Suomalaiset ovat tunnetusti varovaisia pyytämään apua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi muutama vuosi sitten tutkimuksen, jonka mukaan yli kolmannes pienten lasten vanhemmista koki tarvitsevansa apua jaksamiseensa. Silti lähes 40 prosenttia vanhemmista ei kertonut avuntarpeestaan terveydenhuollon ammattilaisille.

Kannattaisi kertoa, sillä pelkkä huolesta puhuminenkin helpottaa oloa, sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Juurinen, joka työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueella lapsiperheiden arjen tuen palveluissa.

– Mieluummin matalalla kynnyksellä ja ajoissa, kun tilanteet eivät ole vielä liian pitkällä. Jos vähänkin miettii olevansa tuen tarpeessa, me ammattilaiset juttelemme yhdessä asiakkaiden kanssa, mistä asioista voisi olla apua.

Lapsiperheiden arjen tuen palveluista on mahdollista saada kotipalvelua, perheohjausta, lähityötä ja psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamisia tilanteissa, joissa varhaisella ja lyhytkestoisella tuella ajatellaan olevan apua perheelle. Tapaamiskertoja perheohjauksessa, lähityössä ja sairaanhoitajan kanssa on tapauskohtaisesti yhdestä viiteen.

– Neuvolan kautta tulee paljon yhteydenottoja. Pienen vauvan vanhemmalla voi olla synnytyksen jälkeistä masennusoireilua ja pienten lasten vanhemmilla uupumusta. Käymme kotona juttelemassa, miten siellä nukutaan ja syödään, miltä arki näyttäytyy ja millä keinoilla tilannetta voisi parantaa. Joskus ihan pienetkin vinkit auttavat ja kiitosta tulee heti ensimmäisellä käynnillä.

Ei taikatemppuja

Anne Juurisen omaan työnkuvaan kuuluu koko perheen mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy.

– Pyrin tukemaan perheen terveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa kuormittavissa tilanteissa, kuten parisuhde- ja päihdeongelmissa tai perheenjäsenen sairastuessa, Juurinen kuvailee.

– Pääasiassa teen kotikäyntejä. Jos se ei ole mahdollista, voimme tavata esimerkiksi Lahden perhekeskuksessa tai muissa yhteiskäyttötiloissa.

Lähityöntekijä Iina Heikkilällä on haastattelupäivänä edessään kotikäynnit Lahdessa ja Heinolassa.

– Tapaan nuoria, joista toisella on ollut haasteita koulunkäynnissä ja toisella arjen rytmityksessä. Menen antamaan ohjausta, neuvontaa tai tukea, jos perheessä on pulma tai haaste, johon tarvitaan apua.

Minun työtäni on tavata erityisesti perheen lapsia ja nuoria. Teemme asioita yhdessä, eikä työni ole mitenkään sanelevaa, vaan olen mukana tekemässä lapsen ääntä ja kokemuksia näkyviksi, Heikkilä taustoittaa.

Lähityöntekijällä on osaamista myös erilaisiin neuropsykiatrisiin haasteisiin liittyen.

Iina Heikkilä huomauttaa, ettei tapaamisissa kyse ole mistään taikatempuista, vaan läsnäolosta, kuuntelemisesta ja keskustelemisesta.

– Välillä ulkoilemme tai pelaamme pelejä. Parasta työssä on nähdä, kun perheet voivat paremmin ja jaksavat taas. Tällaisella ennaltaehkäisevällä työotteella pystyy aidosti estämään isoja ongelmia, Heikkilä tietää.

Mukana polulla

Aina matalan kynnyksen tukitoimet eivät kuitenkaan riitä. Silloin arjen tuen työntekijät ohjaavat asiakkaansa eteenpäin, esimerkiksi alaikäisten mielenterveyspalveluihin tai omalle terveysasemalle

– Aika usein meidän tarjoamamme apu kuitenkin riittää. Joskus käy niinkin, että asiakas saattaa olla jonossa muualle, mutta saa meidän tukeamme välissä, eikä ehkä enää tarvitsekaan jonottamaansa paikkaa. Siinä näkee konkreettisesti työnsä tuloksia, Anne Juurinen toteaa.

Arjen tuen perheohjaukseen, lähityöhön sekä sairaanhoitajan palveluun voi hakeutua esimerkiksi soittamalla palvelunumeroon tai lähettämällä viestiä sähköisen palvelun kautta. Lapsiperheiden kotipalvelua voi hakea soittamalla arjen tuen palvelunumeroon tai ottamalla yhteyttä omaan terveydenhoitajaan.

– Meiltä vastataan nopeasti, ihan jo viikon sisällä. Meillä ei ole oikeastaan kriteereitä asiakkaille. Ainoastaan lastensuojelun tai sosiaalityön asiakkuutta ei saisi olla, koska työskentelemme niin matalalla kynnyksellä.

Työntekijälähettiläät somessa

Anne Juurista ja Iina Heikkilää voi seurata sosiaalisessa mediassa, sillä he ovat hyvinvointialueen työntekijälähettiläitä. Työntekijälähettiläät kertovat tileillään työstään ja jakavat terveysvinkkejä. Lapsiperheiden kotipalveluista somessa viestii lähihoitaja Katja Vuorinen.

– Toivon, että saan somen kautta yhden kanavan, jonka avulla pääsen kommunikoimaan nuorten kanssa ja jakamaan hyödyllisiä vinkkejä ja tapahtumia. Se tukee minun työtäni. On myös mielenkiintoista oppia uudesta työmuodosta ja kertoa tekemisistäni sosiaalisen median kautta, Iina Heikkilä tuumii.

Lähettiläiden tilien nimet ovat @arjentuki.anne, @arjentuki.iina ja @arjentuki.katja. Aihetunnisteita ovat mm. #hyvinvoinnintekijät #työntekijälähettiläs #päijäthämeenhyvinvointialue.

Miten perheohjausta voi hakea?

Jos perheesi tarvitsee tukea vanhemmuuteen tai lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa, voit ottaa yhteyttä arjen tuen palveluihin soittamalla palvelunumeroon tai täyttämällä sähköisen hakulomakkeen kautta tästä linkistä.

Miten lapsiperheiden kotipalvelua voi hakea?

Soittamalla palvelunumeroon sekä sähköisen hakulomakkeen kautta tästä linkistä