Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusyksikkö hälytettiin apuun viime vuonna yhteensä 4403 kertaa. Yli puolet pelastustehtävistä (2208 kpl) sijoittui Lahteen, 578 Heinolaan, 416 Hollolaan, 315 Orimattilaan, 219 Asikkalaan, 197 Iittiin, 161 Padasjoelle, 117 Sysmään, 101 Kärkölään ja 91 Hartolaan.

Välittömästä vaarasta pelastettiin 41 henkilöä, ja 23 henkilöä evakuoitiin. Onnettomuuksissa oli osallisena yhteensä 1886 henkilöä. Lahdessa tapahtui viime vuoden marraskuussa yksi palokuolema, kun henkilö menehtyi kerrostalohuoneiston tulipalossa.

Tehtävämäärät yli kymmenen vuoden keskiarvon

Viime vuonna pelastustoimen tehtävien määrä oli 2,6 prosenttia suurempi kuin edellisten kymmenen vuoden tehtävien keskiarvo. Vuosien 2013–2022 keskiarvo on ollut 4291 tehtävää vuodessa. Pelastuslaitos hälytettiin 196 rakennuspaloon tai rakennuspalovaaraan. Rakennuspaloissa pelastetun omaisuuden arvoksi on laskettu n. 111,3 miljoonaa euroa.

Vahingontorjuntatehtävien määrä kasvoi edellisvuoteen nähden, ja ylitti edellisen kymmenen vuoden keskiarvon. Viime vuonna hoidettiin 468 vahingontorjuntatehtävää. Tehtävien määrään voivat vaikuttaa esimerkiksi myrskyt ja muut poikkeavat sääolosuhteet.

Paloautoilla lähes 900 ensivastetehtävää

Pelastusyksiköt huolehtivat viime vuonna 877:sta ensivastetehtävästä. Ensivastetehtäviä voivat olla esimerkiksi äkilliset henkeä uhkaavat tilanteet, kuten sydänkohtaus. Ensivastetehtävässä lähin pelastusyksikkö aloittaa tehostetun ensiavun ja auttaa ylläpitämään potilaan elintoimintoja, kunnes varsinainen ensihoitoyksikkö saapuu kohteeseen.

Valvontatoiminnan asiakaspalautteen tulos erittäin korkea

Onnettomuuksien ehkäisyn osastolla oli viime vuonna noin 10 200 valvontatehtävä- ja asiantuntijapalvelun suoritetta. Yleisötapahtumien määrä kasvoi, ja pelastuslaitos ohjasi, neuvoi ja valvoi osaltaan tapahtumien turvallisuutta. Myös riskiasunnoista tehtävien ilmoitusten määrä pysyi korkeana.

Valvonnasta saadun palautteen mukaan yritysten ja laitosten turvallisuushenkilöstö ja -johto olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.

– Laadukas palvelu saa asiakkaat suhtautumaan turvallisuusasioihin positiivisesti. Se parantaa yhteistyötä asiakkaan ja pelastuslaitoksen välillä muissakin tilanteissa, kertoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen.

Valvontamäärät kasvoivat etenkin asuinrakennuksissa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos valvoo alueensa asuinrakennusten paloturvallisuuden kymmenen vuoden välein.

Pelastustoimen turvallisuusviestintä tavoitti koulutuksissa ja tapahtumissa noin viidenneksen alueen asukkaista. Osallistumisia oli noin 320 erilaiseen tilaisuuteen. Pelastuslaitos teki aktiivista turvallisuusaiheista viestintää myös sosiaalisen median kautta. Asukkaiden väestönsuojelun ja varautumisen kiinnostukseen pyrittiin vastaamaan järjestämällä aiheesta koulutuksia sekä jakamalla tietoa.

Joulupukki ja hyvinvointialuejohtaja tapaavat joulumarkkinoilla.

Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen on vieraillut asukkaiden parissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnissa marras- ja joulukuun aikana. Tapahtumina ovat olleet erilaiset joulunavaukset, joulumarkkinat, perhekahvilat ja omaishoitajien tilaisuudet.

– Kierros on sujunut mukavissa merkeissä. On ollut positiivinen yllätys, kuinka paljon on tullut hyvää palautetta meidän palveluistamme. Moni on tullut asiakseen sanomaan, että koska niin paljon puhutaan pahaa, he haluavat kertoa olevansa tyytyväisiä. Se on tuntunut hyvältä, Petri Virolainen toteaa.

Toki joukkoon mahtuu kriittisiäkin puheenvuoroja, joita hyvinvointialuejohtaja on kuunnellut herkällä korvalla.

– Viranomaiselle kerrotaan myös aika avoimesti ja mielellään omista sairauksista. Sekin on positiivinen asia. Sitä tekevät kaikenlaiset ihmiset lapsiperheistä iäkkäämpiin henkilöihin, avoimuus ei rajoitu mihinkään ikäryhmään. Ehkä terveydenhuollon palvelut korostuvat puheissa sosiaalihuollon palveluja enemmän, hän miettii.

Virolainen on tavannut tapahtumissa myös hyvinvointialueen henkilöstöä, jolle paikkakunnan terveiset on voinut välittää tuoreeltaan.

– Olen vienyt palautetta ja kiitoksia hyvästä työstä eteenpäin henkilöstölle myös johtoryhmien kautta.

– Tärkeä viesti on se, että jokaisesta kunnasta nousee esiin huoli palveluiden säilymisestä. Täytyy muistaa, että meidän tehtävämme on järjestää kaikille palvelut järkevällä tavalla. Palveluiden käyttäjien mielipide pitää kuulla ja huomioida. Loppujen lopuksi asukkaiden toiveet ja odotukset ovat kohtuullisia.

Hyvinvointialuejohtajan asukaskierros käynnistyi marraskuun lopussa Asikkalasta ja Heinolasta. Keskiviikkona 13. joulukuuta hän vierailee Hollolassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämässä perhekahvilassa. Kierros päättyy Iitin joulumarkkinoille 16. joulukuuta.

Virolainen tapasi joulupukin kotikunnassaan Sysmässä, jossa järjestettiin perinteinen joulupolku. – Toivoin häneltä joululahjaksi lisää työntekijöitä hyvinvointialueelle, hän paljastaa.

Takaisinsoittojärjestelmässä oli valtakunnallinen tekninen häiriö. Järjestelmästä ei päässyt soittamaan takaisin, eikä sieltä voitu lähettää tekstiviestejä asiakkaille. Pyysimme siirtämään kiireettömän asioinnin loppuviikkoon.

Päijät-Sote-sovellus toimi normaalisti. Sitä kautta sovelluksen käyttäjät voivat ottaa yhteyttä sotekeskuksiin ja asioida digiklinikalla.

Kiireellisissä sairaanhoidollisissa asioissa potilaita ohjattiin olemaan yhteydessä Päivystysapuun numeroon 116 117.

Häiriö saatiin korjattua saman vuorokauden aikana ja takaisinsoittojärjestelmä on ollut sen jälkeen toiminnassa normaalisti.

Hartolan asukkaiden sote-keskuspalvelut tuotetaan vuoden 2023 alusta ottamalla käyttöön Hartolan kuntaa koskeva optio Harjun terveyden sopimuksesta. Aluehallitus päätti asiasta yksimielisesti ylimääräisessä kokouksessaan 25.10. Aluehallitus siirsi päätöstä edellisen viikon kokouksesta, jotta henkilöstön edustajia voitiin kuulla. Lisäksi aluehallitus sai selvityksen kilpailuttamiseen liittyvistä juridisista riskeistä. Kilpailutus oli yksi vaihtoehto ratkaista Hartolan sote-keskuspalvelujen tuottaja.

Tällä hetkellä Hartolan sote-keskuspalvelut tuotetaan osin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän omana toimintana ja osin ulkoistettuna Terveystalolle. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa on päättymässä vuoden 2022 lopussa. Harjun terveydelle siirtyy ulkoistettujen palvelujen osuus sekä yhtymän suun terveydenhuollon kolme työntekijää.

Yhtymän tekemä sote-keskushankinnan sopimus Harjun terveys oy:n kanssa siirtyy Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2023. Nyt tehty päätös koskee ainoastaan rajattua osaa Hartolan sote-palveluista, eikä tämä päätös laajenna optiota koskemaan alueen muita kuntia.

Sote-keskuspalvelut tarkoittavat avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon palveluja, perustason päihde- ja mielenterveyspalveluja, lääkäripalveluja neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä terveyssosiaalityön palveluja.

Muutoksella tavoitellaan Hartolan asukkaille yhdenvertaisia ja tasalaatuisia sote-keskuspalveluita digipalveluineen. Harjun terveys on myös hyväksi arvioitu työnantaja.

Henkilöstön kanssa asiaa on käyty läpi suorassa yhteistoiminnassa 14.10.2022 sekä virallisissa yhteistoimintaelimissä: yhtymän yhteistyötoimikunnassa 20.10.2022 ja hyvinvointialueen väliaikaisessa yhteistoimintaelimessä 24.10.2022. Liikkeen luovutuksen yhteistoimintatilaisuuden järjestävät yhtymä ja Harjun terveys yhdessä.

Hyvinvointiyhtymä ja -alue järjestävät sote-keskuspalveluista kunnan asukkaille keskustelutilaisuuden 9.11. klo 16.30: Keskustelutilaisuus hartolalaisille sote-keskuspalveluista – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Kysymyksiä ja vastauksia

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Terveystalon sopimus Hartolan sote-keskuspalveluiden tuottamisesta päättyy vuoden 2022 loppuun. Vuonna 2020 tehty kilpailutus, jonka perusteella Harjun terveys oy valittiin sote-keskuspalveluiden tuottajaksi Lahdessa, Iitissä ja Kärkölässä, sisältää mahdollisuuden laajentaa tuottamistapaa myös Hartolaan. Kun yhtymä vertaili eri tuotantotapoja, Harjun terveyden valinta Hartolan sote-keskuspalveluiden tuottajaksi osoittautui kokonaisarviona parhaiten perustelluksi vaihtoehdoksi. Tarkoitus on, että Hartolassa jatkavat entiset tutut työntekijät.

Muutoksella tavoitellaan mahdollisimman yhdenvertaisia ja tasalaatuisia sote-keskuspalveluita Hartolan asukkaille suhteessa muuhun maakuntaan. Haluamme varmistaa, että kiireettömään hoitoon pääsee viivytyksettä, ja lisäksi asiakkaiden käyttöön saadaan uusia ajanmukaisia digitaalisia palveluja. Harjun terveys on myös hyväksi arvioitu työnantaja.

Jos tuotanto palautettaisiin omaksi toiminnaksi, riskinä olisi, että ei saataisi rekrytoitua tarvittavaa henkilöstöä. Loma-aikojen ja muiden poissaolojen korvaaminen on helpompaa yrityksellä, jolla on tarvittaessa käytettävissä kansallinen laaja yhteistyöverkosto.

Vastuu palvelujen järjestämisestä säilyy yhtymällä ja ensi vuoden alusta hyvinvointialueella. Kyse on tavasta tuottaa palveluita. Harjun terveydelle ei siirry julkisia hallintotehtäviä tai julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä. Lainsäädännön mukaan hyvinvointialueella on oltava myös omaa palvelutuotantoa, mutta tämä vaatimus täyttyy, koska Asikkalan, Heinolan, Padasjoen ja Hollolan sote-keskuspalvelut tuotetaan itse.

Hartolassa Harjun terveys tuottaa lääkärien ja hoitajien sekä fysioterapian suoravastaanoton vastaanottopalvelut sekä suun terveydenhuollon ja terveyssosiaalityön palvelut. Digipalvelut ovat aivan samat kuin Harjun terveyden toisten sote-keskusten ja hyvinvointialueen omassa tuotannossa olevien sote-keskusten potilailla.

Eivät muutu. Kaikissa hyvinvointialueen vastuulla olevissa toimipisteissä peritään samat asiakasmaksuasetukseen ja hyvinvointialueen hallituksen päätöksiin perustuvat asiakasmaksut.

Yhtymän työntekijät siirtyvät Harjun terveyden työntekijöiksi liikkeen luovutuksen kautta. Muutosta käsitellään yt-lain edellyttämällä tavalla yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Ennen päätöksentekoa asia on käyty läpi suorassa yhteistoiminnassa 14.10.2022, tämän jälkeen asia on käsitelty virallisissa yt-elimissä: yhtymän yhteistyötoimikunnassa 20.10.2022 ja hyvinvointialueen väliaikaisessa yhteistoimintaelimessä 24.10.2022. Liikkeen luovutuksen yhteistoimintatilaisuuden järjestävät yhtymä ja Harjun terveys yhdessä päätöksenteon jälkeen.

Aluehallitus keskusteli kokouksessaan Hartolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vuoden 2023 alusta alkaen. Tällä hetkellä Hartolan palvelut tuotetaan osin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän omana toimintana ja osin ulkoistettuna Terveystalolle. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa on päättymässä vuoden 2022 lopussa. Hyvinvointialueen esitys aluehallitukselle oli, että Hartolan kunnan sote-keskuspalvelut tuotettaisiin jatkossa laajentamalla Harjun terveyden kanssa tehtyä sopimusta koskemaan myös Hartolaa. Aluehallitus pyysi vielä lisätietoja päätöksenteon tueksi ja päätti Ilkka Viljasen esityksestä, että asia pöydätään, ja asiaa käsitellään ylimääräisessä kokouksessa tiistaina 25. lokakuuta.

Hyvinvointialueelle nimitettiin viisi toimialajohtajaa

Aluehallitus nimitti Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle viisi toimialajohtajaa: Tuomo Nieminen (terveys- ja sairaanhoitopalvelut), Mika Forsberg (perhe- ja sosiaalipalvelut), Anu Olkkonen-Nikula (ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus), Jukka Santala (tukipalvelut) sekä Jari Hyvärinen (pelastustoimen palvelut).

Aluehallitus päätti aiemmassa kokouksessaan, että muun henkilöstön tavoin toimialajohtajat siirtyvät liikkeen luovutuksen periaattein ilman hakumenettelyä hyvinvointialueen virkoihinsa luovuttajaorganisaatioista eli Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.

Aluehallitus nimesi järjestöneuvottelukunnan jäsenet

Aluehallitus on syksyn aikana päättänyt hyvinvointialueen järjestöneuvottelukunnan perustamisesta. Järjestöneuvottelukunta luo yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja järjestöjen toiminnan ja palveluiden hyödyntämiseksi päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Tämän päivän kokouksessaan aluehallitus nimesi järjestöneuvottelukuntaan pohjaesityksen mukaiset varsinaiset ja varajäsenet. Lisäksi aluehallitus päätti lisätä neuvottelukuntaan omaishoitajien sekä pitkäaikaissairauksien potilasjärjestöjen edustuksen. Järjestöneuvottelukunnan varsinaisiksi jäseniksi nimettiin Jukka Ihalainen (Lahden ensi- ja turvakoti ry), Veikko Ikonen (Eläkeliiton Päijät-Hämeen piiri ja Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta), Pasi Mäkinen (Päijät-Hämeen hengitysyhdistys ry), Jenni Parkkonen (MIELI Päijät-Hämeen mielenterveys ry), Mai-Brit Salo (Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry), Jouni Kantonen (Jyränkölän setlementti ry), Hanna Virtanen (Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto, Lahden Lähimmäispalvelu ry), Janika Salonen (Kauno ry), Tiina Mäkelä (Lahden Diakoniasäätiö), Salla Heiskanen (SPR Hämeen piiri), Mari Pynnönen (Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry), Maija-Liisa Lindqvist (Päijät-Hämeen Sydänpiiri ry), Antti Kalliomaa (Päijät-Hämeen maakuntaliitto), Juha Tähkänen (Päijät-Hämeen yrittäjät), Minna Lignell (LAB-ammattikorkeakoulu) sekä Kari Eskelinen (Lahden seurakuntayhtymä). Päijät-Hämeen hyvinvointialueen viranhaltijoista järjestöneuvottelukunnassa ovat esittelijä Minna Veistilä sekä sosiaalialan osaamiskeskus Verson johtaja Kirsi Kuusinen-James.

Aluehallitus käsittelee maanantain 17.10. kokouksessaan Hartolan sote-keskuspalvelujen tuottamista hyvinvointialueen järjestämisvastuun alettua vuoden 2023 alusta. Tällä hetkellä Hartolan palvelut tuotetaan osin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän omana toimintana ja osin ulkoistettuna Terveystalolle. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa on päättymässä vuoden 2022 lopussa.

Hyvinvointialue esittää aluehallitukselle, että Hartolan kunnan sote-keskuspalvelut tuotettaisiin jatkossa laajentamalla Harjun terveyden kanssa tehtyä sopimusta koskemaan myös Hartolaa. Näin turvattaisiin palvelujen jatkuvuus häiriöttä vuodenvaihteessa ja varmistettaisiin palvelutason ja laadun säilyminen myös tulevaisuudessa.

Tällaisessa tapauksessa myös henkilöstö siirtyisi liikkeen luovutuksella ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Henkilöstön kanssa käytäisiin päätöksen mukaiset neuvottelut mahdollisimman pian päätöksenteon jälkeen.

Uudistuksessa nykyisten organisaatioiden sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tekemä sote-keskushankinnan sopimus Harjun terveys oy:n kanssa siirtyy uudistuksessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2023. Yhtymän vuonna 2020 tekemään hankintapäätökseen sisältyy mahdollisuus laajentaa sopimusta koskemaan alueen eri kuntien sote-keskuspalveluita. Siten nykyisen sopimuksen optioita on mahdollisuus ottaa käyttöön myös hyvinvointialueella.

Harjun terveyden sopimus sisältää palveluita laajemmin kuin Hartolan nykyinen sopimus Terveystalon kanssa. Tämä tarkoittaisi sitä, että vuoden 2023 alusta lähtien Harjun Terveys Oy tuottaisi Hartolan kunnan alueen avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon palvelut, perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut, lääkäripalvelut neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä terveyssosiaalityön palvelut. Myös kehittyneet digipalvelut saataisiin uuden sopimuksen toteutuessa hartolalaisten käyttöön.

Kokousmateriaalit löytyvät asiakirjahausta: Esityslistat ja pöytäkirjat – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)