Search
Generic filters

Syksyn ensimmäisen Kumppanuusfoorumin aiheina olivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli sekä järjestöneuvottelukunnan nimeämiset. Päijät-Hämeen aluehallitus on päättänyt perustaa hyvinvointialueelle järjestöneuvottelukunnan ja hyväksynyt järjestöneuvottelukunnan asettamisen perusteet. Nimeämispyynnöt neuvottelukuntien jäseniksi toteutetaan syyskuun aikana.

Järjestöneuvottelukunta toimii alueellisena yhteistyöelimenä ja tiivistää osaltaan hyvinvointialueen monitoimijaista yhteistoimintaa, kumppanuutta ja ketterää kehittämistä Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Järjestöneuvottelukunta luo yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja järjestöjen toiminnan ja palveluiden hyödyntämiseksi päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöneuvottelukunta perustaa työnsä tueksi kolme työryhmää: järjestöjen toimintaedellytykset, viestintä ja järjestöjen palvelutoiminta.

Järjestöneuvottelukuntaan nimetään 10 järjestöjäsentä, jäsenet hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen liitosta, oppilaitoksista, yrityksistä ja uskonnollisista yhteisöistä sekä heille varajäsenet. Järjestöneuvottelukunnan järjestöjäsenten nimeämispyynnöt pyydetään teemallisilta verkostoilta. Verkostojen teemat ovat lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset ja omaishoito, potilas- ja vammaistyö, mielenterveys ja päihdetyö, liikunta ja urheilu, työllisyys ja hanketoiminta, kylä- ja vapaaehtoistoiminta, kulttuuri ja harrastetoiminta, palvelutoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä turvallisuus ja varautuminen. Järjestöneuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä työstää toimintasäännön hyvinvointialueen aluehallituksen päätettäväksi. Järjestöneuvottelukunnan toiminta pyritään käynnistämään vuoden 2022 aikana.

Kumppanuusfoorumin keskusteluissa nousi esille, että neuvottelukunnan järjestöjäsenen on keskeistä

  • tunnistaa toimijakenttä ja kerätä taustatietoa
  • pitää yhteyttä muihin järjestöihin
  • kuljettaa viestiä järjestöneuvottelukuntaan ja järjestöille
  • tarvitsee selkeät toimintaohjeet.

Kumppanuusfoorumissa esiteltiin myös hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli. Mallin työstämistä varten on tehty kyselyt kunnille ja järjestöille. Lisäksi taustalla on hyödynnetty kunnilta kerättyä tietoa kuntien yhdistysavustuksista ja muiden maakuntien avustusmalleja sekä käyty kuntien kanssa keskustelua avustusten jakautumisesta.

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön mallin tarkoituksena on

  • edistää hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä ja vuorovaikutusta
  • edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia
  • tiivistää neuvottelumahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
  • lisätä järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja päijäthämäläisten hyvinvointia

Järjestöyhteistyön malli koostuu neljästä portaasta, jotka jaottelevat hyvinvointialueen järjestöyhteistyötä.

  1. Toiminnallinen yhteistyö
  2. Yhteistyösopimukset
  3. Kumppanuusavustukset
  4. Yhteiskehittäminen

Keskustelussa järjestöyhteistyön mallista nousi esille järjestöjen eri roolit: järjestöjen kansalaistoiminnan ja palvelutoiminnan erottaminen, kuntayhteistyön selkeyttäminen sekä kiinteä yhteistyön tarve ostopalveluihin.

Järjestöyhteistyön mallin hyväksymisen jälkeen alkaa avustussäännön työstäminen. Se käsitellään aluehallituksessa vuoden 2022 lopulla.

Seuraava Kumppanuusverkosto kokoontuu 13.10.2022 klo 14-16, jolloin aiheena on hyvinvointialueen palvelustrategia ja avustussääntö.

Kumppanuusfoorumin esitysmateriaali ladattavissa alta:

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta sekä asiakas- ja osallisuuslautakunta ovat esittäneet aluehallitukselle järjestöneuvottelukunnan perustamista hyvinvointialueelle. Aluehallitus käsittelee neuvottelukunnan asettamisen perusteita kokouksessaan 22. elokuuta. 

Järjestöneuvottelukunta luo uusia yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja järjestöjen toiminnan ja palveluiden hyödyntämiseksi päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.

Järjestöneuvottelukunnan jäseniksi esitetään edustajia järjestöistä, Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen liitosta, Päijät-Hämeen yrittäjistä sekä oppilaitosten ja uskonnollisten yhteisöjen edustajaa. 

Aluehallitus asettaa myös yhdyspintaneuvottelukunnan, joka puolestaan edustaa tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen ja Päijät-Hämeen kuntien sekä muiden yhteisöjen kesken.

Aluehallitus hyväksyy neuvottelukuntien jäsenet ja toimintasäännöt myöhemmin syksyllä.

Kärkölään suunnitteilla yhteisöllistä asumista iäkkäille

Ikääntyneiden palveluiden parantamiseksi kehitetään yhteisöllisen asumisen muotoja. Kärkölän kunta valmistelee uutta yhteisöllisen asumisen kohdetta, johon Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikanaan järjestäisi palveluita.

Kohteeseen suunnitellaan noin 25 ikäihmisten esteetöntä asuntoa. Tarkoitus on, että talossa on tilaa ulkopuolisten palveluiden tuottamiseen ja että talon palveluita voisivat hyödyntää myös muualla kuin talossa asuvat kärköläläiset ikäihmiset.

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan aiesopimuksen hankkeen eteenpäin viemiseksi.

Aluehallituksen ensi viikon asialistalla on lisäksi mm. logistiikkapalvelujen hankintapäätös, asiakasmaksujen perusteiden esittäminen aluevaltuustolle sekä Päijät-Hämeen keskussairaalaan tulevan yleisöapteekin tilojen käyttöoikeus- ja vuokrasopimus. Lisäksi aluehallitus kuulee esittelyn Kuntaliiton ehdottamasta yhteisyrityksestä hyvinvointialueiden kesken.

Aluehallitus kokoontuu 22.8. klo 9.30. Koko esityslistan löydät asiakirjahausta: Esityslistat ja pöytäkirjat – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

OLKA-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Päijät-Hämeen keskussairaalan pääaulassa on OLKA-piste, jossa OLKA-työntekijät ja vapaaehtoiset auttavat ja opastavat sairaalan asiakkaita ja ohjaavat tarvittaessa ihmisiä erilaisten yhdistysten toiminnan ja vertaistuen äärelle. Tarkoitus on tarjota potilaille ja läheisille kiireetöntä kohtaamista ja tukea sairauteen sopeutumisessa ja yhdistyksille paikka esittäytyä. OLKA-toimintaa on erikoissairaanhoidossa 18:lla paikkakunnalla Suomessa.

Keskussairaalan OLKA-pisteellä on saatavilla lähemmäs 50:n toimijan esitteitä ja lehtiä. Lisäksi OLKA-toiminta ylläpitää vertaistalo.fi-sivustoa, jonka kautta yhdistykset voivat kertoa toiminnastaan ja Toivo-vertaistukisovellusta, jonka avulla voi löytää vertaistukea ajasta ja paikasta riippumatta.

Sairaalavapaaehtoinen kohtaa kiireettömästi

OLKA-toiminnasta on monenlaista hyötyä asiakkaille:

  • Sairaalavapaaehtoiset opastavat oikeaan paikkaan ja juttelevat kiireettömästi.
  • Kun ihminen saapuu sairaalaan, voivat huoli ja jännitys olla päällimmäiset ajatukset. Silloin oikean paikan löytäminen voi olla haastavaa.
  • Oikeaan aikaan paikalle osuva vapaaehtoinen voi tuntua pelastajalta.
  • Ihmiset antavat vuolaasti kiittävää palautetta vapaaehtoisille. Vapaaehtoiset koetaan tärkeiksi ja tarpeellisiksi.

OLKA-toiminnan vapaaehtoisilta kysyttiin, mitä merkitystä heidän mielestään sairaalavapaaehtoisilla on potilaille, läheisille tai henkilökunnalle.

”Sairaalavapaaehtoinen auttaa ja kuuntelee. Moni olisi hukassa ilman meitä. Työntekijöiden taakka kevenee.”

”Tärkeä merkitys, kun voimme auttaa potilaita ja henkilökunta myös tyytyväisiä.”

”Uskoisin, että todella tarpeellinen palautteiden perusteella, joita olen saanut suoraan opastettavilta.”

Monet arvostavat OLKA-pisteeltä saatavaa tietoa tilanteessa, jossa luotettavan tiedon löytäminen voi olla vaikeaa.

OLKA-pisteistä hyötyy myös sairaalan henkilökunta:

  • Henkilökunnan palautteen mukaan vapaaehtoiset yleisissä tiloissa, Akuutti 24 -päivystyksessä ja syöpäklinikalla ovat tarpeellisia ja tuovat iloa sairaalaan.
  • OLKA-pisteeltä löytyy tietoa potilasyhdistyksistä ja vertaistuesta yhdestä paikasta.
  • Kaikkia yhdistysten tarjoamia tukimuotoja ei välttämättä muista, mutta tietoa löytyy OLKA-pisteeltä, sähköpostitse tai soittamalla.
  • Henkilöstö voi ohjata potilaan OLKAan, jossa tarjotaan kiireetöntä kuuntelua, vertaistukea ja ohjausta yhdistyksiin.

Entä mitä OLKA-toiminnan vapaaehtoiset saavat työstä?

  • Ihmiset antavat vuolaasti kiitosta vapaaehtoisille.
  • Kiitokset tuovat vapaaehtoisille tunteen, että he tekevät tarpeellista työtä. Kehut antavat energiaa tulla uuteen vuoroon. Vapaaehtoiset tuntevat olonsa merkitykselliseksi.
  • Apua antaessaan saa myös itse vaihtelua ja sisältöä arkeen: hyvää mieltä, ryhmään kuulumisen ja tarpeellisuuden tunteita, kiitollisuutta siitä, että pystyy auttamaan.

”Tuntuu hyvältä, että voin osaltani helpottaa toisen jännittyneisyyttä tai ahdistuneisuutta tarjoamalla apua.”

Vapaaehtoiset eivät ole yksin. OLKA-työntekijät valmentavat ja tukevat sairaalavapaaehtoisia tehtävissään Päijät-Hämeen keskussairaalassa yhdessä sairaalan kanssa. Vapaaehtoiset ovat luotettavia ja auttamiseen motivoituneita sekä vaitiolovelvollisia. Vapaaehtoisille järjestetään myös erilaisia yhteisiä virkistymisen paikkoja.

OLKA-toiminta tukee myös järjestöjen työtä:

  • OLKA-piste tarjoaa paikan esitellä toimintaa sairaalassa.
  • Vertaistukijoilla puitteet toimia sairaalassa.
  • OLKA-piste on keskitetty paikka yhdistysten lehdille ja esitteille sairaalassa.
  • OLKA-työntekijät ohjaavat yhdistyksiin ja vievät tietoa potilasyhdistyksistä henkilökunnalle.
  • Yhdessä OLKAn kanssa kerrotaan toiminnasta myös sairaalan henkilöstölle.
  • Toivo-vertaistukisovellus tarjoaa alusta yhdistyksen vertaistukitoiminnalle ajasta ja paikasta riippumatta.

Lisätiedot:

OLKA® Lahti on LINK Lahden järjestökeskus ry:n ja Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteistä toimintaa.

LINK Lahden järjestökeskus ry (lahdenlink.fi)
olka@lahdenlink.fi
OLKA-työntekijä Heidi Kirkonpelto 050 3822 333 heidi.kirkonpelto@lahdenlink.fi
OLKA-työntekijä Ulla Silventoinen 050 5444 330 ulla.silventoinen@lahdenlink.fi

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle työstetään järjestöyhteistyötä hyvällä sykkeellä.

Järjestöneuvottelukunnan perustamista käsiteltiin kesäkuun aikana sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa että asiakas- ja osallisuuslautakunnassa. Lautakunnat esittävät yksimielisesti järjestöneuvottelukunnan perustamista aluehallitukselle. Hyvinvointialueen aluehallitus päättää asiasta elokuun alussa. Järjestöneuvottelukunnan kautta on mahdollista saada monien toimijoiden monet äänet kuuluviin hyvinvointialueella. Tavoitteemme on saada järjestöneuvottelukunnan toiminta alkuun vielä vuoden 2022 aikana.

Järjestöyhteistyön mallin työstämistä varten kartoitettiin kesäkuussa kuntien ja järjestöjen ajatuksia sähköisillä kyselyillä. Järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia turvaava yhteistyön malli sisältäisi viestintä-, tila-, tapahtuma- ja avustusyhteistyön. Saamme elokuun aikana ehdotuksen mallista kuultavaksi järjestöille ja kunnille.

Hyvinvointialueen tulevaan HYTE-yksikköön esitetään resursoitavaksi järjestökoordinaattori. Järjestökoordinaattorin tehtäviksi on suunniteltu järjestöyhteistyön edistäminen, järjestöjen toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien tukeminen ja järjestöneuvottelukunnan koordinointi, järjestötiedon kerääminen, maakunnalliseen ja kansalliseen järjestöyhteistyön osallistuminen. Resursoinnit tulevat syksyllä käsittelyyn talousarvion suunnittelussa.

Järjestöjä kuultiin toukokuussa myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian työstämisessä. Strategiassa järjestöt huomioidaan keskeisinä yhteistyötahoina. Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen strategian kesäkuussa, ja nyt on meneillään sitä täydentävän palvelustrategian suunnittelu. Järjestöyhteistyö on noussut keskusteluissa hyvin esille. Palvelustrategia tulee järjestöille kuultavaksi alkusyksystä.

Järjestöyhteistyön rakenteiden ja toimintamallien luomista tukee myös kansallinen sote-muutostuen kokonaisuus. Lue SOSTEn blogista hankepäällikkö Anita Hahl-Weckströmin kesäkuinen kirjoitus tilannekuvasta ja tulevaisuuden vaikuttamiskanavista.

Järjestöillä riittää vaikuttamisen paikkoja hyvinvointialueilla – toimintaedellytykset, strategiat, palvelupolut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – SOSTE

Helena Haaja, järjestökoordinaattori

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmistelussa aloitti maaliskuun lopulla työnsä järjestökoordinaattori Helena Haaja, joka tukee uuden hyvinvointialueen ja alueen järjestöjen tiiviin ja toimivan yhteistyön rakentamista.

Haaja on tehnyt hanke- ja kehittämistyötä Päijät-Hämeen järjestökentällä yli 20 vuotta.

– Järjestöjen ja hyvinvointialueen hyvin koordinoitu ja laaja yhteistyö sekä yhdessä sovitut tavoitteet ovat paras pohja päijäthämäläisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyölle, Haaja toteaa.

– Yhteistyö tiivistää yhteiskunnan turvaverkkoa ja lisää palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja saavutettavuutta sekä osallisuutta. Suunnitelmallinen järjestöyhteistyö parantaa ehkäisevää toimintaa ja on myös kustannustehokasta.

Vuoden 2022 aikana hyvinvointialuevalmistelussa on tavoitteena rakentaa järjestöyhteistyö kiinteäksi osaksi hyvinvointialueen rakennetta ja toimintaa. Yhteistyöelimeksi valmistellaan järjestöneuvottelukuntaa, jonka rooli on tiivistää yhteistyötä ja luoda rakenteita ja käytäntöjä järjestöyhteistyölle.

Järjestökoordinaattorin yhteystiedot: Helena Haaja helena.haaja@phhyky.fi puh. 044 482 5263

Järjestökoordinaattori Helena Haaja.
Järjestökoordinaattori Helena Haaja.