Tammikuussa alkaneessa GoGreenNext-hankkeessa syvennytään kaupunkisuunnittelun ja hyvinvoinnin yhtymäkohtiin sekä hyvinvoinnin lisäämiseen ihmisten osallisuuden ja osallistamisen keinoin. Vaikutusta ihmisten hyvinvointiin luodaan niin kaupunkien tekemillä päätöksillä kuin yksilöiden esimerkin voimin. 

Kannustimiin perustuva lähestymistapa virittää muutokseen

Kaupunkien rooli ja merkitys kestävyydessä ja hyvinvoinnissa on noussut jo jonkin aikaa. Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professorin Sirkku Juholan mukaan tämä ei ole sattumaa. Hänen mukaansa kehityssuunta johtuu kaupunkien ketteryydestä sekä kaupunkien tekemien päätösten vaikuttavuudesta. 

Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola.

“Jokaisella kaupungin tekemällä päätöksellä voidaan vaikuttaa nopeastikin maan- ja resurssien käyttöön. Näiden kautta kaupungit vaikuttavat globaalisti sekä paikallisesti”, Juhola toteaa. 

Kaupungit ovat Juholan mukaan hyviä alustoja myös ketterille kokeiluille. Juhola kertoo kaupunkien myös voivan ohjata muita toimijoita erilaisilla tavoilla. 

“Kaupunkien luomat kannustimet ja esimerkit ovat erittäin tärkeitä. Yleensä esimerkiksi kaupunkien oman toiminnan ja rakennusten kasvihuonekaasupäästöt ovat pienet verrattuna mitä kaupungin alueelta tulee laajemmin. Muita toimijoita voidaan kannustaa erilaisin keinoin esimerkiksi tiedon, yhteistyön tai taloudellisten kannustimien kautta.”

Vihreä siirtymä vaikuttaa laajasti hyvinvointiin

Vihreän siirtymän tarkoituksena on vähentää luonnonvarojen kulutusta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sirkku Juhola muistuttaa, että kaupunkivihreällä on todistetusti hyötyjä ihmisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Juholan mukaan olemassa olevan kaupunkivihreän säilyttäminen ja uuden suunnittelu tutkitusti lisäävät ihmisten hyvinvointia kaupungeissa. 

“Jos esimerkiksi pyöräilyä voidaan lisätä parantamalla sen mahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa, vaikuttaa tämä positiivisesti ihmisten fyysiseen terveyteen. Lisäksi voimme vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.” 

Juhola muistuttaa, että suunnittelua tehtäessä on otettava huomioon esimerkiksi uusien kevyenliikenteen väylien vaikutus kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen. Ratkaisuja ei saisi tehdä niin, että kavennetaan lajien elinolosuhteita. 

“On tärkeää siis löytää aina tasapaino eri tavoitteiden välillä”, Juhola summaa. 

Juhola kertoo uskovansa, että tulevaisuudessa kaupungit yhä tarkemmin tarkastelevat eri politiikka-aiheiden välisiä ristiriitoja sekä niiden synergiaetuja. Tämä tarkoittaisi, että yhdellä toimella voidaan vaikuttaa useaan asiaan ja risteävien vaikutusten tunnistaminen on Juholan mukaan enenevissä määrin tärkeää. Tästä yhteistyöstä ja synergiaeduista on esimerkkinä Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Lahden yliopistokampuksen yhteinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma.

“Yhtäältä tämä asettaa haasteita, sillä kaupungin suunnittelijoiden ja virkahenkilöiden tulee pystyä laajemmin puhumaan toisilleen ja ottamaan eri tulokulmia huomioon. Toisaalta tämä avaa mahdollisuuksia strategisempaan kaupunki- ja aluekehittämiseen”, Juhola sanoo. 

Juhola on mukana tammikuussa 2024 alkaneessa GoGreenNext -hankkeessa, jossa pyritään syventymään kaupunkisuunnittelun sekä terveyden ja hyvinvoinnin kytköksiin ja leikkauspintoihin sekä siihen, miten ekosysteemien ja ihmisten terveys liittyvät toisiinsa. 

GoGreenNext yhdistää eri maiden kaupunkeja sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, ja hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten kaupunkien asukkaiden terveyttä voidaan rikastaa kaupunkisuunnittelun ja osallistamisen keinoin. Hankkeessa katsotaan niin kulttuurisia tekijöitä kuin poliittisia päätöksiä sekä kykyä muutokseen. 

GoGreenNext -hankkeen johtaja tohtori Tadhg MacIntyre.

Merkityksen ja esimerkin kautta muutosta

GoGreenNext -hankkeen johtaja, tohtori Tadhg MacIntyre Maynoothin yliopistosta Irlannista on tullut Lahteen konferenssiin, mutta konferenssiosallistuminen ei ole ainut syy matkustaa Suomeen.

“Hankkeessamme teemme johtoryhmästä vastuullisuuden ja kestävyyden esimerkin. Yhtään matkaa ei tehdä vain yhdestä syystä, vaan siihen on pystyttävä liittämään kaksi muutakin syytä matkustaa, esimerkiksi kokous, koulutus tai tutkimus.”

Johtoryhmä on myös sopinut osallistuvansa tutkimukseen omalla kannustimiin perustuvalla toiminnallaan, jonka tavoitteena on henkilökohtainen kasvu ja hyvinvointi. Hankkeen päättyessä kesäkuun lopussa 2028 on muun kertyneen tiedon lisäksi saatu johtoryhmän kokemuksista dataa ja MacIntyren arvelujen mukaan myös hyvä esimerkki tavasta toimia hankkeissa kestävämmin. 

Esimerkkien ja roolimallien luoman muutoksen lisäksi hankkeen tavoitteena on kahtiajaon minimointi. Tätä tehdään esimerkiksi keskustelukulttuurin muutoksilla. MacIntyre kertoo jatkuvan keskustelun olevan avainasemassa muutoksen ja merkityksen luomisessa.

“Pyrimme esimerkiksi vähentämään keskustelunaiheiden polarisaatiota. Emme esimerkiksi ohjaa keskustelemaan terveydestä vaan tulevaisuuden terveydestä. Kun luodaan katse ennemmin tulevaisuuteen kuin nykyhetken ongelmiin, muovataan keskusteluympäristöä pehmeämmäksi ja vastaanottavaisemmaksi.”

Tulevaisuuden terveyslähettiläät tuovat hyvinvointia ympärilleen

Kaupunkitasolla roolimalliajattelu on MacIntyren mukaan esimerkiksi jaettujen kokemusten tuomista esille – ei siis pelkästään hyvien käytänteiden läpikäymistä, vaan merkityksellisten oppien jakamista juuri keskustelun keinoin. 

“Kansalaisen tasolla sillä on suurempi painoarvo”, MacIntyre sanoo. “Jos asia on aidosti merkityksellinen, se herättää kiinnostusta ja siitä puhutaan eteenpäin. Jos se taas on pelkkää kahvipöytäkeskustelua, sen unohtaa helpommin.”

MacIntyren mukaan vastakohdat eivät vedä toisiaan puoleensa, vaan samankaltaisuudet. Hän kertoo haasteiden olevan niin monimutkaisia, että kaikkien tulisi olla planetaarisen terveyden asiantuntijoita, eräänlaisia tulevaisuuden terveyslähettiläitä. Nämä terveyslähettiläät tuovat hyvinvointia ympärilleen jakamalla kokemuksiaan ja viemällä viestiä eteenpäin. Roolimallien tuomien esimerkkien avulla planetaarisesta terveydestä tulee yhä useammille kansalaistaito. 

Muutos ei kuitenkaan tapahdu laajalla alueella nopeasti. Hankkeen tavoitteena on osallistaa mahdollisimman monia ja sen tavoitteen saavuttamiseksi on osattava myös hidastaa vauhtia, jotta muutokseen ehditään mukaan. MacIntyre lainaa hankkeen ohjausryhmän edustajaa Ciarán Cuffea todetessaan, että joskus on otettava jalka pois kaasulta saadaksemme lisää ihmisiä kyytiin. 

Kaupunkien ja hyvinvointialueiden hallinnon demokratisoituminen osallistumisen ja osallistamisen kautta on samalla taitojen demokratisoitumista. Tässä merkittävä rooli on niillä, jotka pystyvät omaksumaan vaikuttavia asioita nopeasti ja ennen kaikkea tuomaan näitä oppeja muille.  

Teksti ja haastateltavien kuvat: Aino Pokela
Vinkkikuva: Lassi Häkkinen, Lahden kaupunki

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella otetaan käyttöön sähköinen lääkärintodistus ensimmäisten alueiden joukossa. Päijäthämäläiset voivat jatkossa saada lääkärin kirjoittaman A-todistuksen sähköisenä. A-todistusta käytetään työkyvyttömyyden todistamiseen erityisesti lyhytaikaisissa sairauksissa. Tähän saakka sairauslomatodistuksen on saanut vain paperisena.

Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaiden asiointia ja samalla vähentää hallinnollista työtä, kuten postitusta. Samalla vähenee paperin käyttö hyvinvointialueen ympäristötavoitteiden mukaisesti.

Sähköinen lääkärintodistus sujuvoittaa asiointia esimerkiksi Päijät-Sote-sovelluksen digiklinikalla. Paperista todistusta ei enää tarvitse lähettää postitse eikä asiakkaan erikseen noutaa omasta sote-keskuksesta. Kela ja useimmat työnantajat hyödyntävät jo sähköisiä sairauslomatodistuksia.

Todistuksen voi tulostaa tai tallentaa itselleen Omakannasta. Todistus löytyy Omakannan kohdasta Todistukset ja lausunnot.

Vaikka todistus on ulkoasultaan erinäköinen kuin paperinen, se on kuitenkin oikeudellisesti yhtä pätevä kuin käsin allekirjoitettu asiakirja.

Uudistus on tullut mahdolliseksi sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen myötä. Lokakuussa ministeriö linjasi, että sähköinen lääkärintodistus vastaa luotettavuudeltaan omakätisellä allekirjoituksella varustettua asiakirjaa. Sähköisesti allekirjoitettu lääkärintodistus on siten hyväksyttävä kaikissa tilanteissa, joissa edellytetään omakätistä allekirjoitusta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Dosentti ja ympäristöterveyden asiantuntija Matilda van den Bosch tietää, miten tärkeitä kaupunkien viheralueet ovat ihmisen terveydelle ja samalla koko ekosysteemille. Hän on taustaltaan sekä lääketieteen tohtori että maisemasuunnittelusta väitellyt tutkija, joka oli yksi pääpuhujista People and Planet -konferenssissa Lahdessa helmikuun puolivälissä.

– Tutkimukset osoittavat vakuuttavasti, että puut vähentävät ilmastonmuutoksen kuormaa, ja kasvillisuus tuottaa hyödyllisiä mikrobeja ihmisten elimistölle. Myös mielenterveys hyötyy vihreydestä.

van den Bosch nosti esiin Maailman terveysjärjestön WHO:n laskelman, jonka mukaan noin 60 prosenttia Euroopan asukkaista elää ilman riittävää mahdollisuutta päästä luontoon. Jos viheralueita lisättäisiin suositusten mukaisesti, se voisi vähentää ennenaikaisia kuolemia jopa 43 prosentilla.

– Tilanne on vielä huomattavasti pahempi globaalin etelän suurkaupungeissa, joissa rakentamispaine on kova. Siellä tehdään nyt samoja virheitä kuin meillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa aiemmin, kun luonto raivataan rakentamisen tieltä.

Kimmokkeen ympäristöajatteluun van den Bosch sai opiskellessaan lääkäriksi Ruotsin Lundissa. Hän ei viihtynyt jättimäisessä yliopistosairaalassa, koska sen urbaanissa ympäristössä ei ollut mitään kosketusta luontoon. Ympäristön ja terveyden suhde ei myöskään noussut esiin opinnoissa.

Sattumalta hän huomasi lehtijutun, jossa kerrottiin Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston projektista tutkia tuotantometsien ja luonnonmetsien merkitystä ihmisille. Yliopiston luonnonläheinen opiskeluympäristö houkutteli, joten hän päätti vaihtaa alaa.

­– Olen kotoisin maalta, jossa luonto oli lähellä. Hain opiskelemaan maisemasuunnittelua, koska halusin oppia lisää siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisten terveyteen. Uskon, että nykyisessä työssäni kaupunkiluonnon tutkijana hyödytän ihmisten terveyttä enemmän kuin olisin tehnyt pelkästään lääkärinä.

Satsaukset terveelliseen ympäristöön tuovat rahan moninkertaisesti takaisin

People and Planet -konferenssissa etsittiin käytännön ratkaisuja ihmisten ja ekosysteemin terveyden edistämiseksi. van den Bosch asuu ja työskentelee pääosin Barcelonassa, jossa hän on päässyt seuramaan, kuinka puiden istuttaminen ja kävelyalueiden lisääminen ovat lisänneet viihtyvyyttä ja vähentäneet kuumuutta ja liikenteen päästöjä.

– Muutokseen tarvittiin poliittista tahtoa, mutta julkisen ja yksityisen talouden intressit kilpailevat etenkin kriisiaikoina. Me tutkijat pyrimme kuitenkin kertomaan, että satsaukset terveelliseen ympäristöön tuovat rahan moninkertaisesti takaisin.

Tutkittua tietoa on vaikea saada osaksi päätöksentekoprosesseja, joissa mielellään etsitään nopeita ja helppoja ratkaisuja, usein teknologian avulla. Eri osapuolet eivät myöskään puhu samaa kieltä. Vallalla on kriisipuhe, joka nostaa esiin ”villin luonnon” vaaroja.

– Jos korostetaan sitä, että puissa kiipeily on vaarallista tai niistä voi pudota oksia, päädytään kaatamaan puut puistoista, van den Bosch kertoo ääriesimerkin.

Vihreämmän ympäristön eduista on viime aikoina kerrottu Ecosystem Services eli ekosysteemipalvelut-käsitteen kautta. Sen suoria vaikutuksia ovat muun muassa viileämpi kaupunkiympäristö kuumina päivinä, parempi hulevesien ja myrskyjen hallinta, terveelliset mikrobit ja päästöjen hallinta.

Välilliset terveysvaikutukset syntyvät muun muassa ympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista, sosiaalisista kontakteista ja stressinhallinnasta. Kaikki ekosysteemipalvelut yhdessä vähentävät tutkitusti masennusta, sydän- ja verisuonitauteja, infarkteja, diabetesta, astmaa ja syöpiä ja niiden hoitoon käytettyjä kustannuksia. Vastavuoroisesti ne lisäävät henkistä hyvinvointia, onnellisuutta, henkistä ja muistikapasiteettia ja hyvää yöunta.

van den Bosch kiittää ratkaisuja, joissa luontoa on tuotu koulujen ja päiväkotien pihoille ja muihin paikkoihin, joissa ihmiset viettävät paljon aikaa. Toisaalta hän on huolissaan segregaatiosta eli alueellisesta eriytymisestä, jossa ihmisryhmiä taustansa perusteella kasautuu taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta paremmille ja huonommille alueille.

– Koronapandemia oli valtava ihmiskoe, jonka häviäjiä olivat ihmiset, joilla ei ollut pääsyä viheralueille. Tulevaisuuden poikkeustilanteiden varalta on tärkeää luoda mahdollisuuksia heillekin, jotka eivät voi omin avuin päästä kansallispuiston tai metsän reunaan.

Konferenssin keskusteluissa pohdittiin myös sitä, millainen ympäristö parhaiten hyödyttää ihmisten terveyttä. Luonnonmetsät on useissa tutkimuksissa havaittu parhaiksi sekä koko ekosysteemin että ihmisten kannalta. Toisaalta osa ihmisistä jopa pelkää liian ”villiä” ympäristöä eikä siksi halua sinne mennä.

– Joskus on järkevää perustaa puistoon nurmikko, jos se edistää liikkumista ja ulkoilua. Jopa vihreän maiseman näkeminen ikkunasta tai kuvista edistää henkistä hyvinvointia.

Teksti: Ina Ruokolainen

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että ympäristö, kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja luontokato saavat päivä päivältä yhä tärkeämmän roolin hyvinvointialueemme palvelujen tuottamisessa. Asioidessasi meillä käytät siis samalla ympäristöä huomioivia palveluja. Tästä jutusta voit lukea, miten palveluissamme jo nyt pidetään huolta ympäristön hyvinvoinnista. Vielä on toki paljon tehtävää, mutta suunta on oikea ja tavoite kirkas. Toistaiseksi olemme tiettävästi HUSin ohella hyvinvointialueista pisimmällä ympäristöystävällisyyden huomioimisessa.

Ympäristöä kuormittaa eniten rakentaminen. Siksi meillä on tartuttu härkää sarvista: pian valmistuva rakennustapaselosteemme huomioi uudis- ja korjausrakentamisen vaateet, vähähiilisyyden suunnittelu- ja materiaaliratkaisuissa ja rakennusten elinkaaren.

Lisäksi purku-urakoissa tähtäämme materiaalien kierrätysseurantaan. Kun Päijät-Hämeen keskussairaalan potilastorni puretaan, sen purkumateriaaleista kierrätetään reilu kaksi kolmasosaa. Seuraamme myös energian käyttöämme. Tällä hetkellä käyttämästämme energiasta noin kymmenesosa on päästötöntä. Vielä on siis mahdollisuuksia parantaa.

Ympäristötietoisuus vaikuttaa yhteistyökumppaneidemme valintaan

Kun hankimme palveluja muilta, edellytämme palveluntuottajiltamme suunnitelmallista vastuullisuutta. Kilpailutettavissa hankinnoissa käytämme vertailukriteereinä tai vähimmäisvaatimuksina ekologisia kriteereitä osassa tuotekategorioita.

Liikenne ja logistiikka aiheuttavat paljon päästöjä. Käytämme yhä enemmän vähäpäästöisiä ajoneuvoja esimerkiksi ensihoito- ja kotipalveluissa. Lisäksi yhteistyössä asiakkaan ja tilaajan edustajan kanssa olemme onnistuneesti optimoineet kuljetusreitit vähähiilisiksi ruokapalveluissa, potilaskuljetuksissa, kotisairaalassa, kotihoidossa, kotipalveluissa, kuntoutuspalveluissa ja hankintojen logistiikkapalveluissa. Kuljetusreittien tarkastelulla ja yhdistelyllä olemme vähentäneet noin 12 000 pysähdyskertaa.

Myös sähköiset palvelut vähentävät liikkumisen tarvetta. Sähköisiä palveluja käyttäessään asiakkaamme voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Vaikka digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen, niillä ei voida kokonaan korvata tarvetta kasvokkaiseen hoitoon, kohtaamiseen ja tutkimuksiin paikan päällä.

Sosiaalista vastuullisuutta toiminnassamme edustaa esimerkiksi se, että tarjoamme oppilaitosten opiskelijoille, kuntien ja kaupunkien asukkaille työharjoittelupaikkoja, sosiaalisen työllistämisen paikkoja ja oppisopimuskoulutusta. Mööpelimarketissa, eli hyvinvointialueemme sisäisessä kalusteiden kierrätyspisteessä, on myös tarjottu mahdollisuuksia työhön kuntoutumisen harjoitteluun yhdessä oman työpajamme kanssa.

Henkilöstömme voi perehtyä kestävään palvelutuotantoon

Jotta henkilöstöllämme on mahdollisuus työajalla perehtyä kestävään ja ympäristöystävälliseen palvelutuotantoon, heistä jokaisella on mahdollisuus osallistua aiheesta räätälöityyn hyvinvointialueemme sisäiseen koulutukseen. Lisäksi olemme kouluttaneet yksiköihin ympäristökumppaneita. Koulutukset jatkuvat tänäkin keväänä.

Hyvinvointialueemme ympäristötyö kiinnostaa myös muita hyvinvointialueita ja organisaatioita. Kynttilää ei ole pidetty vakan alla, vaan hyvinvointialueiden ja alueellisen yhteistyön kehittämisessä on muodostettu verkostoja teeman ympärille. Osaamista, tietoa, trendejä ja muutoksia pohditaan ja kehitetään yhdessä asiakkaidemme eduksi. 

Lue lisää kestävästä kehityksestä hyvinvointialueemme palveluissa https://www.paijatha.fi/tietoa-hyvinvointialueesta/kestava-kehitys/

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tavoitteena ovat yhä kestävämmät ja ympäristöystävällisemmät toimintatavat. Tavoitetta edistetään monella eri osa-alueella kuten rakentamisessa, hankinnoissa, materiaalien käytössä ja ruokahävikin vähentämisessä. Käytännön esimerkki logistiikan ja liikkumisen hiilikuorman vähentämisestä ovat hiljattain kotisairaalan käyttöön hankitut hybridiautot.

Kotisairaalalla on nyt seitsemän uutta ranskalaista hybridiautoa. Kesän ja alkusyksyn aikana saapunee vielä kolme lisää.

– Autot ovat mahtava lisä kotisairaalan toimintaan ja ympäristöratkaisuna nykypäivää. Ensimmäiset autot saimme käyttöön huhti-toukokuun vaihteessa. Koko henkilöstöltä saadun palautteen perusteella ne ovat yllättäneet mieluisesti niin ajettavuudeltaan, käyttäjäystävällisyydeltään kuin ominaisuuksiltaan, kertoo ensihoitaja Teemu Rekola.

Autot ovat ympäristöystävällisempiä, sillä kaupunkiajo sujuu pelkällä sähkömoottorilla. Autot ladataan autohallissa kotisairaalan toimiston yhteydessä Linjakadulla. Muita latauspisteitä ei ole tarvinnut käyttää, sillä kulkupelit keräävät energiaa ajon aikana. Lisänä on mahdollisuus käyttää tehokasta, joskin pienikulutuksellista bensamoottoria.

– Meillä on autohallissa riittävästi käytössä kiinteitä latausasemia, joilla akun saa täyteen neljässä tunnissa. Suurin osa autoista ei ole ajossa yöllä, joten aikaa latautumiselle on silloin hyvin.

Hyötyjä potilaille ja henkilöstölle

Farmarimalliset autot ovat vanhoja tilavampia, mikä mahdollistaa potilaan edun huomioimisen varustelussa. Suurempi hoitotarvike- ja lääkevalikoima vähentää osaltaan käyntejä ja ajokilometrejä ja mahdollistaa mukautuvamman hoidon potilaalle.

– Henkilökunnan kannalta autot ovat ergonomisempia liikkuvan takalavetin ja kiinteän kuljetuslaatikon ansiosta. Myös työturvallisuus on parempi, kun kaikki hoitovälineet sekä laitteet ovat kiinnitettyinä auton rakenteisiin.

Rekola kertoo, että ympäristöratkaisut ja -päätökset ovat hänelle tärkeitä töissä ja omassa arjessa.

– On hienoa, että myös suurena toimijana hyvinvointialue on halunnut panostaa oman osansa ympäristöystävällisempään toimintaan, kuitenkaan toimintavarmuudesta tinkimättä. Koen, että valtaosa kollegoistani kokee asian myös samalla tavalla. Voisi siis sanoa, että potilaita ajatellaan myös tuottamalla palvelua ympäristöystävällisemmin.

– Ympäristön huomioiminen meillä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana hurjasti. Ympäristöratkaisuja tuetaan esimerkiksi mahdollisuudella työmatkapyörän hankkimiseen sekä niiden turvalliseen säilyttämiseen. Lisäksi meillä Linjakadulla on mielestäni kohtuullisen hyvä mahdollisuus jätteiden lajitteluun. Linjakadun toimitiloissa työskenteleville on myös muutama yhteiskäyttöpyörä liikkumista varten. Tämä osaltaan kannustaa jättämään auton kotiin ja käyttämään esimerkiksi polkupyörää, Rekola mainitsee.