Päijät-Hämeen hyvinvointialue jakaa 300 000 eurolla kumppanuus- ja yhteiskehittämisen avustuksia yhteensä 14 järjestölle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti avustuksista kokouksessaan 18. tammikuuta.

Kumppanuusavustusten suurimmat summat myönnettiin MIELI Päijät-Hämeen Mielenterveys ry:lle, 40 000 euroa, Päijät-Hämeen omaishoitajat ry:lle, 38 500 euroa ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys ry:lle, 32 000 euroa.

Lahden ensi- ja turvakoti ry saa 29 000 euroa ja Lahden 4H-yhdistys ry sekä Eläkeliiton Päijät-Hämeen piiri ry 20 000 euroa. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle myönnettiin 15 000 euroa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry, Lahden seudun kehitysvammaisten Tuki ry ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry saavat kukin 8 000 euroa. Lahden Kuulo ry:lle myönnetty tuki on 6 000 euroa ja Harjulan setlementti ry:lle 5 000 euroa.

Lautakunta myönsi yhteiskehittämisen avustusta Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:lle 38 500 euroa ja Lahden Lähimmäispalvelu ry:lle 32 000 euroa.

Hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Avustuksilla järjestöt toteuttavat eri puolilla Päijät-Hämettä monipuolista toimintaa eri ikäisille. Avustettava toiminta auttaa saavuttamaan Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkien tavoitteita, joita ovat osallisuus ja yhteisöllisyys, mielen hyvinvointi, arjen turvallisuus, päihteettömyys ja terveelliset elintavat.

Hyvinvointialueen loppuvuonna järjestetyssä avustushaussa järjestöiltä saapui 28 hakemusta. Haettu määrä oli yhteensä yli miljoona euroa.

Avustussumma nousi edellisvuodesta 50 000 eurolla, koska hyvinvointialue pitää tärkeänä kolmannen sektorin ansiokkaan työn tukemista.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle 70 670 euroa valtionavustusta ruoka-aputoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Avustusta haettiin syksyllä yhteensä 140 000 euroa yhdessä osatoteuttajien kanssa.

Valtionavustus on tarkoitettu ruoka-aputoimintaa järjestäville tahoille esimerkiksi lahjoitetun hävikkiruuan jakelun ja siihen liittyvän muun ruoka-aputoiminnan mahdollistamiseen. Avustukset kohdennetaan hankehallinnoijan kautta edelleen alueen toimijoille yhteisen hankesuunnitelman mukaisesti. Päijät-Hämeessä kuntien kanssa käydyissä keskusteluissa alueen hankehallinnoijaksi on sovittu hyvinvointialue.

– Valtionavustusta on alueella hartaasti odotettu, koska tarve sille on todella suuri. Myönnetyllä avustuksella voidaan kattaa vain osan aiheutuvista kuluista, joten nyt on yhdessä osatoteuttajien kanssa tarkkaan pohdittava, mihin rahoitus riittää. Yhdessä tekemisellä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet löytää uusia toimintamalleja tuen tarjoamiseksi asukkaille, järjestökoordinaattori Helena Haaja toteaa.

Osatoteuttajina Päijät-Hämeen ruoka-aputoiminnassa ovat Heinolan Helluntaiseurakunnan Rukoushuoneyhdistys ry, Jyränkölän setlementti ry, Lahden Sininauha ry, Operaatio Avoin Ovi ry, Suomen Punainen Risti, Iitin osasto ry, Toivon Keskus ry, ViaDia Asikkala ry, ViaDia Heinola ry ja ViaDia Lahti ry.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue myöntää vuosittain järjestöavustuksia päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Viimeisimmän haun määräaika päättyi sunnuntaina 17.12., johon mennessä hyvinvointialueelle saapui yhteensä 28 hakemusta.

Kumppanuusavustuksiin jätettiin 25 hakemusta ja yhteiskehittämisen avustuksiin kolme hakemusta. Hakemuksilla haettu avustussumma ylitti miljoona euroa.

Hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti vuoden 2024 talousarviosta joulukuussa. Siinä järjestöavustuksiin jaettava kokonaissumma on 300 000 euroa eli 50 000 euroa enemmän kuin edellisellä kerralla. Avustussumman kasvattamisen perusteena on kolmannen sektorin arvokkaan työn tukeminen.

Järjestöavustusten perusteet määräytyvät hyvinvointialueen järjestöjen avustamisen periaatteiden ja pisteytysmalliin pohjalta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää järjestöavustuksien kohteista tammikuussa 2024.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusten hakeminen vuodelle 2024 päättyy sunnuntaina 17.12. klo 16. Järjestöavustuksilla mahdollistetaan päijäthämäläisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Haettavissa on kumppanuusavustusta ja yhteiskehittämisen avustusta.

Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry sai viime vuonna 4000 euron suuruisen hyvinvointialueen järjestöavustuksen. Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa edistää kehitysvammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.

– Saimme avustussummalla henkilön koordinoimaan meidän vapaaehtoistoimintaamme. Yhdistyksellä ei ole aikaisemmin ollut vapaaehtoistoimintaa, vaan enemminkin vertais- ja harrastustoimintaa. Jo aiemmin kartoitimme, että ulkoiluryhmille olisi tilausta. Siitä tuli hyvää palautetta. Tarve oli siis olemassa, ja nyt olemme luoneet vapaaehtoistoiminnalle rakenteita, toiminnanjohtaja Eeva Väänänen kertoo.

Tukiyhdistyksen vapaaehtoistyön koordinoinnista vastaa henkilö, joka on kartoittanut eri palvelukotien tilannetta ja toiveita sekä vapaaehtoisten toiveita.

– Tällaiseen työhön todella tarvitaan moottori, Väänänen toteaa.

Alkuvaiheessa yhdistys on perustanut kaksi ulkoiluryhmää, toisen Mukkulaan ja toisen Renkomäkeen.

– Toiveena on, että sitten kun olemme saaneet toiminnan käyntiin ja tuloksia, miten tällainen on otettu vastaan, voimme sitten laajentaa sitä.

Mukkulassa sijaitsevassa Huvikadun palvelutalossa riitti asukkaille hyvin ulkoiluttajia marraskuisena iltapäivänä. Mukana oli esimerkiksi Lahden naisvoimistelijat ry:n jäseniä.

Järjestöavustuksen hakuun on ollut tarjolla opastusta avustusinfojen ja avustuspuhelimen kautta.

– Hakuprosessi oli selkeä, etenkin, kun meillä oli siihen resurssia. Aiomme hakea avustusta ensi vuodellekin, Eeva Väänänen kertoo.

Myönnettyjen järjestöavustusten tulee tukea hyvinvointialueen strategioita, ohjelmia ja painopisteitä. Hyvinvointialueen verkkosivuille on koottu materiaalit, joihin on hyvä tutustua ennen järjestöavustuksen hakemista. Hakukelpoisuus ja pisteytysmalli ovat nähtävissä osoitteessa paijatha.fi/jarjestoavustukset/

Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikoo uudistaa asiakaspalautejärjestelmänsä ensi vuoden aikana. Tavoitteena on saada palautejärjestelmästä nykyistä helppokäyttöisempi. Lisäksi palautteesta tullutta tietoa halutaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin, jolloin se auttaa kehittämään toimintaa entistä paremmin. 

Jo kesällä hyvinvointialue otti käyttöönsä NPS-mittarin, joka mittaa asiakkaan suositteluhalukkuutta. Muutoksia on tulossa myös lomakkeeseen, jota selkeytetään kieliasultaan yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. 

Tavoitteena on, että meillä olisi ensi vuonna kokonaan uusi järjestelmä, joka vastaisi paremmin tarpeisiimme. Se toimisi edelleen jatkuvasti vastattavissa olevana verkkosivukyselynä, kuten tähänkin asti, mutta käyttöön tulisi myös tekstiviestikysely. Se kohdistuisi juuri siihen tiettyyn palvelutapahtumaan, jossa asiakas on asioinut. Aivan kaikkia palveluita ei saada tekstiviestikyselyn piiriin, mutta suurin osa kuitenkin, kehittämispäällikkö Maiju Päivä tähdentää. 

Jatkossa on tarkoitus tuoda mahdollisuus palautteen antamiseen myös Päijät-Sote-sovelluksen kautta.

Meillä on lisäksi laadittu tuetun vastaamisen toimintamalli. Sillä voitaisiin kerätä palautteita esimerkiksi ikääntyneiden asumispalveluissa hyvinvointialueen tabletilla omaisen tai läheisen avustuksella tai esimerkiksi järjestöyhteistyötä hyödyntäen. 

Paperilomakkeella vastaaminen on yhä mahdollista. Viime vuonna yli 30 prosenttia palautteista jätettiin paperilomakkeella. 

Sisäistä kehitystyötä asiakaspalautejärjestelmän uudistamiseksi on tehty kesän alusta lähtien.  

Nyt itsenäisen ja tuetun vastaamisen toimintamallit on muotoiltu. Parhaillaan työstämme järjestelmänhankintaan liittyviä dokumentteja, itse kilpailutus käynnistyy alkuvuodesta. 

Sen jälkeen hyvinvointialueen yksiköt voivat pohtia, millainen palautetapa sopii niille parhaiten. 

Uusi palautejärjestelmä ei siis tule annettuna, vaan kun järjestelmää otetaan käyttöön vaiheittain, yksiköt miettivät itselle parasta tapaa. 

Vuosittain 4000 palautetta

Nykyinen palautelomake muistuttaa Maiju Päivän mukaan asiakastyytyväisyyskyselyä. 

Esivalintasivu, josta asiakas valitsee palautteen kohteena olevan yksikön, on melko raskas. Asiakkaat ovat huomauttaneet siitä. Ensin tulee pitkä ketju erilaisia väittämiä ennen kuin on avointen viestikenttien vuoro, joihin laitetaan todellinen syy palautteelle, Päivä toteaa. 

Hyvinvointialue saa vuosittain noin 4000 palautetta. Joukossa ovat sekä kiitokset että kehitysehdotukset. 

Määrä on aika vähäinen näin isossa organisaatiossa. Järjestelmä ei kannusta antamaan palautetta, vaan olemme spontaanin palautteenannon varassa. 

Palautteissa toistuvat usein samat teemat: kiitosta tulee henkilöstön ammattitaidosta ja saadusta kohtelusta. Uutena ovat tulleet positiiviset palautteet kuulluksi tulemisesta. Kehittämisehdotukset liittyvät tiedonsaantiin ja kohteluun. Tänä keväänä kehitysehdotuksia on tullut uudesta Päijät-Sote-sovelluksesta. 

Tärkeä osallisuuden muoto

Uuden järjestelmän arvioidaan olevan käytössä ensi vuoden loppuun mennessä, jolloin hyvinvointialue alkaa toimittaa asiakaspalautemateriaalia kansalliseen vertailuun. 

Asiakas- ja osallisuuslautakunta käsitteli uutta palautejärjestelmää viime viikon kokouksessaan. 

Lautakunnassa on koettu tärkeäksi, että jokainen henkilökunnan jäsenkin saisi itselleen itseä koskevan palautteen. Jossain määrin se tuleekin olemaan mahdollista. 

Asiakaspalautejärjestelmä on yksi tärkeimmistä asukas- ja asiakasosallisuuden muodoista hyvinvointialueella. 

Aina, kun keskustelu sivuaa osallisuutta, palautejärjestelmä nousee jollain tavalla esille, Maiju Päivä tietää.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön (hyte) ensimmäiset lakisääteiset neuvottelut järjestettiin Päijät-Hämeessä 17. elokuuta. Jatkossa vuosittain järjestettävät hyte-neuvottelut ovat osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, kuntien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja keskustelua. Neuvotteluiden tarkoituksena oli valmistella kunnille, hyvinvointialueen toimialoille sekä muille toimijoille yhteinen ymmärrys vuoden 2024 hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön keskeisimmistä asioista.


Keskeisille toimijoille yhteinen ymmärrys


− Vuosineuvottelujen tavoitteena on tiivistää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ensi vuonna on tärkeää tehdä. Yleisenä toiveena on ollut systemaattisuuden ja suunnitelmallisuuden lisääminen, kun toimijoita on paljon ja ala on monimuotoinen, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhdyspintatyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Minna Veistilä.

Hyte-neuvotteluiden suunnittelusta ja järjestämisestä vastasivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta sekä yhdyspintaneuvottelukunta.

Neuvotteluihin osallistuivat hyvinvointialueen aluehallituksen, aluevaltuuston, asiakas- ja osallisuuslautakunnan sekä varautumisen ja turvallisuuden lautakunnan puheenjohtajisto. Lisäksi neuvotteluihin osallistuivat hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, hyvinvointialueen yhdyspintaneuvottelukunnan kuntien ja järjestöjen edustajat sekä edustajat hyvinvointialueen nuorisovaltuustosta, vanhus- ja vammaisneuvostoista, maakuntaliitosta, Hämeen poliisista, Kelasta, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Hämeen ELY-keskuksesta ja Päijät-Hämeen yrittäjistä.

Lasten ja nuorten tilanne sekä osallisuuden vahvistaminen yhteisen työskentelyn kohteina

Hyte-neuvotteluihin osallistuneet tahot tutustuivat ennakkomateriaaliin ja vastasivat sähköiseen kyselyyn ennen neuvotteluja. Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi näkemyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteistä ja tavoitteista. Yhteenveto esiteltiin neuvotteluissa, ja sitä käytettiin yhteisen työskentelyn pohjana.

Ennakkomateriaaliin oli nostettu hyte-kärkiä: mielen hyvinvointi, päihteettömyys ja terveelliset elämäntavat, arjen turvallisuus sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. Vastauksissa korostuivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteiden ratkaiseminen, liikkumisen edistäminen sekä hyte-yhteistyön prosessit ja rakenteet.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen oli kuntajohtajien yhteinen toive. Nuorten aikuisten päihteiden käytön vähentäminen koettiin myös keskeiseksi. Kuntajohtajat esittivät osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyväksi tavoitteeksi kohentaa perheiden kokonaisvaltaista tilannetta.

− Terveellisiin elämäntapoihin liittyen liikkumista pyritään lisäämään. Päijät-Hämeessä on käynnistetty Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelma, jossa hyvinvointialueemme on mukana. Yksi terveysliikuntaa edistävistä toimenpiteistä on Terveysmetsä, jonka Lahden kaupunki avaa keskussairaalan lähialueelle, Veistilä kertoo.

Osallisuuden vahvistamisessa kuntajohtajat korostivat työllisyyttä tukevia toimenpiteitä. Työllisyyden tiedetään vaikuttavan moniin eri hyvinvoinnin ja terveyden osa-alueisiin. Konkreettisia toimenpiteitä työllisyyden tukemiseksi ovat esimerkiksi työttömien työkykyarviointi ja terveydenhuoltopalvelut.


Neuvottelujen lopputuloksena linjaus ensi vuodelle


Neuvottelujen tuloksia käsitellään hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa, yhdyspintaneuvottelukunnassa sekä aluehallituksessa. Lopputuloksena laaditaan linjaus, joka ohjaa Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua ensi vuonna. Aluehallitus hyväksyy asiakirjan.

Ruuhkavuodet eivät ole tuulesta temmattu termi. Liikuntahetkille voi olla arjen tuoksinassa vaikea löytää sopivia koloja, mutta päijäthämäläisillä liikuntaneuvojilla piisaa neuvokkaita vinkkejä siihen, miten pienillä teoilla voi edistää perheiden hyvinvointia ja terveyttä.

Liikuntaneuvonta on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tukea liikunnan aloittamiseen tai lisäämiseen.

– Liikuntaneuvontaa on kehitetty ja tehty Päijät-Hämeessä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspuolen, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n ja kuntien kanssa jo yli 10 vuotta. Olemme verkostona varmasti valtakunnan ensimmäisiä, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiantuntijalääkäri Risto Kuronen taustoittaa.

Kunnissa tapahtuvaan neuvontaan voivat hakeutua kaikenikäiset.

Kokosimme yhdessä PHLU:n varhaiskasvatuksen liikunnan asiantuntijan Heidi Mälkösen kanssa tärppejä arjen helpoiksi ja edullisiksi liikuntahetkiksi.

1. Ulkoile – päivittäin!

Useat tutkimukset osoittavat ulkoilemisen raittiissa ilmassa lisäävän sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia.

­– Ruuhkavuosissa lähtisin lisäämään liikettä sen ympärille, mitä arjessa jo tehdään. Jos esimerkiksi vie lapsen päiväkotiin, kannattaa miettiä, voisiko kävellä matkan tai vaihtoehtoisesti ajaa autolla lähikaupan pihaan ja kävellä siitä. Tai jos vastaavalla tavalla kävelee hakemaan lapsen, tulee siinä samalla vaihdettua päivän kuulumiset, saatua raitista ilmaa ja itsekin nollattua työpäiväänsä. Pienillä arjen jutuilla on yllättävän paljon merkitystä. Kun lisää vaikkapa päiväkotimatkoihin tuon muutaman sata metriä kävelyä, vuoden aikana se kertautuu moniin kilometreihin.

2. Hypi sohvilla

Joskus parasta liikuntaa on sellainen, joka tekee mieli kieltää heti alkuunsa.

– Se, minkä vanhemmat yleensä aina kieltävät lapsilta – vaikka ei kannattaisi – on sohvilla hyppiminen. Ehdottomasti pitäisi pomppia sohvilla! Se on parasta liikettä, fyysisesti rasittavaa touhua, jota lapsi tekee ex tempore ja innoissaan. Se liike, mikä lapsessa on, pitäisi nähdä rikkautena. On tutkittua tietoa, että jo kaksi minuuttia fyysistä rasitusta aktivoi lapsen aivoja, jonka jälkeen lapsi jaksaa keskittyä 15 minuuttia esimerkiksi syömiseen tai läksyihin. Jos lapsi ei pääse rasittamaan kehoaan fyysisesti, aivot eivät jaksa paneutua tehtäviin, ja se voi kertautua ja oppiminen kärsiä. Lisäksi motoriset perustaidot kehittyvät hyppiessä, ne ovat perusta lajitaidoille. Ja aikuinen voi aina jumpata mukana ja vaalia samalla omaa terveyttään.

3. Kannusta koti- ja pihatöihin

Tutkimukset osoittavat, että kaikenlainen liike tekee keholle hyvää. Hyötyliikunta auttaa koko perhettä muun muassa alentamaan verenpainetta sekä kohentamaan unenlaatua ja yleisvointia.

– Varhaiskasvatuksessa on aivan ”kuumaa kamaa”, että lapsi saa auttaa siistijää luuttuamisessa tai työntää siivouskärrejä. Kesäleireillä lapset ovat innoissaan keittiövuoroista. Heidät on hyvä ottaa mukaan arkiaskareisiin pienestä saakka ja pikkuhiljaa antaa mahdollisuuksia tehdä itse. Hyötyliikunta kehittää motorisia ja liikunnallisia perustaitoja, yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta. Perhe on oma joukkueensa, jota yhteinen tekeminen sitoo yhteen. Ja jos aikuinen tai nuori leikkaa tunnin pari nurmikkoa, onhan sekin jo kova liikuntasuoritus!

4. Päästä luovuus valloilleen

Liikuntaa voi harrastaa hauskalla tavalla ihan ilmaiseksi, kun käyttää luovuuttaan.

– Liidulla piirretty polkupyörärata on lasten mielestä iso hitti. Katuliitu vain käteen ja omaan pihaan tai muuhun turvalliseen paikkaan piirros ajettavasta alueesta, muutama laudanpätkä ja rinkiä kiertämään. Pienet voivat ajaa siinä aika kauan ja aikuiset hölkätä mukana.

Kannattaa myös käyttää hyväkseen jo olemassa olevia, ulkoiluun ja liikkumiseen rakennettuja paikkoja. Monissa kunnissa on pumptrack-ratoja, jotka keräävät liikkumaan niin nuoret kuin lapsetkin, aikuisia unohtamatta.

Usein myös kysytään, saako päiväkotien ja koulujen pihoille mennä ulkoilemaan. Kyllä se on sallittua aina silloin, kun niissä ei ole toimintaa. Esimerkiksi kuntien päiväkotien pihat keinuineen ovat kuntalaisten vapaassa käytössä. Kun perheet touhuavat niissä yhdessä, se on parasta hyötykäyttöä pihoille.

Tästä linkistä videoklippiin pyöräradasta

5. Tarkista kotikuntasi tarjonta ja osallistu

Lipas-tietokanta tarjoaa ajantasaisen tiedon Suomen julkisista liikuntapaikoista ja virkistyskohteista, kuten lähiliikuntapuistoista ja uimarannoista. Tietokantaan pääset tästä linkistä.

– Monissa kunnissa järjestetään myös harrastemessuja ja -tapahtumia, joissa kunnat, yhdistykset ja seurat esittelevät tarjontaansa. Olemme Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun kanssa mukana useissa tapahtumissa viemässä liikunnan sanomaa eteenpäin ja kannustamassa menemään koko perheellä vaikkapa ilmaisiin lähiliikuntapaikkoihin.

– Vinkkinä myös, että Lahdessa Launeen perhepuisto skeittiramppeineen on mahtava paikka koko perheen vierailuun. Monista kunnista löytyy paljon ilmaisia mahdollisuuksia liikkua, ja oman kunnan liikuntaneuvojat auttavat mielellään.

Liikuntaneuvojien yhteystiedot löydät tästä linkistä

Poika ottaa loikan ilmassa

Päijät-Hämeen hyvinvointialue jakaa kumppanuus- ja yhteiskehittämisen avustuksia yhteensä neljälletoista järjestölle. Hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta myönsi kokouksessaan 9. maaliskuuta järjestöavustuksia yhteensä 250 000 eurolla. Suurimmat eli 32 000 euron suuruiset kumppanuusavustukset saavat MIELI Päijät-Hämeen Mielenterveys ry, Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry, Homebase ry ja Operaatio Avoin Ovi ry. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistykselle myönnettiin 30 000 euroa ja Lahden 4H-yhdistykselle 20 000 euroa. Lahden Lähimmäispalvelu ry:lle myönnettiin 10 000 ja Rikosuhripäivystys Päijät-Hämeen palvelupisteelle (MIELI ry) 9000 euroa.

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:lle ja Suomen Icehearts ry:lle on luvassa 5000 euroa. Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys ry:lle ja Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:lle myönnettiin 4000 euroa ja Harjulan Setlementti ry:lle 3000 euroa.

Lautakunta myönsi yhteiskehittämisen avustusta Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:lle yhteensä 32 000 euroa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue sai järjestöiltä tammikuussa yhteensä 58 avustushakemusta. Tämän vuoden talousarviossa avustuksiin on varattu 250 000 euroa. Haettu avustusmäärä oli yhteensä 765 956 euroa.

Järjestöille myönnettävät avustukset kohdentuvat toimintaan, joka tukee alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Avustettavan toiminnan avulla saadaan hyvin tukea, tietoa ja toimintaa kohderyhmille.

Järjestöavustukset myönnettiin aluehallituksessa hyväksyttyjen järjestöyhteistyön mallin ja hyvinvointialueen järjestöjen avustamisen perusteiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa hyväksytyn järjestöavustusten pisteytysmallin pohjalta. Järjestöavustusten ensimmäisen hakukerran prosessissa on ollut työryhmä, joka laati pisteytyksen pohjalta esityksen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusinfo järjestettiin 19.1. Etätapaamisessa oli mukana 76 järjestöjen edustajaa.

Johtaja (yhdyspintatyö ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) Minna Veistilä avasi tilaisuuden, ja järjestökoordinaattori Helena Haaja esitteli infossa hyvinvointialueen kumppanuusavustusten ja yhteiskehittämisen avustusten periaatteita sekä vastasi osallistujien kysymyksiin.

Hyvinvointialueen järjestöavustusinfon diaesitys:

Päijät-Hämeen hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Hyvinvointialueen järjestöavustusten haku vuodelle 2023 avautui Päijät-Hämeen hyvinvointialueella maanantaina 9.1. Hakuaika kestää 31.1. saakka. Järjestöt voivat hakea avustusta sähköisesti osoitteesta www.paijatha.fi/jarjestoille.

Hyvinvointialue voi myöntää kumppanuusavustuksia ja yhteiskehittämisen avustuksia.

Kumppanuusavustuksia voivat hakea järjestöt, jotka järjestävät hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä täydentävää toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Avustettavan toiminnan tulee tavoittaa omaa jäsenistöä laajempaa kohderyhmää.

– Kun järjestöt saavat tukea toimintaedellytyksiin, ne voivat olla mukana tekemässä ja täydentämässä hyvinvointialueen tehtäviä, jolloin alueen asukkaat saavat enemmän hyötyjä, järjestökoordinaattori Helena Haaja toteaa.

Yhteiskehittämisen avustuksia myönnetään alueen hyvinvointisuunnitelmien kärkien mukaisten teemojen – osallisuuden ja yhteisöllisyyden, mielen hyvinvoinnin, arjen turvallisuuden ja päihteettömyyden – kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen sote-keskusten ja toimialojen kanssa. Tällöin yhteistoiminnan tulee vastata rajatun tarpeen kehittämistä, pilotointia ja juurtumista. Avustettavan toiminnan tulee myös lisätä yhteistyötä järjestön ja toimialan kesken.

– Maakunnallinen, kuntien kanssa yhteistyössä laadittu hyvinvointisuunnitelma on hyvä pohja yhteiskehittämisen avustuksien myöntämiselle. Silloin kaikilla on sama tavoite ja tahtotila. Ajatuksena on, että järjestöt tekisivät entistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi perhekeskusten ja sote-keskusten kanssa, Haaja sanoo.

Avustusmallia on edistetty muun muassa järjestöjen yhteisissä Kumppanuusfoorumi-tapahtumissa sekä maakunnallista järjestöyhteistyömallia kehitettäessä.

Tämän vuoden talousarviossa järjestöavustuksiin on kirjattu 250 000 euron summa.

– Ensimmäinen vuosi on varmasti harjoittelua, joten opittavaa ja kehitettävää riittää. Kuntien ja järjestöjen kanssa on tehty yhteistyötä sekä kysely, ja keskusteluja avustuksista myös jatketaan.

Hakijoiden tulee olla rekisteröityneitä valtakunnalliseen Lähellä.fi-verkkopalveluun, johon on koottu tuhansien eri järjestöjen toiminnasta kertovaa tietoa.

– Sen avulla hyvinvointialueelta pystyy tekemään palveluohjausta, ja samalla järjestöistä voidaan kertoa alueen ihmisille, Helena Haaja perustelee.

Järjestöavustuksista päättää hakemusten perusteella hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, joka kokoontuu maaliskuussa.

Lisätiedot: Järjestökoordinaattori Helena Haaja; helena.haaja@paijatha.fi tai 044 482 5263