Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön (hyte) ensimmäiset lakisääteiset neuvottelut järjestettiin Päijät-Hämeessä 17. elokuuta. Jatkossa vuosittain järjestettävät hyte-neuvottelut ovat osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, kuntien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja keskustelua. Neuvotteluiden tarkoituksena oli valmistella kunnille, hyvinvointialueen toimialoille sekä muille toimijoille yhteinen ymmärrys vuoden 2024 hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön keskeisimmistä asioista.
Keskeisille toimijoille yhteinen ymmärrys
− Vuosineuvottelujen tavoitteena on tiivistää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ensi vuonna on tärkeää tehdä. Yleisenä toiveena on ollut systemaattisuuden ja suunnitelmallisuuden lisääminen, kun toimijoita on paljon ja ala on monimuotoinen, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhdyspintatyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Minna Veistilä.
Hyte-neuvotteluiden suunnittelusta ja järjestämisestä vastasivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta sekä yhdyspintaneuvottelukunta.
Neuvotteluihin osallistuivat hyvinvointialueen aluehallituksen, aluevaltuuston, asiakas- ja osallisuuslautakunnan sekä varautumisen ja turvallisuuden lautakunnan puheenjohtajisto. Lisäksi neuvotteluihin osallistuivat hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, hyvinvointialueen yhdyspintaneuvottelukunnan kuntien ja järjestöjen edustajat sekä edustajat hyvinvointialueen nuorisovaltuustosta, vanhus- ja vammaisneuvostoista, maakuntaliitosta, Hämeen poliisista, Kelasta, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Hämeen ELY-keskuksesta ja Päijät-Hämeen yrittäjistä.
Lasten ja nuorten tilanne sekä osallisuuden vahvistaminen yhteisen työskentelyn kohteina
Hyte-neuvotteluihin osallistuneet tahot tutustuivat ennakkomateriaaliin ja vastasivat sähköiseen kyselyyn ennen neuvotteluja. Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi näkemyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteistä ja tavoitteista. Yhteenveto esiteltiin neuvotteluissa, ja sitä käytettiin yhteisen työskentelyn pohjana.
Ennakkomateriaaliin oli nostettu hyte-kärkiä: mielen hyvinvointi, päihteettömyys ja terveelliset elämäntavat, arjen turvallisuus sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. Vastauksissa korostuivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteiden ratkaiseminen, liikkumisen edistäminen sekä hyte-yhteistyön prosessit ja rakenteet.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen oli kuntajohtajien yhteinen toive. Nuorten aikuisten päihteiden käytön vähentäminen koettiin myös keskeiseksi. Kuntajohtajat esittivät osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyväksi tavoitteeksi kohentaa perheiden kokonaisvaltaista tilannetta.
− Terveellisiin elämäntapoihin liittyen liikkumista pyritään lisäämään. Päijät-Hämeessä on käynnistetty Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelma, jossa hyvinvointialueemme on mukana. Yksi terveysliikuntaa edistävistä toimenpiteistä on Terveysmetsä, jonka Lahden kaupunki avaa keskussairaalan lähialueelle, Veistilä kertoo.
Osallisuuden vahvistamisessa kuntajohtajat korostivat työllisyyttä tukevia toimenpiteitä. Työllisyyden tiedetään vaikuttavan moniin eri hyvinvoinnin ja terveyden osa-alueisiin. Konkreettisia toimenpiteitä työllisyyden tukemiseksi ovat esimerkiksi työttömien työkykyarviointi ja terveydenhuoltopalvelut.
Neuvottelujen lopputuloksena linjaus ensi vuodelle
Neuvottelujen tuloksia käsitellään hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa, yhdyspintaneuvottelukunnassa sekä aluehallituksessa. Lopputuloksena laaditaan linjaus, joka ohjaa Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua ensi vuonna. Aluehallitus hyväksyy asiakirjan.
Ruuhkavuodet eivät ole tuulesta temmattu termi. Liikuntahetkille voi olla arjen tuoksinassa vaikea löytää sopivia koloja, mutta päijäthämäläisillä liikuntaneuvojilla piisaa neuvokkaita vinkkejä siihen, miten pienillä teoilla voi edistää perheiden hyvinvointia ja terveyttä.
Liikuntaneuvonta on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tukea liikunnan aloittamiseen tai lisäämiseen.
– Liikuntaneuvontaa on kehitetty ja tehty Päijät-Hämeessä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspuolen, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n ja kuntien kanssa jo yli 10 vuotta. Olemme verkostona varmasti valtakunnan ensimmäisiä, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiantuntijalääkäri Risto Kuronen taustoittaa.
Kunnissa tapahtuvaan neuvontaan voivat hakeutua kaikenikäiset.
Kokosimme yhdessä PHLU:n varhaiskasvatuksen liikunnan asiantuntijan Heidi Mälkösen kanssa tärppejä arjen helpoiksi ja edullisiksi liikuntahetkiksi.
1. Ulkoile – päivittäin!
Useat tutkimukset osoittavat ulkoilemisen raittiissa ilmassa lisäävän sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia.
– Ruuhkavuosissa lähtisin lisäämään liikettä sen ympärille, mitä arjessa jo tehdään. Jos esimerkiksi vie lapsen päiväkotiin, kannattaa miettiä, voisiko kävellä matkan tai vaihtoehtoisesti ajaa autolla lähikaupan pihaan ja kävellä siitä. Tai jos vastaavalla tavalla kävelee hakemaan lapsen, tulee siinä samalla vaihdettua päivän kuulumiset, saatua raitista ilmaa ja itsekin nollattua työpäiväänsä. Pienillä arjen jutuilla on yllättävän paljon merkitystä. Kun lisää vaikkapa päiväkotimatkoihin tuon muutaman sata metriä kävelyä, vuoden aikana se kertautuu moniin kilometreihin.
2. Hypi sohvilla
Joskus parasta liikuntaa on sellainen, joka tekee mieli kieltää heti alkuunsa.
– Se, minkä vanhemmat yleensä aina kieltävät lapsilta – vaikka ei kannattaisi – on sohvilla hyppiminen. Ehdottomasti pitäisi pomppia sohvilla! Se on parasta liikettä, fyysisesti rasittavaa touhua, jota lapsi tekee ex tempore ja innoissaan. Se liike, mikä lapsessa on, pitäisi nähdä rikkautena. On tutkittua tietoa, että jo kaksi minuuttia fyysistä rasitusta aktivoi lapsen aivoja, jonka jälkeen lapsi jaksaa keskittyä 15 minuuttia esimerkiksi syömiseen tai läksyihin. Jos lapsi ei pääse rasittamaan kehoaan fyysisesti, aivot eivät jaksa paneutua tehtäviin, ja se voi kertautua ja oppiminen kärsiä. Lisäksi motoriset perustaidot kehittyvät hyppiessä, ne ovat perusta lajitaidoille. Ja aikuinen voi aina jumpata mukana ja vaalia samalla omaa terveyttään.
3. Kannusta koti- ja pihatöihin
Tutkimukset osoittavat, että kaikenlainen liike tekee keholle hyvää. Hyötyliikunta auttaa koko perhettä muun muassa alentamaan verenpainetta sekä kohentamaan unenlaatua ja yleisvointia.
– Varhaiskasvatuksessa on aivan ”kuumaa kamaa”, että lapsi saa auttaa siistijää luuttuamisessa tai työntää siivouskärrejä. Kesäleireillä lapset ovat innoissaan keittiövuoroista. Heidät on hyvä ottaa mukaan arkiaskareisiin pienestä saakka ja pikkuhiljaa antaa mahdollisuuksia tehdä itse. Hyötyliikunta kehittää motorisia ja liikunnallisia perustaitoja, yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta. Perhe on oma joukkueensa, jota yhteinen tekeminen sitoo yhteen. Ja jos aikuinen tai nuori leikkaa tunnin pari nurmikkoa, onhan sekin jo kova liikuntasuoritus!
4. Päästä luovuus valloilleen
Liikuntaa voi harrastaa hauskalla tavalla ihan ilmaiseksi, kun käyttää luovuuttaan.
– Liidulla piirretty polkupyörärata on lasten mielestä iso hitti. Katuliitu vain käteen ja omaan pihaan tai muuhun turvalliseen paikkaan piirros ajettavasta alueesta, muutama laudanpätkä ja rinkiä kiertämään. Pienet voivat ajaa siinä aika kauan ja aikuiset hölkätä mukana.
Kannattaa myös käyttää hyväkseen jo olemassa olevia, ulkoiluun ja liikkumiseen rakennettuja paikkoja. Monissa kunnissa on pumptrack-ratoja, jotka keräävät liikkumaan niin nuoret kuin lapsetkin, aikuisia unohtamatta.
Usein myös kysytään, saako päiväkotien ja koulujen pihoille mennä ulkoilemaan. Kyllä se on sallittua aina silloin, kun niissä ei ole toimintaa. Esimerkiksi kuntien päiväkotien pihat keinuineen ovat kuntalaisten vapaassa käytössä. Kun perheet touhuavat niissä yhdessä, se on parasta hyötykäyttöä pihoille.
Tästä linkistä videoklippiin pyöräradasta
5. Tarkista kotikuntasi tarjonta ja osallistu
Lipas-tietokanta tarjoaa ajantasaisen tiedon Suomen julkisista liikuntapaikoista ja virkistyskohteista, kuten lähiliikuntapuistoista ja uimarannoista. Tietokantaan pääset tästä linkistä.
– Monissa kunnissa järjestetään myös harrastemessuja ja -tapahtumia, joissa kunnat, yhdistykset ja seurat esittelevät tarjontaansa. Olemme Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun kanssa mukana useissa tapahtumissa viemässä liikunnan sanomaa eteenpäin ja kannustamassa menemään koko perheellä vaikkapa ilmaisiin lähiliikuntapaikkoihin.
– Vinkkinä myös, että Lahdessa Launeen perhepuisto skeittiramppeineen on mahtava paikka koko perheen vierailuun. Monista kunnista löytyy paljon ilmaisia mahdollisuuksia liikkua, ja oman kunnan liikuntaneuvojat auttavat mielellään.
Liikuntaneuvojien yhteystiedot löydät tästä linkistä
Päijät-Hämeen hyvinvointialue jakaa kumppanuus- ja yhteiskehittämisen avustuksia yhteensä neljälletoista järjestölle. Hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta myönsi kokouksessaan 9. maaliskuuta järjestöavustuksia yhteensä 250 000 eurolla. Suurimmat eli 32 000 euron suuruiset kumppanuusavustukset saavat MIELI Päijät-Hämeen Mielenterveys ry, Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry, Homebase ry ja Operaatio Avoin Ovi ry. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistykselle myönnettiin 30 000 euroa ja Lahden 4H-yhdistykselle 20 000 euroa. Lahden Lähimmäispalvelu ry:lle myönnettiin 10 000 ja Rikosuhripäivystys Päijät-Hämeen palvelupisteelle (MIELI ry) 9000 euroa.
Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:lle ja Suomen Icehearts ry:lle on luvassa 5000 euroa. Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys ry:lle ja Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:lle myönnettiin 4000 euroa ja Harjulan Setlementti ry:lle 3000 euroa.
Lautakunta myönsi yhteiskehittämisen avustusta Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:lle yhteensä 32 000 euroa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue sai järjestöiltä tammikuussa yhteensä 58 avustushakemusta. Tämän vuoden talousarviossa avustuksiin on varattu 250 000 euroa. Haettu avustusmäärä oli yhteensä 765 956 euroa.
Järjestöille myönnettävät avustukset kohdentuvat toimintaan, joka tukee alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Avustettavan toiminnan avulla saadaan hyvin tukea, tietoa ja toimintaa kohderyhmille.
Järjestöavustukset myönnettiin aluehallituksessa hyväksyttyjen järjestöyhteistyön mallin ja hyvinvointialueen järjestöjen avustamisen perusteiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa hyväksytyn järjestöavustusten pisteytysmallin pohjalta. Järjestöavustusten ensimmäisen hakukerran prosessissa on ollut työryhmä, joka laati pisteytyksen pohjalta esityksen.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusinfo järjestettiin 19.1. Etätapaamisessa oli mukana 76 järjestöjen edustajaa.
Johtaja (yhdyspintatyö ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) Minna Veistilä avasi tilaisuuden, ja järjestökoordinaattori Helena Haaja esitteli infossa hyvinvointialueen kumppanuusavustusten ja yhteiskehittämisen avustusten periaatteita sekä vastasi osallistujien kysymyksiin.
Hyvinvointialueen järjestöavustusinfon diaesitys:
Päijät-Hämeen hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
Hyvinvointialueen järjestöavustusten haku vuodelle 2023 avautui Päijät-Hämeen hyvinvointialueella maanantaina 9.1. Hakuaika kestää 31.1. saakka. Järjestöt voivat hakea avustusta sähköisesti osoitteesta www.paijatha.fi/jarjestoille.
Hyvinvointialue voi myöntää kumppanuusavustuksia ja yhteiskehittämisen avustuksia.
Kumppanuusavustuksia voivat hakea järjestöt, jotka järjestävät hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä täydentävää toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Avustettavan toiminnan tulee tavoittaa omaa jäsenistöä laajempaa kohderyhmää.
– Kun järjestöt saavat tukea toimintaedellytyksiin, ne voivat olla mukana tekemässä ja täydentämässä hyvinvointialueen tehtäviä, jolloin alueen asukkaat saavat enemmän hyötyjä, järjestökoordinaattori Helena Haaja toteaa.
Yhteiskehittämisen avustuksia myönnetään alueen hyvinvointisuunnitelmien kärkien mukaisten teemojen – osallisuuden ja yhteisöllisyyden, mielen hyvinvoinnin, arjen turvallisuuden ja päihteettömyyden – kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen sote-keskusten ja toimialojen kanssa. Tällöin yhteistoiminnan tulee vastata rajatun tarpeen kehittämistä, pilotointia ja juurtumista. Avustettavan toiminnan tulee myös lisätä yhteistyötä järjestön ja toimialan kesken.
– Maakunnallinen, kuntien kanssa yhteistyössä laadittu hyvinvointisuunnitelma on hyvä pohja yhteiskehittämisen avustuksien myöntämiselle. Silloin kaikilla on sama tavoite ja tahtotila. Ajatuksena on, että järjestöt tekisivät entistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi perhekeskusten ja sote-keskusten kanssa, Haaja sanoo.
Avustusmallia on edistetty muun muassa järjestöjen yhteisissä Kumppanuusfoorumi-tapahtumissa sekä maakunnallista järjestöyhteistyömallia kehitettäessä.
Tämän vuoden talousarviossa järjestöavustuksiin on kirjattu 250 000 euron summa.
– Ensimmäinen vuosi on varmasti harjoittelua, joten opittavaa ja kehitettävää riittää. Kuntien ja järjestöjen kanssa on tehty yhteistyötä sekä kysely, ja keskusteluja avustuksista myös jatketaan.
Hakijoiden tulee olla rekisteröityneitä valtakunnalliseen Lähellä.fi-verkkopalveluun, johon on koottu tuhansien eri järjestöjen toiminnasta kertovaa tietoa.
– Sen avulla hyvinvointialueelta pystyy tekemään palveluohjausta, ja samalla järjestöistä voidaan kertoa alueen ihmisille, Helena Haaja perustelee.
Järjestöavustuksista päättää hakemusten perusteella hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, joka kokoontuu maaliskuussa.
Lisätiedot: Järjestökoordinaattori Helena Haaja; helena.haaja@paijatha.fi tai 044 482 5263
Järjestöavustushaku vuodelle 2023 avautui 9.1. sähköisenä hakuna ja päättyi 31.1. klo 16. Seuraavasta avustusten hakuajankohdasta päätetään myöhemmin tänä vuonna.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustukset on tarkoitettu yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Hyvinvointialueelta jaettavien avustusten tulee edistää hyvinvointialueelle laaditun strategian ja ohjelmien toteutumista ja tavoitteita.
Järjestöavustusten sähköiset hakulomakkeet:
Järjestöavustusta hakevien on hyvä perehtyä seuraaviin materiaaleihin:
- Päijät-Hämeen hyvinvointialuestrategia,
- Päijät-Hämeen palvelustrategia ja
- Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöjen avustamisperiaatteet
Aluehallitus on hyväksynyt avustusmallin, ja sitä on edistetty myös järjestöjen yhteisissä Kumppanuusfoorumi-tapahtumissa sekä maakunnallista järjestöyhteistyömallia kehitettäessä. Järjestöille voidaan myöntää kumppanuusavustuksia ja yhteiskehittämisen avustuksia.
Kumppanuusavustukset
- Avustuksella järjestettävä toiminta on järjestölähtöistä hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä täydentävää ja rikastavaa toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
- Toiminta vastaa rajatun kohderyhmän konkreettiseen tarpeeseen
- Toiminta tavoittaa omaa jäsenistöä laajemman kohderyhmää
- Toiminta vaikuttaa kohderyhmän hyvinvointiin ja terveyteen
Yhteiskehittämisen avustukset
- Alueen hyvinvointisuunnitelman kärkien mukaisten teemojen tarvelähtöinen
yhteiskehittäminen yhteistyössä hyvinvointialueen sote-keskusten ja toimialojen kanssa - Yhteistoiminta vastaa rajatun tarpeen kehittämistä, pilotointia ja juurtumista
- Toiminta edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä lisää yhteistyötä järjestön ja toimialan kesken
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen lautakunta päättää myönnettävistä avustuksista maaliskuun kokouksessaan.
Hakuohjeet:
Lisätietoja: Järjestökoordinaattori Helena Haaja; helena.haaja@paijatha.fi tai 044 482 5263
Huom! Järjestöavustusinfo 19.1.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusinfo järjestettiin 19.1.
Johtaja (yhdyspintatyö ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) Minna Veistilä avasi tilaisuuden, ja järjestökoordinaattori Helena Haaja esitteli infossa hyvinvointialueen kumppanuusavustusten ja yhteiskehittämisen avustusten periaatteita sekä vastasi osallistujien kysymyksiin.
Hyvinvointialueen järjestöavustusinfon diat:
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöneuvottelukunta kokoontui ensimmäistä kertaa 15. marraskuuta sekä varsinaisten että varajäsenien voimin.
Järjestöneuvottelukunnan ensimmäisessä kokouksessa valittiin yhteisen keskustelun pohjalta puheenjohtajaksi Tiina Mäkelä ja varapuheenjohtajaksi Jenni Parkkonen.
Lisäksi valittiin vastuu- ja varahenkilöt kolmeen neuvottelukunnan työryhmään:
- Toimintaedellytykset-työryhmän toimintaa aloittavat Pirjo Nieminen ja Hanna Virtanen.
- Viestintätyöryhmää luotsaavat Tiina Rintala-Siira ja Minna Lignell.
- Järjestöjen palvelutoiminta -työryhmän käynnistävät Jouni Kantonen ja Jukka Ihalainen.
Kokouksessa hyväksyttiin järjestöneuvottelukunnan toimintasääntö ja lähetettiin se hyvinvointialueen aluehallituksen käsiteltäväksi.
Järjestöneuvottelukunta teki myös ehdotuksen järjestöjen edustuksesta hyvinvointialueen yhdyspintaneuvottelukuntaan. Aluehallitukselle esitetään järjestöjäseniksi järjestöneuvottelukunnan puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa ja toimintaedellytykset-työryhmän vastuuhenkilöä sekä heidän varaedustajiaan.
Järjestöneuvottelukunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat nähtävissä asiakirjahakumme kautta: Esityslistat ja pöytäkirjat – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Järjestöneuvottelukunnasta lisätietoja antaa järjestökoordinaattori Helena Haaja, helena.haaja@phhyky.fi.
Syksyn ensimmäisen Kumppanuusfoorumin aiheina olivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli sekä järjestöneuvottelukunnan nimeämiset. Päijät-Hämeen aluehallitus on päättänyt perustaa hyvinvointialueelle järjestöneuvottelukunnan ja hyväksynyt järjestöneuvottelukunnan asettamisen perusteet. Nimeämispyynnöt neuvottelukuntien jäseniksi toteutetaan syyskuun aikana.
Järjestöneuvottelukunta toimii alueellisena yhteistyöelimenä ja tiivistää osaltaan hyvinvointialueen monitoimijaista yhteistoimintaa, kumppanuutta ja ketterää kehittämistä Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Järjestöneuvottelukunta luo yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja järjestöjen toiminnan ja palveluiden hyödyntämiseksi päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöneuvottelukunta perustaa työnsä tueksi kolme työryhmää: järjestöjen toimintaedellytykset, viestintä ja järjestöjen palvelutoiminta.
Järjestöneuvottelukuntaan nimetään 10 järjestöjäsentä, jäsenet hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen liitosta, oppilaitoksista, yrityksistä ja uskonnollisista yhteisöistä sekä heille varajäsenet. Järjestöneuvottelukunnan järjestöjäsenten nimeämispyynnöt pyydetään teemallisilta verkostoilta. Verkostojen teemat ovat lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset ja omaishoito, potilas- ja vammaistyö, mielenterveys ja päihdetyö, liikunta ja urheilu, työllisyys ja hanketoiminta, kylä- ja vapaaehtoistoiminta, kulttuuri ja harrastetoiminta, palvelutoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä turvallisuus ja varautuminen. Järjestöneuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä työstää toimintasäännön hyvinvointialueen aluehallituksen päätettäväksi. Järjestöneuvottelukunnan toiminta pyritään käynnistämään vuoden 2022 aikana.
Kumppanuusfoorumin keskusteluissa nousi esille, että neuvottelukunnan järjestöjäsenen on keskeistä
- tunnistaa toimijakenttä ja kerätä taustatietoa
- pitää yhteyttä muihin järjestöihin
- kuljettaa viestiä järjestöneuvottelukuntaan ja järjestöille
- tarvitsee selkeät toimintaohjeet.
Kumppanuusfoorumissa esiteltiin myös hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli. Mallin työstämistä varten on tehty kyselyt kunnille ja järjestöille. Lisäksi taustalla on hyödynnetty kunnilta kerättyä tietoa kuntien yhdistysavustuksista ja muiden maakuntien avustusmalleja sekä käyty kuntien kanssa keskustelua avustusten jakautumisesta.
Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön mallin tarkoituksena on
- edistää hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä ja vuorovaikutusta
- edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia
- tiivistää neuvottelumahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
- lisätä järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja päijäthämäläisten hyvinvointia
Järjestöyhteistyön malli koostuu neljästä portaasta, jotka jaottelevat hyvinvointialueen järjestöyhteistyötä.
- Toiminnallinen yhteistyö
- Yhteistyösopimukset
- Kumppanuusavustukset
- Yhteiskehittäminen
Keskustelussa järjestöyhteistyön mallista nousi esille järjestöjen eri roolit: järjestöjen kansalaistoiminnan ja palvelutoiminnan erottaminen, kuntayhteistyön selkeyttäminen sekä kiinteä yhteistyön tarve ostopalveluihin.
Järjestöyhteistyön mallin hyväksymisen jälkeen alkaa avustussäännön työstäminen. Se käsitellään aluehallituksessa vuoden 2022 lopulla.
Seuraava Kumppanuusverkosto kokoontuu 13.10.2022 klo 14-16, jolloin aiheena on hyvinvointialueen palvelustrategia ja avustussääntö.
Kumppanuusfoorumin esitysmateriaali ladattavissa alta:
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta sekä asiakas- ja osallisuuslautakunta ovat esittäneet aluehallitukselle järjestöneuvottelukunnan perustamista hyvinvointialueelle. Aluehallitus käsittelee neuvottelukunnan asettamisen perusteita kokouksessaan 22. elokuuta.
Järjestöneuvottelukunta luo uusia yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja järjestöjen toiminnan ja palveluiden hyödyntämiseksi päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Järjestöneuvottelukunnan jäseniksi esitetään edustajia järjestöistä, Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen liitosta, Päijät-Hämeen yrittäjistä sekä oppilaitosten ja uskonnollisten yhteisöjen edustajaa.
Aluehallitus asettaa myös yhdyspintaneuvottelukunnan, joka puolestaan edustaa tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen ja Päijät-Hämeen kuntien sekä muiden yhteisöjen kesken.
Aluehallitus hyväksyy neuvottelukuntien jäsenet ja toimintasäännöt myöhemmin syksyllä.
Kärkölään suunnitteilla yhteisöllistä asumista iäkkäille
Ikääntyneiden palveluiden parantamiseksi kehitetään yhteisöllisen asumisen muotoja. Kärkölän kunta valmistelee uutta yhteisöllisen asumisen kohdetta, johon Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikanaan järjestäisi palveluita.
Kohteeseen suunnitellaan noin 25 ikäihmisten esteetöntä asuntoa. Tarkoitus on, että talossa on tilaa ulkopuolisten palveluiden tuottamiseen ja että talon palveluita voisivat hyödyntää myös muualla kuin talossa asuvat kärköläläiset ikäihmiset.
Aluehallitus käsittelee kokouksessaan aiesopimuksen hankkeen eteenpäin viemiseksi.
Aluehallituksen ensi viikon asialistalla on lisäksi mm. logistiikkapalvelujen hankintapäätös, asiakasmaksujen perusteiden esittäminen aluevaltuustolle sekä Päijät-Hämeen keskussairaalaan tulevan yleisöapteekin tilojen käyttöoikeus- ja vuokrasopimus. Lisäksi aluehallitus kuulee esittelyn Kuntaliiton ehdottamasta yhteisyrityksestä hyvinvointialueiden kesken.
Aluehallitus kokoontuu 22.8. klo 9.30. Koko esityslistan löydät asiakirjahausta: Esityslistat ja pöytäkirjat – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
OLKA-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Päijät-Hämeen keskussairaalan pääaulassa on OLKA-piste, jossa OLKA-työntekijät ja vapaaehtoiset auttavat ja opastavat sairaalan asiakkaita ja ohjaavat tarvittaessa ihmisiä erilaisten yhdistysten toiminnan ja vertaistuen äärelle. Tarkoitus on tarjota potilaille ja läheisille kiireetöntä kohtaamista ja tukea sairauteen sopeutumisessa ja yhdistyksille paikka esittäytyä. OLKA-toimintaa on erikoissairaanhoidossa 18:lla paikkakunnalla Suomessa.
Keskussairaalan OLKA-pisteellä on saatavilla lähemmäs 50:n toimijan esitteitä ja lehtiä. Lisäksi OLKA-toiminta ylläpitää vertaistalo.fi-sivustoa, jonka kautta yhdistykset voivat kertoa toiminnastaan ja Toivo-vertaistukisovellusta, jonka avulla voi löytää vertaistukea ajasta ja paikasta riippumatta.
Sairaalavapaaehtoinen kohtaa kiireettömästi
OLKA-toiminnasta on monenlaista hyötyä asiakkaille:
- Sairaalavapaaehtoiset opastavat oikeaan paikkaan ja juttelevat kiireettömästi.
- Kun ihminen saapuu sairaalaan, voivat huoli ja jännitys olla päällimmäiset ajatukset. Silloin oikean paikan löytäminen voi olla haastavaa.
- Oikeaan aikaan paikalle osuva vapaaehtoinen voi tuntua pelastajalta.
- Ihmiset antavat vuolaasti kiittävää palautetta vapaaehtoisille. Vapaaehtoiset koetaan tärkeiksi ja tarpeellisiksi.
OLKA-toiminnan vapaaehtoisilta kysyttiin, mitä merkitystä heidän mielestään sairaalavapaaehtoisilla on potilaille, läheisille tai henkilökunnalle.
”Sairaalavapaaehtoinen auttaa ja kuuntelee. Moni olisi hukassa ilman meitä. Työntekijöiden taakka kevenee.”
”Tärkeä merkitys, kun voimme auttaa potilaita ja henkilökunta myös tyytyväisiä.”
”Uskoisin, että todella tarpeellinen palautteiden perusteella, joita olen saanut suoraan opastettavilta.”
Monet arvostavat OLKA-pisteeltä saatavaa tietoa tilanteessa, jossa luotettavan tiedon löytäminen voi olla vaikeaa.
OLKA-pisteistä hyötyy myös sairaalan henkilökunta:
- Henkilökunnan palautteen mukaan vapaaehtoiset yleisissä tiloissa, Akuutti 24 -päivystyksessä ja syöpäklinikalla ovat tarpeellisia ja tuovat iloa sairaalaan.
- OLKA-pisteeltä löytyy tietoa potilasyhdistyksistä ja vertaistuesta yhdestä paikasta.
- Kaikkia yhdistysten tarjoamia tukimuotoja ei välttämättä muista, mutta tietoa löytyy OLKA-pisteeltä, sähköpostitse tai soittamalla.
- Henkilöstö voi ohjata potilaan OLKAan, jossa tarjotaan kiireetöntä kuuntelua, vertaistukea ja ohjausta yhdistyksiin.
Entä mitä OLKA-toiminnan vapaaehtoiset saavat työstä?
- Ihmiset antavat vuolaasti kiitosta vapaaehtoisille.
- Kiitokset tuovat vapaaehtoisille tunteen, että he tekevät tarpeellista työtä. Kehut antavat energiaa tulla uuteen vuoroon. Vapaaehtoiset tuntevat olonsa merkitykselliseksi.
- Apua antaessaan saa myös itse vaihtelua ja sisältöä arkeen: hyvää mieltä, ryhmään kuulumisen ja tarpeellisuuden tunteita, kiitollisuutta siitä, että pystyy auttamaan.
”Tuntuu hyvältä, että voin osaltani helpottaa toisen jännittyneisyyttä tai ahdistuneisuutta tarjoamalla apua.”
Vapaaehtoiset eivät ole yksin. OLKA-työntekijät valmentavat ja tukevat sairaalavapaaehtoisia tehtävissään Päijät-Hämeen keskussairaalassa yhdessä sairaalan kanssa. Vapaaehtoiset ovat luotettavia ja auttamiseen motivoituneita sekä vaitiolovelvollisia. Vapaaehtoisille järjestetään myös erilaisia yhteisiä virkistymisen paikkoja.
OLKA-toiminta tukee myös järjestöjen työtä:
- OLKA-piste tarjoaa paikan esitellä toimintaa sairaalassa.
- Vertaistukijoilla puitteet toimia sairaalassa.
- OLKA-piste on keskitetty paikka yhdistysten lehdille ja esitteille sairaalassa.
- OLKA-työntekijät ohjaavat yhdistyksiin ja vievät tietoa potilasyhdistyksistä henkilökunnalle.
- Yhdessä OLKAn kanssa kerrotaan toiminnasta myös sairaalan henkilöstölle.
- Toivo-vertaistukisovellus tarjoaa alusta yhdistyksen vertaistukitoiminnalle ajasta ja paikasta riippumatta.
Lisätiedot:
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhdistys ry
olka@lahdenlink.fi
OLKA-työntekijä Heidi Kirkonpelto 050 3822 333 heidi.kirkonpelto@lahdenlink.fi
OLKA-työntekijä Ulla Silventoinen 050 5444 330 ulla.silventoinen@lahdenlink.fi