysinen terveys ovat kohentuneet, mutta mielenterveyden osalta vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut. Mielenterveys on yhteinen pääomamme, josta huolehtiminen lisää myös yhteisöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia.

Mielenterveysosaamisella edistetään mielenterveyttä

Mielenterveysosaamista tulee olla meistä jokaisella. Se rakentuu tiedosta ja ymmärryksestä mielenterveydestä voimavarana ja terveyden osa-alueena, mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä sekä keinoista vahvistaa mielenterveyttä. Lisäksi se sisältää tietämyksen mielenterveyden häiriöistä ja siitä, mistä niihin voi saada apua. Mielenterveysosaamista vahvistamalla voimme edistää paitsi omaa mielenterveyttämme, myös muiden mielenterveyttä kaikessa vuorovaikutuksessa. Mielenterveysosaamista voidaan lisätä esimerkiksi koulutuksilla, mutta myös vahvistamalla käytäntöjä sekä monialaiseen verkostomaiseen työskentelyyn että yhteiseen työhön työyhteisöissä. Mielenterveysosaamiseen kuuluu, että ammattilaiset voivat tukea myös toinen toisiaan.

Päijät-Hämeessä kehitetään mielenterveysosaamisen johtamista

Mielenterveysosaamista on viimeiset kaksi vuotta vahvistettu Päijät-Hämeessä, Myrskylässä ja Pukkilassa käynnissä olevassa Yhdessä mielessä – mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi (2021–2023) -hankkeessa. Hanke toteuttaa alueellamme kansallista mielenterveysstrategiaa, ja siinä on eri tavoin koulutettu alueemme ammattilaisia. Toiminta perustuu ajatukselle, että voimme edistää mielenterveyttä jokaisessa kohtaamisessa. Mielenterveysosaaminen on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalalla sekä kunnissa ja kolmannella sektorilla vuorovaikutustyötä tekevillä ammattilaisilla. He kohtaavat päivittäin suuren määrän alueemme asukkaita. Vuorovaikutustyö on usein henkisesti kuormittavaa, joten työntekijöiden omasta mielenterveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää. Mielenterveysosaamisen vahvistaminen perustuu ajatukselle, että ammattilaisten osaaminen lisää niin heidän itsensä kuin asukkaiden hyvinvointia. Jotta mielenterveysosaamisen vahvistaminen olisi tavoitteellista ja suunnitelmallista, sitä tulee johtaa. Hankkeessa kehitetään alueelle mielenterveysosaamisen johtamisen mallia, jota pilotoidaan eri työyhteisöissä kevään 2023 aikana.

Mielenterveysosaamisen vahvistamista vuorovaikutustyötä tekeville

Kaikilla Päijät-Hämeen alueen ammattilaisilla on ollut mahdollisuus osallistua Yhdessä mielessä -hankkeen järjestämään maksuttomaan Yhdessä mielessä, resilienssiä arkeen -peruskoulutukseen ja siihen liittyviin keskusteluhetkiin verkossa. Lisäksi eri ammattiryhmille on järjestetty kohdennettua ja räätälöityä koulutusta. Nyt mielenterveysviikolla järjestetään Kohtaajana kriisitilanteissa -seminaari, joka täyttyi nopeasti yli 200:sta paikallisesta vuorovaikutustyön tekijästä. Seminaarissa alueemme ammattilaiset kertovat ja käyvät keskustelua kriisissä olevan ihmisen kohtaamisesta eri näkökulmista. Mielenterveysviikon teemaa mukaillen pohdimme tilaisuudessa, miten ammattilaiset voivat kriisejä kohdatessaan tukea hyvän alkamista ennen vaikeuksien loppumista.

Emma Rautava
projektisuunnittelija, Yhdessä mielessä – mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi (2021–2023) -hanke
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

Lisätietoa Yhdessä mielessä -hankkeesta verkkosivuiltamme. Omaan tahtiin suoritettavaan Yhdessä mielessä, resilienssiä arkeen -verkkokoulutuksen voi ilmoittautua Päijät-Soten koulutuskalenterin kautta. Kurssi on avoinna Pätevässä vuoden 2022 loppuun asti.   

Tekstissä on käytetty lähteenä Kansallista mielenterveysstrategiaa ja itsemurhien ehkäisyohjelmaa vuosille 2020–2030.