Aluehallitus hyväksyi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöohjelman toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan 17. huhtikuuta. Toimeenpanosuunnitelma sisältää ja viestii henkilöstöä koskevat keskeiset strategiset linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2023–2025.
Henkilöstöohjelman toimeenpanosuunnitelman kärkinä ovat rekrytointi ja henkilöstömarkkinointi, reilu johtaminen, henkilöstön osaaminen, työkyky ja työelämätaidot sekä kehittämisen ja muutoksen tukeminen.
Heti toimeenpanosuunnitelman hyväksymisen jälkeen alkaa toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden kehittämistarpeiden tarkempi kartoittaminen. Tavoitteena on rakentaa isoon työyhteisöön uusi toiminta- ja johtamiskulttuuri ja muuttaa rohkeasti totuttuja tapoja. Jatkossa jokainen työntekijä voi muun muassa kehittää osaamistaan osana työarkeaan ja yhteistyössä muun työyhteisön kanssa. Lisäksi tavoitteena on automatisoida niin sanottu rutiinityö, jolloin kukin voi keskittyä koulutuksensa mukaisten työtehtävien tekemiseen. Kehitystarpeet voivat vaihdella toimialoittain.
Nopeimmat toimenpiteet tehdään jo tästä keväästä lähtien asioihin, jotka vaikuttavat välittömästi toimialojen ja henkilöstön työarkeen ja vastaavat heidän tarpeisiinsa. Tällaisia ovat esimerkiksi palaverikäytäntöjen ja johtamisen rakenteiden uudistaminen. Enemmän aikaa on varattu toimialoja ja henkilöstöä laajasti tukevien HR-toimintojen kehittämiseen, esimerkiksi urapolkumallien ja rekrytointiohjelman uudistamiseen.
Henkilöstöohjelmalla tavoitellaan asemaa alan parhaana julkisena työpaikkana. Tavoitteena on myös vastata henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamisen haasteisiin.
Toimeenpanosuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on, että koko henkilöstö on mahdollisimman pian mukana tekemässä henkilöstöohjelman toimeenpanoa.
Ohjausryhmässä ovat hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, toimialajohtajat Jukka Santala, Tuomo Nieminen, Mika Forsberg, Anu Olkkonen-Nikula ja Jari Hyvärinen, henkilöstöjohtaja Erja Saari sekä henkilöstön edustaja Piia Ruokosalmi.
Henkilöstöohjelman toteutusta seurataan mittareilla toukokuusta 2023 eteenpäin. Ohjelman kustannusten arvioidaan olevan noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Se sisältää 20 henkilön työpanoksen sekä koko henkilöstön valmennusta.
Aluehallitus päätti lisäksi esittää aluevaltuustolle joitain muutoksia hallintosääntöön. Se muun muassa esittää, että aluehallituksen puheenjohtajan tehtävää voi hoitaa aluevaltuuston päätöksellä joko osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti.
Terveystieteiden maisteri Taina Kanninen Lahdesta väittelee tohtoriksi Päijät-Hämeen keskussairaalan luentosalissa perjantaina 20. tammikuuta.
Itä-Suomen yliopistossa suoritetun väitöstutkimuksen otsikko on Osallistavan johtamisen tila Suomessa ja interventioita sen vahvistamiseen – hoitohenkilökunnan näkökulma.
Väitöstutkimuksen keskeinen havainto on, että osallistavan päätöksenteon mahdollistavia rakenteita muodostamalla ja niiden toimintaa kehittämällä vahvistettiin hoitohenkilökunnan kykyä osallistua päätöksentekoon. Johtajuutta ja tiimityötä vahvistavat toimenpiteet vähensivät tiimien uupumusta ja sitoutumattomuutta, paransivat kykyä käsitellä konflikteja sekä lisäsivät osallistujien johtamistaitoja.
Hoitotyön johtajien vahva tuki erilaisille osallistavan johtamisen ryhmille nähtiin tutkimuksessa elintärkeäksi. Osallistavan johtamisen työryhmät paransivat potilashoidon laatua ja turvallisuutta lisäämällä sairaanhoitajien kykyä ilmoittaa ongelmista hoitotyössä.
Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä oli, että henkilöstölle on hyvä saada enemmän tietoa asiantuntijaryhmien työstä sekä tukea ryhmän työskentelyn organisointiin. Parhaan lopputuloksen saamiseksi asiantuntijaryhmien jäsenyys on syytä avata myös muillekin kuin sairaanhoitajille.
Taina Kannisen vastaväittäjänä toimii professori Camilla Ann-Louise Koskinen Stavangerin yliopistosta ja kustoksena professori Tarja Kvist Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja: terveystieteiden maisteri Taina Kanninen, taina.kanninen@paijatha.fi