Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja eli hoitotakuuta tiukennetaan vaiheittain. Hoitotakuu tiukentui syyskuun alussa perusterveydenhuollossa kolmesta kuukaudesta 14 vuorokauteen ja suun terveydenhuollossa kuudesta kuukaudesta neljään.
Sosiaali- ja terveysministeriö myös valmistelee hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan luopumista marraskuussa 2024 voimaan tulevasta seitsemän vuorokauden hoitoon pääsyn enimmäisajasta kiireettömässä perusterveydenhuollossa. Sen esitys hoitoon pääsyn enimmäisajaksi on uuden hoitotakuun mukainen 14 vuorokautta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt hyvinvointialueilta lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 4. syyskuuta lausunnon, joka kannattaa hoitoon pääsyn seitsemän vuorokauden enimmäisajasta luopumista ja 14 vuorokauden hoitotakuuajan säätämistä pysyväksi. Lausunto hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 6–4, yksi poissa.
Ministeriö antaa esityksen eduskunnalle syksyllä 2023 budjettilakina.
Tavoitteena parantaa hoitoon pääsyä
Tiukennettu hoitotakuu koskee perusterveydenhuoltoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta. Hoito kuuluu yleislääketieteeseen.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asukkaat pääsevät kiireettömään hoitoon uuden hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Uudistuksen tarkoitus on parantaa hoitoon pääsyä.
Uuden hoitotakuun mukaan terveydenhuollon ammattilainen arvioi potilaan hoidontarpeen samana arkipäivänä.
– Alueellamme kiireettömään hoitoon pääsee pääsääntöisesti alle 14 vuorokaudessa kuten uusi hoitotakuu edellyttää, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.
Joidenkin perusterveydenhuollon toimipisteiden kohdalla hoitotakuun saavuttaminen saattaa venyä syksymmälle.
– Tavoittelemme sitä, että asiakkaat pääsevät nopeasti hoitoon kaikissa toimipisteissämme. Toimintaa kehitetään syksyn aikana ja muutetaan tarvittaessa siten, että hoitotakuun aikarajat eivät ylity.
Suun terveydenhuollon tulosaluejohtaja Teija Niiranen kertoo, että hammashoitoon alueen asukkaat pääsevät pääosin neljän kuukauden tavoiteajassa. Kevään ja kesän aikana käyttöön otettujen uusien toimintamallien odotetaan tuovan ratkaisun hoitotakuun toteutumiseen kaikissa hammashoitoloissa.
Hoitotakuusta kooste
Hyvinvointialue kokoaa jatkossa ajantasaista tietoa hoitotakuusta ja hoitoon pääsystä samalle sivulle, jolta tähänkin asti on voinut seurata palvelujen laatua ja saatavuutta.
Suora osoite sivulle on https://paijat-sote.fi/palvelujen-saatavuus-ja-hoitotakuu/
Alaikäisten perustason mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen hoitotakuu on tämänhetkisen tilanteen mukaan toteutunut kaikissa ikäkausiryhmissä. Nuorisoikäisille asiakkaille on hankittu maaliskuusta alkaen palvelua yksityisiltä palvelutuottajilta jonojen purkamiseksi.
Palvelupyyntöjä on alkuvuoden aikana tullut keskimäärin 35 viikossa, ja eniten palvelupyyntöjä tulee nuorisoikäisten tiimiin.
Palvelupyynnön perusteella asiakkaaseen ollaan yhteydessä seitsemän arkipäivän kuluessa ja samalla ilmoitetaan asiakkaalle hoitoon pääsyn aika. Saapuvien palvelupyyntöjen määrä vaikuttaa jonotilanteeseen ja kolmen kuukauden hoitotakuun toteutumiseen.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi hyvinvointialueella on laadittu toimenpideohjelma, jonka perustana ovat hoidon porrastuksen selkiyttäminen, hoito- ja palveluketjujen laatiminen ja päivittäminen, alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen palveluverkko sekä nuorisopsykiatrian asema psykososiaaliset palvelut -tulosalueella.
Toimenpide-ehdotuksessa otetaan myös kantaa jatkotoimiin, aikataulutukseen ja työryhmien kokoonpanoon.
Alaikäisten perustason mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen jonotilannetta ja hoito- ja palvelutakuun toteutumista seurataan nyt viikoittain.
Aluehallitus hyväksyi toimenpideohjelman kokouksessaan 12. kesäkuuta. Se myös hyväksyi lapsiperhepalvelujen ulkoisen arvioinnin päivitetyn toimenpideohjelman.
Kymmenen kehitysehdotusta
Lapsiperhepalvelujen päivitetty toimenpideohjelma sisältää kymmenen kehitysehdotusta, kuten vanhemmuuden ja parisuhteen vahvistamisen äitiys- ja lastenneuvoloissa, asiakasosallisuuden lisäämisen ja tiedolla johtamisen kehittämisen. Vuodenvaihteen tilanteen mukaan toimenpiteistä noin 90 prosenttia on toteutunut.
Uusina toimenpiteinä ovat muun muassa lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen, lisääntynyt yhteistyö kolmannen sektorin kanssa sekä perhekeskustoiminnan ja kohtaamispaikkatoiminnan vakiinnuttaminen. Toimenpideohjelmassa on huomioitu myös opiskeluhuoltopalvelujen kokonaisuuden siirtyminen hyvinvointialueen järjestettäväksi.
Lapsiperhepalvelujen kehittämistyö on osa sote-keskustoiminnan kehittämistä Päijät-Hämeessä.
Toimenpideohjelman päivittäminen katsottiin tarpeelliseksi hyvinvointialueen aloittamisen myötä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue käynnistää uusia toimenpiteitä alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluihin pääsyn parantamiseksi, hoitotakuun toteuttamiseksi ja jonojen purkamiseksi.
Perustason mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen jonotilanteeseen on puututtava pikaisesti, koska aiemmin tehdyt lisäresursoinnit eivät ole tuoneet ongelmiin riittävää helpotusta. Palveluja hankitaan kevään 2023 aikana yksityisiltä palveluntuottajilta jonotilanteen lievittämiseksi ja palveluihin pääsyn saamiseksi lain edellyttämälle tasolle. Lisäksi hyvinvointialueen teettämän ulkoisen arvioinnin suositusten pohjalta käynnistetään omahoito-ohjelmien ja interventionavigaattorin käyttöönoton valmistelu sekä hoito- ja palveluketjujen, konsultaatiokäytäntöjen ja hoidon porrastuksen kehittäminen. Myös opiskeluhuoltopalvelujen osuutta tarkastellaan osana kokonaisuutta.
Alaikäisten perustason mielenterveys- ja perheneuvolapalveluihin jonotti tammikuun puolivälissä pikkulapsi- ja alakouluikäisiä noin 180 ja nuorisoikäisiä noin 150.
Alaikäisten mielenterveyspalvelujen kehittämistyön tueksi hankittiin viime vuonna valmistunut ulkoinen arviointi, jonka toteutti nuorisopsykiatrian emeritusprofessori Mauri Marttunen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi viime vuoden lopussa hyvinvointialuetta edeltäneelle Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle huomautuksen siitä, että 6–17-vuotiaiden mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen hoitoon pääsy ei ole toteutunut terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla.
Aluehallitus käsitteli alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen kehittämistä ja palvelujen jonotilannetta kokouksessaan 6. helmikuuta. Selvitys jonotilanteen kehittymisestä ja ulkoisen arvioinnin pohjalta laaditut toimenpiteet tuodaan aluehallitukselle toukokuun loppuun mennessä. Aluehallitus edellytti myös, että sille raportoidaan jo ennen toukokuun loppua säännöllisesti, miten käyttöön otettavat toimenpiteet alkavat purra.
Aluehallitus nimesi kokouksessaan hyvinvointialueen nuorisovaltuuston. Jatkossa alueelliseen nuorisovaltuustoon kuuluvat Saimi Vesterinen (Asikkala), Adele Saine (Hartola), Anselmi Rainio (Heinola), Henna Hyytiä (Hollola), Matias Päivä (Lahti), Pyry Paatos (Kärkölä), Eden Nevalainen (Iitti), Tiia Soikkeli (Orimattila), Leevi Korkeela (Padasjoki) ja Enni Ahonen (Sysmä). Lisäksi suoran haun kautta mukaan valittiin Aino Liljaniemi, Atso Tillgren ja Ronja Lind. Nuorisovaltuutetuilla on henkilökohtaiset varajäsenet.