Mediatilan on viime päivinä luonnollisesti vienyt presidentin vaali. Hyvänä kakkosena on ollut kansantalouden tila – ja tarve taas uusille sopeutuksille. 

Tasavallan presidentti muotoili asian viimeisessä valtiopäivien avajaispuheessaan tavoilleen uskollisesti varsin nasevasti: ”Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi. Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. – – Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samaan aikaan julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen ylläpitoon. En usko, että yksikään käsi nousee kannattamaan, että jatketaan näin vaan. Kaikki kädet taitavat nousta kannattamaan, että pannaan talous sitten kuntoon.”

Hyvinvointialueet ovat kuuluneet näihin kätensä ylös nostaviin. Viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardin euron alijäämäiseen tulokseen. 

Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen lähtötilanteesta, jossa hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset. Rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä tasoa korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. On hyvä, että selvitetään syitä, mutta asialle ”tarttis jottain tehrä kans.”

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut talouden tasapainottamisohjelman, joka tarkoittaa kuluvalle vuodelle 18 miljoonan euron säästöjä. Valmisteilla olevasta toimitilaohjelmasta odotetaan vielä lisää. Ei meitä yrityksen tai tahdon puutteesta voi syyttää. Ensi vuodelle tarvitaan edelleen uusia toimia. Kannattaa suunnata katse erityisesti niihin keinoihin, jotka perustuvat vaikuttavuuden parantamiseen. Vähiten hyödyllistä pitää jättää tekemättä, pelkästään ”tehostamalla” ei enää pärjätä.

Kaikesta huolimatta alueemme tulevaisuus näyttää kuitenkin kohtuullisen valoisalta. Käytämme nyt rahaa sote- ja pelastustoimen palveluihin vähemmän kuin maassa keskimäärin käytetään. Tämä vääristymä korjaantuu vähitellen. 

Uskon, että rahoitus tulee riittämään jatkossa, mutta talouden tasapainottamisen vauhti ei saa olla epärealistinen. Kaiken tämän säästöhumpan keskellä vaatii erityisesti huomiota ja taitoa välttää ”säästämistä”, joka ei oikeasti säästä tai pahimmillaan jopa lisää kustannuksia. Pitää uskaltaa vastustaa päättömyyttä. Ketään meistä ei ole palkattu tekemään huonoa työtä tai pelkästään säästämään.

ämä ei tarkoita, ettei nykyistä toimintaa tarvitsisi muuttaa. Päinvastoin, muutoksia tarvitaan. Ja myös sitä, että lopetetaan hyötyä tuottamattoman tekeminen. Resurssi pitää käyttää siellä, missä siitä on suurin hyöty. 

Tärkeintä on kuitenkin koko ajan pitää mielessä perustehtävämme: päijäthämäläisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden turvaaminen. Tavalla, jonka voimme itsekin hyväksyä.

Joulupukki ja hyvinvointialuejohtaja tapaavat joulumarkkinoilla.

Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen on vieraillut asukkaiden parissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnissa marras- ja joulukuun aikana. Tapahtumina ovat olleet erilaiset joulunavaukset, joulumarkkinat, perhekahvilat ja omaishoitajien tilaisuudet.

– Kierros on sujunut mukavissa merkeissä. On ollut positiivinen yllätys, kuinka paljon on tullut hyvää palautetta meidän palveluistamme. Moni on tullut asiakseen sanomaan, että koska niin paljon puhutaan pahaa, he haluavat kertoa olevansa tyytyväisiä. Se on tuntunut hyvältä, Petri Virolainen toteaa.

Toki joukkoon mahtuu kriittisiäkin puheenvuoroja, joita hyvinvointialuejohtaja on kuunnellut herkällä korvalla.

– Viranomaiselle kerrotaan myös aika avoimesti ja mielellään omista sairauksista. Sekin on positiivinen asia. Sitä tekevät kaikenlaiset ihmiset lapsiperheistä iäkkäämpiin henkilöihin, avoimuus ei rajoitu mihinkään ikäryhmään. Ehkä terveydenhuollon palvelut korostuvat puheissa sosiaalihuollon palveluja enemmän, hän miettii.

Virolainen on tavannut tapahtumissa myös hyvinvointialueen henkilöstöä, jolle paikkakunnan terveiset on voinut välittää tuoreeltaan.

– Olen vienyt palautetta ja kiitoksia hyvästä työstä eteenpäin henkilöstölle myös johtoryhmien kautta.

– Tärkeä viesti on se, että jokaisesta kunnasta nousee esiin huoli palveluiden säilymisestä. Täytyy muistaa, että meidän tehtävämme on järjestää kaikille palvelut järkevällä tavalla. Palveluiden käyttäjien mielipide pitää kuulla ja huomioida. Loppujen lopuksi asukkaiden toiveet ja odotukset ovat kohtuullisia.

Hyvinvointialuejohtajan asukaskierros käynnistyi marraskuun lopussa Asikkalasta ja Heinolasta. Keskiviikkona 13. joulukuuta hän vierailee Hollolassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämässä perhekahvilassa. Kierros päättyy Iitin joulumarkkinoille 16. joulukuuta.

Virolainen tapasi joulupukin kotikunnassaan Sysmässä, jossa järjestettiin perinteinen joulupolku. – Toivoin häneltä joululahjaksi lisää työntekijöitä hyvinvointialueelle, hän paljastaa.

Maaliskuussa tulee kuluneeksi puoli vuotta Petri Virolaisen aloituspäivästä Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajana. Ja kuten tiedetään, hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa tammikuun alussa. Siksi on otollinen hetki kysyä Virolaiselta, miten hyvinvointialueen startti ja oma puolivuotiskausi ovat hänen mielestään sujuneet.

– Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueen avaus meni aika mukavasti. Tavoitteena oli turvallisen siirtymän varmistaminen, ja se onnistui: saimme asiakkaat ja potilaat hoidettua. Muut tärkeät asiat, kuten palkanmaksu, hoituivat kohtuullisen pienin häiriöin. Päijät-Hämeellä on ollut sen verran aikaa valmistautua, ettemme edes odottaneet sellaista kriisiä hyvinvointialueiden aloittamisesta kuin medioista on ehkä saanut kuvan, Virolainen avaa.

Huimiin tuuletuksiin hän silti selvästi välttää heittäytymästä.

– Muutos on niin iso, että sataprosenttista onnistumista joka saralla ei voi odottaa. Myönnän, että meillä on ollut potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden hoidossa ruuhkautumista. Se voi johtua osittain siitä, että aika usein vuoden vaihteessa ruuhkaa on muutenkin. Mutta ei sitä saisi olla koskaan. Aina kun ruuhkaa syntyy – oli syy mikä hyvänsä – se ei ole tarkoituksenmukaista.

Senkin Virolainen myöntää, että ICT-järjestelmien muutoksen kanssa on tupannut putkahtelemaan jonkin verran ongelmia, mutta kiitos talon ICT-osaston hienon työn, pahimmista sudenkuopista on selvitty.

Jalostettavaa on vielä siinäkin, miten asukkaat saadaan ottamaan yhteyttä oikeisiin numeroihin, jolloin asianhoito sujuisi molemmilla puolilla palveluketjua juohevimmin.

– Mutta kaiken kaikkiaan yllättävän hyvin on onnistuttu, hän toistaa.

”Ollaan monessa asiassa edellä Turkua ja Helsinkiä”

Varsinais-Suomen Päijät-Hämeeseen vaihtanut Virolainen ei tunnu haikailevan Airiston tuulia. Sysmäläisjuuret ovat auttaneet kotiutumisessa, mutta ennen kaikkea entinen keskussairaalan ja sairaanhoitopiirin johtaja on vaikuttunut siitä, miten korkealla tasolla päijäthämäläisten ammattitaito on.

– Yliopistosairaanhoitopiiristä tulleena minulla on ollut vähän sellainen käsitys, että tutkimus- ja kehittämistoiminta pyörisi siellä, Virolainen myöntää.

– On ollut ilo huomata, että täällä tehdään valtavasti hienoa kehittämistyötä. Voin ihan vilpittömästi sanoa, että täällä ollaan monessa asiassa edellä Turkua ja Helsinkiä. Se on ollut positiivinen yllätys.

Positiiviseksi yllätykseksi on tainnut osoittautua itse uusi hyvinvointialuejohtajakin, sillä työtoverit kuvailevat kahvipöytäpuheissaan häntä sivistyneeksi, humaaniksi ja huumorintajuiseksi. Virolaisella oli vastassaan epäkiitollinen paikka, sillä Päijät-Hämeen aluevaltuusto oli kertaalleen ehtinyt valita hyvinvointialuejohtajaksi jo hyvinvointikuntayhtymää luotsanneen Marina Erholan. Kuten tunnettua, Erhola päätyi lopulta valitsemaan pestin Pirkanmaalta.

– Minut on otettu vastaan reilusti ja asiallisesti, sekä tässä organisaatiossa että kuntien, viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien taholta, Virolainen kiittää.

– Tietysti on vielä opeteltavaa, kun en tunne kaikkia toimijoita enkä kaikkia organisaatioita.

Panoksia henkilöstön hyvinvointiin

Ensimmäisissä haastatteluissa valintansa jälkeen Petri Virolainen paalutti tärkeimmäksi tehtäväkseen henkilöstön jaksamisen ja riittävyyden varmistamisen. Vajaassa puolessa vuodessa ajatus on vain vahvistunut ja näkyy muun muassa käynnisteillä olevassa henkilöstöohjelmassa.

– Henkilöstöohjelma on vain pino paperia, jolla ei tee yhtään mitään, jos sen taakse ei saada väkeä, hän varoittaa.

– Sekään ei riitä, että saamme johtajat ajattelemaan sen olevan hyvä ohjelma, joka auttaa meitä. Meidän pitää saada siihen meidän henkilöstömme mukaan. Työntekijöiltä tarvitaan syötettä, jotta me pystyisimme toteuttamaan asioita mielekkäällä tavalla.

Virolainen toivoo hyvinvointialueelle sellaista kulttuuria, jossa uskottaisiin muutoksen parempaan olevan mahdollinen, kun asioita nostetaan esiin.

– Nyt tulee paljon viestiä, että on hyviä ideoita, mutta ne eivät johda yhtään mihinkään. Se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy saada koko johtamisjärjestelmä kaikkine esihenkilöineen mukaan. Myös muun henkilöstön roolia täytyy pystyä hyödyntämään. Turha työ ja kaikki, mikä ei tuota hyötyä potilaalle tai asiakkaalle, pitää pyrkiä minimoimaan. Kyllä meillä jokainen ymmärtää tekevänsä vielä aika paljon turhaakin – myös minä.

Petri Virolaisen mukaan yhtenä tavoitteena on, että työvoimatilannetta pystyttäisiin parantamaan henkilöstöohjelman kautta.

– Työhyvinvointi on pakko hoitaa kuntoon. Pelkästään työvoimatilanteen parantaminen ei riitä tulevaisuudessa, vaan täytyy miettiä sitä, miten pystymme vähentämään työtä. Emme voi ajatella repivämme henkilöstön selkänahasta aina vain enemmän, vaan tuottavuus täytyy pystyä hoitamaan muulla tavalla.

Omaan työhön vaikuttaminen

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on asettanut tavoitteensa työnantajana korkealle: se haluaa olla paras työpaikka kaikista hyvinvointialueista. Jo nyt alueella on parhaat henkilöstöedut, mutta etujen Virolainen mainitsee olevan ”aika pieni osa kokonaisuutta”.

– Tähän kuuluvat lisäksi urapolkumallit, työssä eteneminen ja oman työn kehittäminen. On tärkeää päästä vaikuttamaan omaan työhön. Meidän organisaatiomme on sellainen, että monissa tehtävissä vaaditaan paikallaoloa eli ei ole mahdollista päättää itse, mihin aikaan tulee töihin ja lähtee pois. Siitä huolimatta oman työn vaikuttamismahdollisuuksia pitää pystyä parantamaan ja työaika-autonomiaa lisäämään. Ei se mitään mahdotonta ole.

– Ja kyllä meidän jossain vaiheessa täytyy uskaltaa puhua ansiotasosta. Jos raha ei ole kaikkein merkittävin syy työssä käymiseen, niin on se merkittävä joka tapauksessa. Ansiotasollakin on vaikutusta siihen, kuinka houkutteleva työnantaja olemme.

Kuin vakuudeksi siitä, että johtaja elää kuten opettaa, hän kiertää kevään aikana terveys- ja sosiaalihuollon sekä pelastuslaitoksen toimipisteissä tapaamassa työntekijöitä.

– Odotan tapaamisilta avointa ajatusten vaihtoa ja hyviä ideoita siitä, mitä voimme johtajatasolla tehdä paremmin.

Päijät-Hämeen jokaisessa kunnassa järjestetään asukkaita varten tilaisuus, jossa käydään avointa vuoropuhelua hyvinvointialueen valmistelusta ja siitä, mitä hyvinvointialueuudistus tuo mukanaan.

Jokainen tilaisuus alkaa keskustelulla osallisuuspöydissä, joissa halutaan kuulla asukkaiden toiveita vaikuttamismahdollisuuksista arkensa tärkeisiin palveluihin.

Tilaisuuksissa esitellään hyvinvointialueen valmistelun tilannetta ja toimintaa. Myös Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajana 26.9. työnsä aloittanut Petri Virolainen saa kuntakierroksella tilaisuuden esittäytyä alueen asukkaille.

Hyvinvointialueen valmistelijoiden puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa tai etukäteen voi esittää kysymyksiä mieltä askarruttavista asioista. Etukäteiskysymykset verkkolomakkeella:

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntakierros

Jokainen tilaisuus alkaa kello 15.15 ja päättyy kello 18 mennessä.

Ti 4.10. Hollolan kirjaston tapahtumatori

Ke 5.10. Sysmän kirjasto

To 13.10. Lahden pääkirjaston auditorio

To 20.10. Iitin kunnantalo

Ti 25.10. Orimattilan kaupungintalo

Ma 31.10. Kärkölän Yhtenäiskoulu

Ti 1.11. Heinolan WPK-talo

To 10.11. Padasjoen kunnantalo 

To 24.11. Hartolan kunnantalo

Ke 30.11. Asikkala, Aurinkovuoren koulu

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää 1.1.2023 alkaen kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tähän asti vastuu palvelujen järjestämisestä on ollut kunnilla ja kuntayhtymillä. Käytännössä muutos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että noin 7600 työntekijää siirtyy Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Heinolan ja Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluista, alueen kuntien opiskeluhuollosta sekä Eteva-kuntayhtymästä hyvinvointialueen palvelukseen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi valittiin LT Petri Virolainen. Aluevaltuusto teki valinnan 27. kesäkuuta 2022 kokouksessaan virkavaalilla. Valittu johtaja sai äänistä yhteensä 40. Lisäksi ehdokkaista HTM, DI Annikki Niiranen sai 28 ääntä ja LiTM, eMBA Jukka Santala yhden äänen.

Aluevaltuusto päätti myös valita varahenkilön siltä varalta, että valittu hyvinvointialuejohtaja ei ota virkaa vastaan. Varahenkilöksi valittiin Annikki Niiranen, joka sai valinnassa 47 ääntä. Varahenkilövalinnassa ääniä saivat lisäksi Timo Louna (3 ääntä), Tuomo Nieminen (14 ääntä) ja Jukka Santala (5 ääntä).

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto valitsee hyvinvointialuejohtajan kokouksessaan maanantaina 27. kesäkuuta. Tänään kokoontunut aluehallitus keskusteli ehdokasvalinnasta, ja päätyi äänestyksen jälkeen siihen, että ei tee aluevaltuustolle ehdotusta hyvinvointialuejohtajan virkaan valittavasta henkilöstä vaan aluevaltuusto suorittaa virkavaalin.

Aluehallitus myönsi myös Marina Erholalle eron määräaikaisen hyvinvointialuejohtajan virasta 1.8.2022 lukien sekä nimitti tukipalveluiden ja johdon vastuuvalmistelija Jukka Santalan hoitamaan tehtävää, kunnes vakituinen virkaan valittu aloittaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtajana. Santala on ollut nimettynä ma. hyvinvointialuejohtajan sijaiseksi maaliskuusta lähtien.

Valtuustoryhmille tukea

Aluehallitus myönsi seitsemälle tukea hakeneelle aluevaltuustoryhmälle tukea vuodelle 2022 yhteensä 218 724,03 euroa. Tukea voi käyttää esimerkiksi kokous- ja koulutuskuluihin sekä ryhmän toimintaa tukevan sihteerin palkkakuluihin. Tuki maksetaan valtion hyvinvointialueiden hallinnon ja osallisuuden kehittämiseen myöntämästä lisämäärärahasta ja valtuustoryhmät raportoivat oman tukiosuutensa käytöstä aluehallitukselle.

Kehitysvammaisten erityishuolto osin keskitetyksi

Hyvinvointialueuudistuksessa nykyiset kehitysvammaisten erityishuoltopiirit lakkautetaan ja niiden palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Sen myötä Eteva-kuntayhtymästä on siirtymässä kaksi asumispalveluyksikköä sekä yksi päivä- ja työkeskusyksikkö Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.

Vaativien erityishuollon palvelujen osalta ensisijainen vaihtoehto on ollut keskittää niiden järjestäminen HUS-yhtymälle. Aluehallitus valtuutti Eteva-kuntayhtymän käynnistämään omalta osaltaan liikkeenluovutusprosessin HUS-yhtymälle.

Neuvottelut pelastusasemien hankinnasta hyvinvointialueelle etenevät

Päijät-Hämeessä on yhteensä 16 pelastusasemaa, lisäksi kolmen kunnan alueella toimii yhteensä 11 sopimuspalokuntaa ja kolmen kunnan alueella sijaitsee erillinen öljyntorjuntavarasto. Kiinteistöt ja niiden maapohjat ovat pääosin kuntien omistuksessa. Hyvinvointialueen väliaikaishallinnon joulukuussa 2021 asettama neuvotteluryhmä on neuvotellut niiden hankinnasta hyvinvointialueen omistukseen.

Kokouksessaan 20.6.2022 aluehallitus päätti lopettaa hankintaneuvottelut Lahden kaupungin pelastusasemien sekä öljyntorjuntavaraston osalta. Muiden kuntien kiinteistöjen osalta neuvotteluryhmän tavoitteena on valmistella aluehallituksen käsiteltäväksi kohdekohtaiset ostotarjoukset syyskuun puoliväliin mennessä.

DigiFinland hyvinvointialueiden ja valtion yhteisomistukseen

DigiFinland Oy on tällä hetkellä valtion kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa kansallisia digitaalisia palveluja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tarpeisiin. Näitä palveluja ovat esimerkiksi Omaolo ja Päivystysapu 116 117. Valtio on päättänyt luopua vastikkeetta omistuksen enemmistöstä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän hyväksi, jos riittävän moni hyvinvointialue tulee osakkeenomistajiksi. Valtiolla säilyy kuitenkin vähintään 33,4 prosentin omistus- ja äänivaltaosuus yhtiössä. Aluehallitus päätti, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue sitoutuu osakassopimukseen, jos valtio tarjoaa hyvinvointialueille yhtiön osakkeita.

Valtuustoaloite ikäihmisten palveluista viranhaltijavalmisteluun

Aluehallitus keskusteli myös aluevaltuutettu Sari Niinistön aluevaltuustolle jättämästä Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteesta kartoittaa Päijät-Hämeessä mahdollisuuksia ns. ikäihmisten neuvolan luomisesta. Aloitteessa sillä tarkoitetaan ikäihmisten ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveydenhuoltoa osana palvelujärjestelmää sekä systemaattista maakunnallista hyvinvointityön kehittämistä ikäihmisten toimintakyvyn turvaamiseksi yhteistyönä erilaisten verkostojen, esimerkiksi järjestöjen, yritysten ja kuntien kanssa.

Aluehallitus päätti lähettää aloitteen viranhaltijavalmisteluun.

Koko esityslista täällä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajan hakuprosessi etenee, ja valintatoimikunta on päättänyt testata kolme hakijoista. Henkilöarviointiin etenevät Annikki NiiranenJukka Santala ja Petri Virolainen.

Hyvinvointialuejohtajaksi haki ensimmäisellä hakukierroksella yhdeksän ja toisella hakukierroksella 18 henkilöä. Valintatyöryhmä haastatteli 2. kesäkuuta viisi toisen hakukierroksen hakijoista. Valintatoimikunnassa ovat mukana aluehallituksen puheenjohtajisto, aluevaltuuston puheenjohtaja, Päijät-Soten hallintojohtaja ja henkilöstöjohtaja sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja.

Aluevaltuuston on tarkoitus valita hyvinvointialuejohtaja kokouksessaan 27. kesäkuuta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajan virkaa haki uudella hakukierroksella 18 henkilöä.

Hakijat ovat aakkosjärjestyksessä:

TtT Johanna Bjerregård Madsen

MMM Jorma Haapanen

LT Visa Honkanen

MBA Ilari Hyyrynen

LT Teija Kulmala

LL Kimmo Kuosmanen

VTM Petri Luukkonen

LL Harri Markkula

DI, LTT Tuomo Nieminen

DI, HTM Annikki Niiranen

DI Sari Paukku-Sani

DI Rami Ruuska

TtM Jouni Sakomaa

TtM Sampo Salo

Sosionomi Ester Spector

PhD Jan-Johannes Tollet

LT Petri Virolainen

FT Erja Wiili-Peltola

Lisäksi haussa otetaan huomioon myös virkaa aiemmin hakeneet. Aiemmat hakijat:

ensihoitaja YAMK Tero Flink

Mikko Hartikainen (ei tutkintotietoja)

VTT  Antero Kiviniemi

KTM Kirsi Leväpelto 

MMM Timo Louna 

DI Rami Ruuska 

KTM Raija Saari 

LiTM Jukka Santala 

– Olen erittäin ilahtunut kattavasta ja laadukkaasta hakijajoukosta, joka osoittaa vahvaa valtakunnallista kiinnostusta Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen. Pääsemme etenemään prosessissa myötätuulessa, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen.

Aluehallituksen puheenjohtajistosta, aluevaltuuston puheenjohtajasta, Päijät-Soten hallintojohtajasta ja henkilöstöjohtajasta sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtajasta muodostettu toimikunta haastattelee valitsemansa hakijat. Työryhmä valitsee haastatteluihin etenevät ensi maanantaina 30.5.2022. Tavoitteena on, että aluevaltuusto valitsee uuden hyvinvointialuejohtajan kokouksessaan 27.6.2022.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut alueemme kymmenen kunnan yli 200 000 asukkaalle 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialue on maakunnan suurin työnantaja: sen palvelukseen siirtyy noin 7600 työntekijää.

Päijät-Hämeessä on tehty määrätietoista kehittämistyötä jo 15 vuoden ajan. Sen tuloksena meillä on integroitu palvelutuotanto ja huippuunsa viritetty palveluverkko. Toiminnan kehittämisen tukena meillä on kunnianhimoinen muutosohjelma. Meillä on tavoitteena tulla alan parhaaksi työpaikaksi sekä pitää erinomaista huolta päijäthämäläisten hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta.

Etsimme nyt kokenutta tulevaisuusjohtajaa, jolla on selkeä näkemys hyvinvointialueemme suunnasta ja kyky toteuttaa se kanssamme. Hyvinvointialuejohtaja johtaa hyvinvointialueen toimintaa ja taloutta aluehallituksen alaisena.

Edellytämme ylempää korkeakoulututkintoa sekä käytännössä osoitettua johtamisosaamista. Lisäksi edellytämme erinomaisia yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä paineensietokykyä. Olennaista on hyvä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän sekä pelastustoimen ja niiden talouden tuntemus sekä ymmärrys hyvinvointialueuudistuksesta.

Arvostamme hyviä kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä kokemusta yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta.

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on laadukkaiden palveluiden edellytys. Tehtävässä menestyminen vaatii sydämellistä otetta sekä kykyä johtaa yhtenäisen ja henkilöstön hyvinvointia tukevan toimintakulttuurin edelleen kehittämistä.

Virka täytetään toistaiseksi voimassa olevana. Noudatamme virkasuhteessa kuuden kuukauden koeaikaa.

Valitun tulee toimittaa hyväksytty lääkärintodistus.

Haussa otetaan huomioon hyvinvointialuejohtajan virkaan aiemmin saapuneet hakemukset.

Tee hakemus 24.5.2022 klo 15 mennessä osoitteessa: Hyvinvointialuejohtaja – Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä – Kuntarekry

Haastattelut toteutetaan 2.-3.6.2022.

Tiedustelut:    

Aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen, puh. 044 440 3869

Aluevaltuuston puheenjohtaja Mika Kari, puh. 050 398 5601

Senior Partner Lasse Pehto, Pro-Source Oy puh. 040 560 8696