Päijät-Hämeen hyvinvointialueen synnytysosaston apulaisylilääkäri Annu-Riikka Rissasen väitöskirjatutkimuksessa perehdyttiin kaksosraskauksien hoitoon Suomessa peräti 28 vuoden ajanjaksolla.
Väitöskirjatutkimuksen tuloksina havaittiin, että vuosina 1987–2014 kaksosraskaudet lisääntyivät johtuen osittain lapsettomuushoidoilla aikaansaatujen kaksosraskauksien määrän kasvusta. Monet raskauskomplikaatiot kuten raskausdiabetes, raskausmyrkytys, synnytysrepeämät ja synnytyksen jälkeiset vuodot lisääntyivät. Lisäksi 35-vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien odottajien osuus kasvoi. Käynnistettyjen synnytysten ja keisarileikkausten määrät lisääntyivät, vaikka suunnitellut keisarileikkaukset vähenivät. Sen sijaan päivystyksellisten keisarileikkausten määrä on kasvanut.
Tutkimuksen seuranta-aikana kaksosraskauksissa sekä sikiöiden odotusaikainen kuolleisuus että vastasyntyneiden ensimmäisen elinviikon kuolleisuus laskivat. Sen sijaan toisena syntyvän eli B-kaksosen riskit ovat edelleen korostuneet.
– Vaikka kaikkia riskejä ei pystytä poistamaan, tulisi B-kaksosen ennustetta pyrkiä parantamaan. Tämä edellyttää kaksosraskauksien ja -synnytysten tiivistä seurantaa etenkin, jos riskitekijät kasaantuvat, Annu-Riikka kuvaa.
Riskipisteytys ennusti keisarileikkausta kohtalaisesti
Alatiesynnytyksessä itsenäisiksi keisarileikkauksen riskitekijöiksi havaittiin ensisynnyttäjyys, muu kuin molempien sikiöiden päätarjonta, synnytyspelko, synnytyksen käynnistäminen, odottajan korkeampi ikä ja raskauden keinoalkuisuus. Näiden muuttujien pohjalta luotu riskipisteytys ennusti keisarileikkausta kohtalaisesti. Riskipisteytystä on mahdollista käyttää pohjana lisätutkimuksille, kun yritetään löytää ne äidit, joilla on parhaat edellytykset alatiesynnytysyrityksen onnistumiselle kaksosraskaudessa.
Tutkimuksessa pyrittiin luomaan kattava kuva siitä, kuinka kaksosraskaudet ja -synnytykset Suomessa sujuvat ja kuinka tilanne on muuttunut vuosien saatossa.
– Kaksosraskauksiin liittyvistä ongelmista on tietoa maailmalta, mutta vastaavaa tutkimusta ei Suomessa ole aiemmin tehty. Eri sairaaloiden välillä esiintyy eriäviä hoitolinjoja. Väitöskirjatutkimuksen väestöpohjaisista tuloksista on apua esimerkiksi kansallisten hoitosuositusten kuten Käypä hoito -suosituksen laatimisessa. Yhteisten hoitokäytäntöjen avulla voidaan parantaa hoidon tuloksia ja tasa-arvoistaa hoitoa, Annu-Riikka kertoo.
Tutkimuksessa mukana 23 498 kaksosraskautta
Tutkimuksessa oli mukana kaikki vuosina 1987–2014 Suomessa hoidetut 23 498 kaksosraskautta sekä niistä syntyneet 46 363 elävää ja 633 kohtuun kuollutta lasta. Aineisto kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntymärekisteristä ja hoitoilmoitusrekisteristä. Lisäksi taannehtiva kliininen tutkimus käsitti Helsingin yliopistollisen sairaalan synnytysyksiköissä vuosina 2006, 2010, 2014 ja 2018 hoidetuista kaksosraskauksista valikoidut 720 raskautta, joissa suunniteltiin alatiesynnytystä.
Tästä linkistä napsauttamalla pääset sähköiseen julkaisuun
Osallistumislinkki väitöstilaisuuteen pe 26.5. klo 12
Lääketieteen lisensiaatti Annu-Riikka Rissasen väitöskirja ”Twin pregnancies in Finnish birth cohorts during the years 1987-2018 – maternal and fetal outcomes” (Kaksosraskaudet Suomessa vuosina 1987-2018) tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin Naistenklinikan Seth Wichmann -auditoriossa 26.5. klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Asma Khalil Lontoon yliopistosta ja kustoksena on professori Oskari Heikinheimo Helsingin yliopistosta.