Tyypin 2 diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa elimistön kyky säädellä verensokeria on heikentynyt. Sairaus on usein perimän ja elintapojen yhteisvaikutuksen tulos ja kehittyy pitkän ajan kuluessa.

Tyypin 2 diabetes voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, munuaissairauksiin ja hermovaurioihin. On tärkeää huolehtia jo nuorena siitä, että paino, verenpaine, veren rasva-arvot ja verensokeri pysyvät suositelluilla tasoilla, etenkin jos suvussa on diabetesta. 

Pienikin muutos elintavoissa vaikuttaa

Elintapamuutoksilla voi vähentää riskitekijöiden vaikutusta tai ainakin estää vaikutuksen voimistumista.

– Sairastumisriskiä voi pienentää huomattavasti kiinnittämällä huomiota ruokailutottumuksiin: suosi pehmeitä rasvoja, vähennä suolan käyttöä ja lisää kuituja. Nauti runsaasti kasviksia ja marjoja. Kala puolestaan on erinomainen hyvän rasvan lähde. Korvaa sokeripitoinen välipala marjoilla tai hedelmillä, diabeteshoitaja Satu Hämäläinen sisätautien poliklinikalta vinkkaa.

Liikunnan lisäämisen kannalta kesä on otollista aikaa, kun esimerkiksi liukas keli ei hankaloita kulkemista jalan tai pyöräillen.

– Pienelläkin liikunnan lisäämisellä on vaikutusta sairastumisriskin pienenemiseen. Kesällä hyötyliikunnan mahdollisuuksia on enemmän kuin talvella ja liikkumisen lisääntyminen saattaa tapahtua ihan vahingossa, kannustaa asiantuntijalääkäri Risto Kuronen.

Sokeriaineenvaihdunta tehostuu aina, kun lihakset tekevät työtä. Sillä on merkitystä riskin pienenemiselle. Liikunnassa tärkeitä ovat tekemisen ilo ja onnistumisen tunteet.

Tyypin 2 diabeteksen riskitesti

Oman diabetesriskin voi arvioida riskitestillä osoitteessa Tee riskitesti! – Diabetesliitto.

Mikäli testitulos on 12 pistettä tai enemmän, tukea diabeteksen ehkäisyyn on mahdollista saada terveydenhuollosta. Päijät-Hämeessä tukea voi saada esimerkiksi StopDia-ryhmästä, josta löytyy lisätietoa osoitteesta https://paijat-sote.fi/ela-hyvin/tyypin-2-diabeteksen-ehkaisy/

Vinkkejä terveellisempiin elintapoihin:

Ruokavalio

• Säännöllinen ateriarytmi: 3–5 ateriaa päivässä
• Monipuolinen ruokavalio, joka sisältää päivittäin kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljoja, pehmeitä rasvoja
• Maltillinen suolan ja lisätyn sokerin käyttö

Liikunta ja lepo

• Paikallaanolon välttäminen
• Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen
• Riittävä unen määrä

Alkoholi ja nikotiinituotteet

• Nikotiinittomuus
• Alkoholin kohtuukäyttö

”Matti Hietanen, 74, on oppinut elämässään, ettei koskaan kannata antaa periksi. Vakavistakin sairastumisista voi selviytyä oikealla asenteella ja ammattiavulla. Päijät-Hämeen liikuntaneuvonnasta Hietasella on omien sanojensa mukaan vain hyviä kokemuksia. Monipuolinen neuvonta tarjoaa sujuvan polun kohti parempaa hyvinvointia.

– Kuntoni on parantunut viime kuukausina selvästi. Säännöllinen liikunta vaikuttaa myös henkisellä tasolla. Liikuntaneuvojani Sohvi on todennut, että näytän nykyisin paljon pirteämmältä ja aurinkoisemmalta, Hietanen kertoo hymyssä suin.”

Lue Matin tarina Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n verkkosivuilta, Teksti: PHLU/Jarmo Mäkeläinen

Liikuntaneuvontaa Päijät-Hämeessä toteuttavat kunnat yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa, ja palvelusta saa tukea eritysesti liikkumisen aloittamiseen. Hoitohenkilökunta tyypillisesti tekee lähetteen liikuntaneuvontaan, kun tunnistaa terveyden kannalta liian vähän liikkuvan henkilön terveydenhuollossa. Maksuttomaan palveluun voi kuitenkin hakeutua myös omatoimisesti.

Liikkumattomuus on riski sekä yksilön toimintakyvyn heikkenemisen ja sairastumisen kannalta että taloudellisina vaikutuksina, kun raskaampien palveluiden tarve lisääntyy. Liikuntaneuvonta on osa Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelmaa, jonka tavoitteena on, että kaiken ikäisten päijäthämäläisten paikallaanolo vähenee ja fyysinen aktiivisuus lisääntyy vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmaa toteuttamassa on monia tahoja, esimerkiksi kunnat, hyvinvointialue, seurat, järjestöt, koulut, oppilaitokset, yritykset ja työpaikat. Myös jokaisella päijäthämäläisellä on vastuu ja valinnanmahdollisuus oman hyvinvointinsa eteen.

– Haluamme toimijoiden välisellä yhteistyöllä kehittää sellaista toimintaa, joka mahdollistaa päijäthämäläisille hyviä valintoja. Liikkumisen pienenkin lisäämisen terveysvaikutukset tiedämme jo ja näyttö on vahva myös mielen hyvinvointiin. Tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan joukkovoimaa, ja siksi on tärkeää, että mukana on iso toimijajoukko pohtimassa ratkaisuja, painottaa asiantuntijalääkäri Risto Kuronen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta teemalla Mielenterveys on jokaisen oikeus. Liikunta vahvistaa mielenterveyttä ja sen avulla muun muassa stressinhallinta parantuu, vireystaso ja energisyys nousevat, nukahtaminen helpottuu ja unen laatu kohenee. Liikunta vahvistaa kaikenikäisten hyvinvointia. Liikunta voi vähentää myös ahdistusta, jännitystiloja ja masennusta.

Lue lisää vinkkejä mielen hyvinvoinnin edistämiseen Mieli ry:n sivuilta: Vahvista mielenterveyttä – MIELI ry

Eräs vanhempi naishenkilö ilmoitti terveysliikuntakoordinaattori Heli Hautalahdelle, ettei kehtaa mennä yleisille kuntosaleille eikä etenkään uimahalliin, koska painoa on kertynyt ja olo tuntuu rumalta. Naisen päähän oli iskostunut ajatus, että isot muutokset täytyisi tehdä kerralla, laittaa ruokavalio tyystin uusiksi ja harrastaa rankkaa hikiliikuntaa.

Ei täydy, vannoo Hautalahti, joka kannusti asiakastaan ensin opettelemaan syömään aamiaista.

Tutkimusten mukaan aamupalan nauttimisella on suotuisa vaikutus veren sokeriarvoihin, verenpaineeseen ja sydänterveyteen.

Seuraavaksi Hautalahti kehotti asiakasta lisäämään ruokailurytmiin välipalan, joka tasaa verensokerin vaihteluita ja saattaa auttaa hallitsemaan syömistä pitkin päivää. Mukaan tekemiseen otettiin arjen askareet, joilla alkoi pikkuhiljaa kertyä askeleita naisen päivään.

– Jossain vaiheessa kokeilimme kuntosalia ja hyvällä opastuksella innostus kuntosaliharrastukseen heräsi. Hän oli aikanaan tykännyt käydä uimahallissa, mutta sekin oli jäänyt painonnousun myötä. Sinnekin hän uskaltautui uudestaan.

Hyötyliikuntaa päijäthämäläisille

Hautalahden tärkein tehtävä työssään on vahvistaa päijäthämäläisten arjen aktiivisuutta. Ymmärryksen lisääminen hyötyliikunnan merkityksestä kuuluu sekin tavoitteiden kärkijoukkoon.

– Ihminen saattaa sanoa, ettei hän liiku ollenkaan. Kuitenkin hän kävelee rappusia, käy jalkaisin kaupassa, tekee pihatöitä, siivoaa tai vaikka puuhastelee lastenlasten kanssa. Se on todella hyvää liikkumista. Arjessa liikkuminen on paljon parempaa kuin se, että käy kerran viikossa kuntosalilla ja lopun viikkoa makailee.

Hän yllyttää kaikkia olemaan sohvalla television katsomisen lomassa ”ihan singerinä”, sillä pienilläkin toistuvilla liikkeillä on yllättävän paljon terveysvaikutuksia.

– Istuessa voi laittaa ikään kuin poljettavan ompelukoneen liikkeelle. Seisoessa ja maatessakin on mahdollista polkea jaloilla kuin singeriä. Näin pystyy helposti ja kuin huomaamattaan vahvistamaan jalkalihaksia ja tasapainoa, jotka ikääntyessä aika nopeastikin alkavat heikentyä.

– Todella tärkeä liike on tuolilta ylösnousu, jos sitä pystyy tekemään. Siitä kun saisi kehitettyä itselleen rutiinin. Jos vaikka aina ennen ruokailua pöydän ääressä tekee tuolilta ylösnousut, oli se sitten kaksi tai kymmenen kertaa, toistoja alkaa kertyä ja tavalla on suuret vaikutukset jalkalihaksiin ja tasapainoon. Ei tarvitse välttämättä lähteä kuntosalille tai jumpalle, Hautalahti evästää.

Lempeä termi

Terveysliikuntakoordinaattorin työ on Päijät-Hämeen hyvinvointialueella uutta. Aiemmin Heinolassa liikuntaneuvojana ja terveysliikuntakoordinaattorina työskennellyt Heli Hautalahti on nyt keskittynyt yli 65-vuotiaiden hyvinvointialueella asuvien ohjaamiseen.

– Hyvinvointiohjaus on lempeä termi ja se kuvaa hyvin palvelua, joka sisältää unen, ravitsemuksen ja liikkumisen.

 Kunnissa työskentelee liikuntaneuvojia, ja heidän työnsä on käytännössä samanlaista. Liikuntaneuvonta on maksutonta toimintaa kaikenikäisille. Monelle liikunta sanana voi olla sellainen kynnys, ettei uskalleta tulla vastaanotolle, vaikka yhtä lailla liikuntaneuvonta käsittää koko paletin unesta ja ravitsemuksesta liikkumiseen.

Heli Hautalahden voi tavata keskiviikkoisin Lahdessa kauppakeskus Trion palvelutorilla. Hänelle voi varata ajan joko suoraan tai esimerkiksi hyvinvointialueen työntekijöiden kautta.

– Hyvinvointiohjaamisen avulla tavoitellaan terveellisempää ja liikkuvampaa elämäntapaa. Asiakkaalle ei aseteta vaatimuksia, vaan hyvinvointiohjaaja kulkee rinnalla tukien, keskustellen ja yhdessä ratkaisuja miettien.

Liikkumisella ja muulla fyysisellä aktiivisuudella voidaan tehokkaasti edistää iäkkäiden toimintakykyä, ehkäistä sairauksia ja toiminnanvajavaisuuksia sekä parantaa itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua, Hautalahti muistuttaa.

Yleisimpiä syitä hyvinvointiohjaukseen hakeutumiselle ovat liikkumattomuus, diabetesriski, 2-tyypin diabetes, ylipaino ja tuki- ja liikuntaelinvaivat.

Tärkeä kolmas sektori

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kolmannen sektorin toimijat ovat kullanarvoisia. Myös Hautalahti tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta asukkaiden kynnys hyviin elämäntapoihin madaltuisi.

– Olen mukana organisoimassa esimerkiksi Ikäinstituutin ylläpitämää kotikulmilla toimintaa. Viemme erittäin matalan kynnyksen toimintaa taloyhtiöihin, joissa asuu paljon ikäihmisiä. Pyrimme löytämään taloyhtiön sisältä ihmisiä, jotka toimisivat niin kutsuttuina TaloTsemppareina. He saavat koulutuksen tehtävään ja materiaalia taloyhtiön käyttöön.

– Tsemppari voi koota asukkaita yhteen yhteisen tekemisen äärelle, kuten yhteislauluihin, käsitöihin, pelihetkeen tai tuolijumppaan. Toiminta on maksutonta ja tapahtuu taloyhtiöissä, joten siihen voi osallistua, vaikka liikkuisi rollaattorilla. Olemme taustalla tukena ja autamme käytännön asioissa. Korona-aika hiivutti toimimista, mutta nyt elvytämme sitä Lahdessa uudelleen.

Vaikka Hautalahden oma toimipaikka sijaitsee tällä hetkellä Lahdessa, toiminnan kehittyessä terveysliikuntakoordinaattorin voi tavata myös ympäristökunnissa.

– Lisäksi mainostan mielelläni kuntien muita liikuntaneuvojia. Jos asiakkaani on esimerkiksi Orimattilasta, annan hänelle sen kaupungin liikuntaneuvojan yhteystiedot. Vaikka liikuntaneuvontaa on tehty Päijät-Hämeessä yli 15 vuotta, on se vielä monelle uusi asia.  Neuvonta on arvokas ja hyvä palvelu kaikenikäisille.

Kuinkas sitten kävikään?

Entä mitä tapahtui sille naiselle, joka Hautalahden ohjauksessa muutti ruokailurytmiään ja rohkeni viimein lähteä kuntosalille ja uimaan?

– Painossa ei tapahtunut järisyttävää muutosta, mutta ihmisessä tapahtui. Hän ymmärsi, että pienillä asioilla oli suuri vaikutus. Hän opetteli syömään viisi kertaa päivässä ja vähensi herkkuja. Ateriarytmillä ja arkiaktiivisuudella hän oli vuoden päästä kuin eri ihminen. Hän oli sairastanut masennusta, mutta siitä ei enää näkynyt merkkejä. Tämä henkilö opetteli itselleen uuden, hyvän elämäntavan. – Kyse ei siis ole mistään Hurja painonpudotus -ohjelmasta, vaan parhaat ja kestävät tulokset tulevat pienillä teoilla, Heli Hautalahti tähdentää hyvinvointifilosofiaansa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti helmikuun kokouksessaan käynnistää päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin lautakunnan oikaisukelpoisten päätösten osalta.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta toteaa, että on tarkoituksenmukaista käynnistää päätösten vaikutusten ennakkoarviointi ensimmäisenä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimielimenä, koska lautakunta toimii hyvinvointialueesta annetun lain mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahona.

Hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on onnistunut. Hyvinvointialueella tehtävät päätökset ovat usein varsin laajoja ja vaikuttavat alueen asukkaisiin ja alueen talouteen. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia voidaan tehdä esimerkiksi asukkaiden, ympäristön, organisaation ja henkilöstön sekä taloudellisten vaikutuksien näkökulmasta.

Ennakkoarviointi tukee valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden työtä sekä hyvinvointialueen asukkaiden osallisuutta. Päättäjien tulee arvioida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä.

Ennakkoarvioinnin kautta päätöksien arvioidaan olevan myös vaikuttavampia ja vahvemmin perusteltuja. Päätösten ennakkoarviointi tukee hyvinvointialueen työtä muun muassa vahvistamalla toimialojen välistä yhteistyötä ja dialogia. Erilaisten vaihtoehtojen käsittely ja vaikutusten jäsentäminen hyvinvointialueella edesauttaa myös hahmottamaan tulevaa.  

Vaikutusten arviointi on myös lakisääteistä

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä todetaan, että hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Myös tasa-arvolaki velvoittaa arvioimaan ennalta päätösten sukupuolivaikutuksia ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää arvioimaan lapsen etua lapsia koskevassa päätöksenteossa.

Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia. Arviointi käynnistyy suunnittelemalla arvion eteneminen, aikataulu ja vastuut. Ennakkoarvioinnin tekee esittelijä tai asian valmistelija, joka konsultoi asian sisältöasiantuntijaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta aloittaa ennakkoarvioinnit maaliskuun kokouksesta lähtien.

Hyödyllisiä linkkejä:

Ennakkoarviointi/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan pöytäkirja 2.2.2023

Päijät-Hämeen hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Hyvinvointialueen järjestöavustusten haku vuodelle 2023 avautui Päijät-Hämeen hyvinvointialueella maanantaina 9.1. Hakuaika kestää 31.1. saakka. Järjestöt voivat hakea avustusta sähköisesti osoitteesta www.paijatha.fi/jarjestoille.

Hyvinvointialue voi myöntää kumppanuusavustuksia ja yhteiskehittämisen avustuksia.

Kumppanuusavustuksia voivat hakea järjestöt, jotka järjestävät hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä täydentävää toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Avustettavan toiminnan tulee tavoittaa omaa jäsenistöä laajempaa kohderyhmää.

– Kun järjestöt saavat tukea toimintaedellytyksiin, ne voivat olla mukana tekemässä ja täydentämässä hyvinvointialueen tehtäviä, jolloin alueen asukkaat saavat enemmän hyötyjä, järjestökoordinaattori Helena Haaja toteaa.

Yhteiskehittämisen avustuksia myönnetään alueen hyvinvointisuunnitelmien kärkien mukaisten teemojen – osallisuuden ja yhteisöllisyyden, mielen hyvinvoinnin, arjen turvallisuuden ja päihteettömyyden – kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen sote-keskusten ja toimialojen kanssa. Tällöin yhteistoiminnan tulee vastata rajatun tarpeen kehittämistä, pilotointia ja juurtumista. Avustettavan toiminnan tulee myös lisätä yhteistyötä järjestön ja toimialan kesken.

– Maakunnallinen, kuntien kanssa yhteistyössä laadittu hyvinvointisuunnitelma on hyvä pohja yhteiskehittämisen avustuksien myöntämiselle. Silloin kaikilla on sama tavoite ja tahtotila. Ajatuksena on, että järjestöt tekisivät entistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi perhekeskusten ja sote-keskusten kanssa, Haaja sanoo.

Avustusmallia on edistetty muun muassa järjestöjen yhteisissä Kumppanuusfoorumi-tapahtumissa sekä maakunnallista järjestöyhteistyömallia kehitettäessä.

Tämän vuoden talousarviossa järjestöavustuksiin on kirjattu 250 000 euron summa.

– Ensimmäinen vuosi on varmasti harjoittelua, joten opittavaa ja kehitettävää riittää. Kuntien ja järjestöjen kanssa on tehty yhteistyötä sekä kysely, ja keskusteluja avustuksista myös jatketaan.

Hakijoiden tulee olla rekisteröityneitä valtakunnalliseen Lähellä.fi-verkkopalveluun, johon on koottu tuhansien eri järjestöjen toiminnasta kertovaa tietoa.

– Sen avulla hyvinvointialueelta pystyy tekemään palveluohjausta, ja samalla järjestöistä voidaan kertoa alueen ihmisille, Helena Haaja perustelee.

Järjestöavustuksista päättää hakemusten perusteella hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, joka kokoontuu maaliskuussa.

Lisätiedot: Järjestökoordinaattori Helena Haaja; helena.haaja@paijatha.fi tai 044 482 5263