Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2023 on reilut 45 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialue sai valtion rahoitusta noin 861 miljoonaa euroa. Tänä vuonna rahoituksen määrä nousee noin 893 miljoonaan euroon.
– Olemme pärjänneet muihin hyvinvointialueisiin verrattuna kohtuullisen hyvin vaikeassa toimintaympäristössä. Alijäämä oli meillä vain noin 220 euroa per asukas, mikä on hyvinvointialueiden parhaimmistoa, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen toteaa.
Tilinpäätöksen alijäämä on katettava vuoden 2025 loppuun mennessä, samoin vuoden 2022 ja kuluvalta vuodelta kertyvät alijäämät.
Muutostalousarviossa alijäämä pienenee
Tälle vuodelle laadittu muutostalousarvio sisältää teknisiä muutoksia, muun muassa toimintatuottoja ollaan korottamassa kolmella miljoonalla eurolla viime vuoden tilinpäätöksen toteutuman perusteella. Myös tukipalveluiden toimialalle tehtyä 20 miljoonan euron kustannusvarausta kuntayhtymän aikaisista palkkaharmonisaation kustannuksista ollaan purkamassa. Purku tehdään toimialoille ja tulokseen.
Rahoitustuottoja ja -kuluja korjataan tämän hetken korkomarkkinanäkemysten mukaisesti yhteensä 1,5 miljoonaa euroa positiivisempaan suuntaan. Valtiovarainministeriölle ehdotettavassa muutostalousarviossa alijäämä pienenee 9,1 miljoonalla 24,6 miljoonaan euroon. Alkuvuoden kustannuskehitys kuitenkin huomioidaan ja tarvittaessa tehdään uusi muutostalousarvio, joka voi huonontaa tulosta.
Tasapainottamisohjelmassa toimenpiteitä ja riskejä
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2024–2026 valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Säästöjä haetaan muun muassa toimitilojen vuokrakustannuksista ja vähentämällä vuokrahenkilöstön käyttöä.
Esimerkkejä mahdollisista talouden tasapainotustoimista vuodelle 2025 ovat työote-toiminnan tehostaminen kolmella miljoonalla eurolla ja työvoiman vuokrauksesta säästäminen viidellä miljoonalla. Toimitiloista tavoitellaan 1,1 miljoonan lisäsäästöjä ja Nastolan parakin vuokran laskusta 0,6 miljoonan säästöjä.
Lisäsopeutustarvetta on reilut 10 miljoonaa euroa ja toimenpiteet suunnitellaan ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.
Tasapainottamisohjelman suurimmat riskit liittyvät sen laskentaan sisältyviin oletuksiin. Ohjelma takaa lakisääteisten palveluiden saatavuuden eikä vaaranna hyvinvointialueen palvelustrategian toteuttamista.
– Oman henkilöstön saatavuus ja riittävyys on keskeinen tavoite ja edellytys sille, että voimme tuottaa laadukkaita maakunnan asukkaiden tarpeen mukaisia palveluita sillä rahoituksella, mikä meillä on käytettävissämme, Petri Virolainen sanoo.
Aluevaltuuston toimivaltaan kuuluvat talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyvät toimenpiteet päätetään aluevaltuustossa vuosittaisen talousarvion, muutostalousarvion tai aluevaltuuston muuhun päätäntävaltaan kuuluvan asian käsittelyn yhteydessä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue ottaa käyttöön väärinkäytösten sisäisen ilmoituskanavan. Sähköinen ilmoituskanava koskee hyvinvointialuetta sekä sen määräysvallan piirissä olevaa tytäryhtiötä Hämeen Tekstiilihuolto Oy:tä ja tulee molempien intrasivuille. Kanavan kautta henkilöstö voi luottamuksellisesti ilmoittaa vakavista väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa tai kuluttajansuojassa.
Kanavan käyttöönotto perustuu EU:n niin sanottuun whistleblower-direktiiviin ja vuoden alussa voimaan tulleeseen kansalliseen ilmoittajansuojelulakiin. Aluehallitus käsitteli kanavan käyttöönottoa maanantaina 20. maaliskuuta.
Henkilöllisyys suojattu
Kanavassa hyväksytään vain nimellä tehdyt ilmoitukset. Ilmoituskanava suojaa ilmoittajan henkilöllisyyden niin, ettei häneen voida kohdistaa ilmoituksen vuoksi vastatoimia.
Ilmoituksia käy läpi vain rajattu määrä käsittelijöitä. Ilmoitusten vastaanotosta vastaa konsulttiyritys KPMG Oy:n valtuutettu tutkintahenkilökunta. KPMG perehtyy ilmoituskanavan kautta tehtyihin ilmoituksiin ja pyytää ilmoituksen tekijältä tarvittaessa lisätietoja tai selvennystä.
Arvioinnin jälkeen KPMG siirtää ilmoituksen hyvinvointialueen asianmukaiselle päätöksentekotasolle jatkotoimenpiteiden päättämistä varten. Lähtökohtaisesti päätöksenteko jatkotoimista tapahtuu työryhmässä, johon kuuluvat hyvinvointialueen hallintolakimies, talousjohtaja ja hallintojohtaja. He voivat erikseen pyytää henkilötietoja käyttöönsä tilanteissa, joissa sen arvioidaan merkittävästi edistävän asian tutkintaa.
Ilmoituskanavaan eivät kuulu tavanomaiset asiakaspalautteet, häiriöilmoitukset ja reklamaatiot, vaan niistä pyydetään ilmoitukset erillisen palautekanavan kautta.
Ilmoituskanava otetaan käyttöön 29.3.2023 alkaen.
Aluehallitus hyväksyi suunnittelukehyksen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion laadinnan pohjaksi.
– Valmistelun tavoitteena on ollut saavuttaa realistinen, mutta tavoitteellinen talousarviokehys huomioiden saatava valtionrahoitus ja toimintaan liittyvät kustannuspaineet, toteaa talousjohtaja Antti Niemi.
Valtionrahoituksen taso Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on elokuun lopun laskelman mukaisesti 834,6 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtiolta, minkä lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi asiakasmaksut. Myös tulevat asiakasmaksut olivat aluehallituksen asialistalla. Aluehallitus päätyi esittämään aluevaltuustolle, että Päijät-Hämeen hyvinvointialueella perittäisiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kulloinkin voimassa olevat valtioneuvoston vahvistamat enimmäismaksut, sillä niiden alentaminen syventäisi suunnittelukehyksen osoittamaa alijäämää vuodelle 2023.
Asiakasmaksulaki määrittelee maksuttomiksi osan palveluista, kuten perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot tai raskaana olevien tutkimuksen, hoidon ja seurannan. Niiden lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle esitettyjä poikkeuksia enimmäismaksuista ovat esimerkiksi maksuttomat ikääntyneiden ravitsemusterapiakäynnit sekä lapsiperheiden lyhytaikainen ja säännöllinen kotipalvelu.
Henkilöstö ja tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille valtakunnallisesti yhteneväisin käytännöin
Henkilöstö ja tehtävät siirtyvät kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille valtakunnallisesti yhteneväisin käytännöin. Vuoden 2023 alusta alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle siirtyvät sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen henkilöstö ja tehtävät, samoin opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit. Lisäksi hyvinvointialueelle siirtyy tukihenkilöstöä, jonka tehtävistä vähintään puolet kohdistuu alueen kuntien sosiaali- tai terveyspalveluihin. Päijät-Hämeessä hyvinvointialueelle siirtyy yhteensä noin 7 500 työntekijää.
Aluehallitus päätti lähettää Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle valmistellun siirtosopimuksen ja -suunnitelman henkilöstöä luovuttavien organisaatioiden käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle niiden hyväksymistä.
Siirtosopimusta koskevat yhteistoimintamenettelyt henkilöstöä hyvinvointialueelle luovuttavissa organisaatioissa toteutetaan lokakuun aikana. Hyvinvointialueen eli vastaanottavan organisaation yhteistoimintamenettely toteutetaan alustavan aikataulun mukaan 22. marraskuuta.
Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle niin sanottuina vanhoina työntekijöinä
Henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Myös määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen määräaikansa loppuun asti. Ketään ei irtisanota liikkeen luovutuksen vuoksi.
Hyvinvointialueen palvelustrategia muotoutuu syksyn aikana
Aluevaltuusto hyväksyi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian kesäkuussa. Sitä täydentämään on valmisteilla palvelustrategia, jonka syksyn käsittelyaikataulu esiteltiin aluehallitukselle tänään. Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteista ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden.