Nuori tyttö nukkuu pää tyynyllä.

Päijäthämäläisten yläkoululaisten ja lukiolaisten nukkumisen määrä on viime vuosina kehittynyt aiempaa parempaan suuntaan. Arkisin alle kahdeksan tuntia nukkuvien nuorten määrä on vähentynyt merkittävästi.

Tiedot käyvät ilmi Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilaa vuonna 2023 kuvaavasta raportista, jonka taustalähteinä ovat kouluterveyskysely ja Terve Suomi 2022–2023 -tutkimukset.

– Riittävällä unella on tärkeä merkitys nuoren fyysisen ja psyykkisen levon ja kehon palautumisen kannalta. Unen aikana aivot puhdistautuvat päivällä syntyneistä ”kuona-aineista” ja palautuvat päivän virikkeistä. Uni tukee muistia, mieleen painamista ja uuden oppimista, asiantuntijahoitaja ja uniohjaaja Paula Ahonen kertoo.

Hyvinvointialueella ollaan panostamassa uniohjaukseen kouluttamalla hoitajia uniohjaajiksi ja uniterapeuteiksi.

Kyselyyn vastanneista yläkoululaisista aiempaa useampi nuori on raitis ja aiempaa harvempi tupakoi.

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitkä kaikki asiat nuorten käyttäytymiseen lopulta vaikuttavat. Osa voi olla kodin ja ammattilaisten tekemää kasvatustyötä. Osa mahdollisesti sitä, mitä somevaikuttajat tekevät ja millaisia tapoja kaveriporukoissa nousee pintaan, hyvinvointikoordinaattori Heli Lehtovaara kertoo.

Raportista käy ilmi myös, että alueen aikuiset liikkuvat enemmän terveysliikuntasuositusten mukaisesti.

Sukupuoli näkyy hyvinvoinnin kokemuksissa

Huolenaiheina raportti nostaa esille nuorten mielenterveyshaasteiden lisääntymisen ja sähkötupakan ja nikotiinipussien käytön kasvun.

Nuorten kohdalla hyvinvoinnin kokemuksissa on sukupuolten välisiä eroja.

– Aiemmin ei ole noussut niin vahvasti näkyville se, että meillä on oikeasti erilaiset huolet pojista ja tytöistä ja siitä, miten heidän hyvinvointinsa rakentuu, Heli Lehtovaara sanoo.

Tyttöjen hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti ahdistuskokemukset, sosiaalinen media ja seksuaalisen häirinnän uhka. Pojissa huolestuttavat tupakkatuotteiden käytön lisäksi humalajuominen ja fyysisen väkivallan uhka.

– Se saa pohtimaan, miten voimme palveluissa olla tarpeeksi sensitiivisiä siihen, että uskallamme tunnistaa sukupuolen vaikutuksen hyvinvoinnin kokemukseen.

Raportti osoittaa lisäksi, että Päijät-Hämeessä kunnat, järjestöt ja hyvinvointialue tekevät hyvää yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Vuosittain järjestetään muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelu ja jaetaan järjestöavustuksia.

Aluevaltuusto sai hyvinvointiraportin tiedokseen kokouksessaan 10. kesäkuuta.

Tilinpäätökselle hyväksyntä

Samassa kokouksessa aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden. Tilikauden alijäämäksi muodostui noin 45,5 miljoonaa euroa.

Keskustelua käytiin talousarvion valmisteluprosessissa tapahtuneesta muotovirheestä, jossa tarkastuslautakuntaa ei oltu kuultu oikeassa järjestyksessä. Tapahtuneella ei kuitenkaan ollut tarkastuslautakunnan talousarvioon euromääräistä vaikutusta eikä tilinpäätös sisällä virheitä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue jakaa 300 000 eurolla kumppanuus- ja yhteiskehittämisen avustuksia yhteensä 14 järjestölle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti avustuksista kokouksessaan 18. tammikuuta.

Kumppanuusavustusten suurimmat summat myönnettiin MIELI Päijät-Hämeen Mielenterveys ry:lle, 40 000 euroa, Päijät-Hämeen omaishoitajat ry:lle, 38 500 euroa ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys ry:lle, 32 000 euroa.

Lahden ensi- ja turvakoti ry saa 29 000 euroa ja Lahden 4H-yhdistys ry sekä Eläkeliiton Päijät-Hämeen piiri ry 20 000 euroa. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle myönnettiin 15 000 euroa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry, Lahden seudun kehitysvammaisten Tuki ry ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry saavat kukin 8 000 euroa. Lahden Kuulo ry:lle myönnetty tuki on 6 000 euroa ja Harjulan setlementti ry:lle 5 000 euroa.

Lautakunta myönsi yhteiskehittämisen avustusta Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:lle 38 500 euroa ja Lahden Lähimmäispalvelu ry:lle 32 000 euroa.

Hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Avustuksilla järjestöt toteuttavat eri puolilla Päijät-Hämettä monipuolista toimintaa eri ikäisille. Avustettava toiminta auttaa saavuttamaan Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkien tavoitteita, joita ovat osallisuus ja yhteisöllisyys, mielen hyvinvointi, arjen turvallisuus, päihteettömyys ja terveelliset elintavat.

Hyvinvointialueen loppuvuonna järjestetyssä avustushaussa järjestöiltä saapui 28 hakemusta. Haettu määrä oli yhteensä yli miljoona euroa.

Avustussumma nousi edellisvuodesta 50 000 eurolla, koska hyvinvointialue pitää tärkeänä kolmannen sektorin ansiokkaan työn tukemista.

Suomalaiset ovat tunnetusti varovaisia pyytämään apua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi muutama vuosi sitten tutkimuksen, jonka mukaan yli kolmannes pienten lasten vanhemmista koki tarvitsevansa apua jaksamiseensa. Silti lähes 40 prosenttia vanhemmista ei kertonut avuntarpeestaan terveydenhuollon ammattilaisille.

Kannattaisi kertoa, sillä pelkkä huolesta puhuminenkin helpottaa oloa, sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Juurinen, joka työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueella lapsiperheiden arjen tuen palveluissa.

– Mieluummin matalalla kynnyksellä ja ajoissa, kun tilanteet eivät ole vielä liian pitkällä. Jos vähänkin miettii olevansa tuen tarpeessa, me ammattilaiset juttelemme yhdessä asiakkaiden kanssa, mistä asioista voisi olla apua.

Lapsiperheiden arjen tuen palveluista on mahdollista saada kotipalvelua, perheohjausta, lähityötä ja psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamisia tilanteissa, joissa varhaisella ja lyhytkestoisella tuella ajatellaan olevan apua perheelle. Tapaamiskertoja perheohjauksessa, lähityössä ja sairaanhoitajan kanssa on tapauskohtaisesti yhdestä viiteen.

– Neuvolan kautta tulee paljon yhteydenottoja. Pienen vauvan vanhemmalla voi olla synnytyksen jälkeistä masennusoireilua ja pienten lasten vanhemmilla uupumusta. Käymme kotona juttelemassa, miten siellä nukutaan ja syödään, miltä arki näyttäytyy ja millä keinoilla tilannetta voisi parantaa. Joskus ihan pienetkin vinkit auttavat ja kiitosta tulee heti ensimmäisellä käynnillä.

Ei taikatemppuja

Anne Juurisen omaan työnkuvaan kuuluu koko perheen mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy.

– Pyrin tukemaan perheen terveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa kuormittavissa tilanteissa, kuten parisuhde- ja päihdeongelmissa tai perheenjäsenen sairastuessa, Juurinen kuvailee.

– Pääasiassa teen kotikäyntejä. Jos se ei ole mahdollista, voimme tavata esimerkiksi Lahden perhekeskuksessa tai muissa yhteiskäyttötiloissa.

Lähityöntekijä Iina Heikkilällä on haastattelupäivänä edessään kotikäynnit Lahdessa ja Heinolassa.

– Tapaan nuoria, joista toisella on ollut haasteita koulunkäynnissä ja toisella arjen rytmityksessä. Menen antamaan ohjausta, neuvontaa tai tukea, jos perheessä on pulma tai haaste, johon tarvitaan apua.

Minun työtäni on tavata erityisesti perheen lapsia ja nuoria. Teemme asioita yhdessä, eikä työni ole mitenkään sanelevaa, vaan olen mukana tekemässä lapsen ääntä ja kokemuksia näkyviksi, Heikkilä taustoittaa.

Lähityöntekijällä on osaamista myös erilaisiin neuropsykiatrisiin haasteisiin liittyen.

Iina Heikkilä huomauttaa, ettei tapaamisissa kyse ole mistään taikatempuista, vaan läsnäolosta, kuuntelemisesta ja keskustelemisesta.

– Välillä ulkoilemme tai pelaamme pelejä. Parasta työssä on nähdä, kun perheet voivat paremmin ja jaksavat taas. Tällaisella ennaltaehkäisevällä työotteella pystyy aidosti estämään isoja ongelmia, Heikkilä tietää.

Mukana polulla

Aina matalan kynnyksen tukitoimet eivät kuitenkaan riitä. Silloin arjen tuen työntekijät ohjaavat asiakkaansa eteenpäin, esimerkiksi alaikäisten mielenterveyspalveluihin tai omalle terveysasemalle

– Aika usein meidän tarjoamamme apu kuitenkin riittää. Joskus käy niinkin, että asiakas saattaa olla jonossa muualle, mutta saa meidän tukeamme välissä, eikä ehkä enää tarvitsekaan jonottamaansa paikkaa. Siinä näkee konkreettisesti työnsä tuloksia, Anne Juurinen toteaa.

Arjen tuen perheohjaukseen, lähityöhön sekä sairaanhoitajan palveluun voi hakeutua esimerkiksi soittamalla palvelunumeroon tai lähettämällä viestiä sähköisen palvelun kautta. Lapsiperheiden kotipalvelua voi hakea soittamalla arjen tuen palvelunumeroon tai ottamalla yhteyttä omaan terveydenhoitajaan.

– Meiltä vastataan nopeasti, ihan jo viikon sisällä. Meillä ei ole oikeastaan kriteereitä asiakkaille. Ainoastaan lastensuojelun tai sosiaalityön asiakkuutta ei saisi olla, koska työskentelemme niin matalalla kynnyksellä.

Työntekijälähettiläät somessa

Anne Juurista ja Iina Heikkilää voi seurata sosiaalisessa mediassa, sillä he ovat hyvinvointialueen työntekijälähettiläitä. Työntekijälähettiläät kertovat tileillään työstään ja jakavat terveysvinkkejä. Lapsiperheiden kotipalveluista somessa viestii lähihoitaja Katja Vuorinen.

– Toivon, että saan somen kautta yhden kanavan, jonka avulla pääsen kommunikoimaan nuorten kanssa ja jakamaan hyödyllisiä vinkkejä ja tapahtumia. Se tukee minun työtäni. On myös mielenkiintoista oppia uudesta työmuodosta ja kertoa tekemisistäni sosiaalisen median kautta, Iina Heikkilä tuumii.

Lähettiläiden tilien nimet ovat @arjentuki.anne, @arjentuki.iina ja @arjentuki.katja. Aihetunnisteita ovat mm. #hyvinvoinnintekijät #työntekijälähettiläs #päijäthämeenhyvinvointialue.

Miten perheohjausta voi hakea?

Jos perheesi tarvitsee tukea vanhemmuuteen tai lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa, voit ottaa yhteyttä arjen tuen palveluihin soittamalla palvelunumeroon tai täyttämällä sähköisen hakulomakkeen kautta tästä linkistä.

Miten lapsiperheiden kotipalvelua voi hakea?

Soittamalla palvelunumeroon sekä sähköisen hakulomakkeen kautta tästä linkistä

Päijät-Hämeen hyvinvointialue jakaa kumppanuus- ja yhteiskehittämisen avustuksia yhteensä neljälletoista järjestölle. Hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta myönsi kokouksessaan 9. maaliskuuta järjestöavustuksia yhteensä 250 000 eurolla. Suurimmat eli 32 000 euron suuruiset kumppanuusavustukset saavat MIELI Päijät-Hämeen Mielenterveys ry, Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry, Homebase ry ja Operaatio Avoin Ovi ry. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistykselle myönnettiin 30 000 euroa ja Lahden 4H-yhdistykselle 20 000 euroa. Lahden Lähimmäispalvelu ry:lle myönnettiin 10 000 ja Rikosuhripäivystys Päijät-Hämeen palvelupisteelle (MIELI ry) 9000 euroa.

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:lle ja Suomen Icehearts ry:lle on luvassa 5000 euroa. Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys ry:lle ja Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:lle myönnettiin 4000 euroa ja Harjulan Setlementti ry:lle 3000 euroa.

Lautakunta myönsi yhteiskehittämisen avustusta Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:lle yhteensä 32 000 euroa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue sai järjestöiltä tammikuussa yhteensä 58 avustushakemusta. Tämän vuoden talousarviossa avustuksiin on varattu 250 000 euroa. Haettu avustusmäärä oli yhteensä 765 956 euroa.

Järjestöille myönnettävät avustukset kohdentuvat toimintaan, joka tukee alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Avustettavan toiminnan avulla saadaan hyvin tukea, tietoa ja toimintaa kohderyhmille.

Järjestöavustukset myönnettiin aluehallituksessa hyväksyttyjen järjestöyhteistyön mallin ja hyvinvointialueen järjestöjen avustamisen perusteiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa hyväksytyn järjestöavustusten pisteytysmallin pohjalta. Järjestöavustusten ensimmäisen hakukerran prosessissa on ollut työryhmä, joka laati pisteytyksen pohjalta esityksen.