Juuri julkistettu hallitusohjelma ottaa kohtalaisen hyvin huomioon hyvinvointialueiden toimintaan liittyvät haasteet. Ohjelma on hyvinvointialueille tärkeä asiakirja, sillä se raamittaa julkisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toimintatapaa hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien ajan.
Hallitusohjelmaan sisältyy hyvinvointialueiden kannalta myönteisiä muutoksia aiemmin tehtyihin päätöksiin: ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen kiristystä lykätään ja vammaispalvelulaki otetaan uuteen käsittelyyn. Myös moniin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin lakeihin sekä sosiaaliturvajärjestelmään ehdotetaan uudistuksia.
– Päijät-Hämeessä koemme, että ääntämme on kuultu. Ohjelma sopii kokonaisuudessaan hyvin yhteen täällä jo toteutettuihin ja käynnissä oleviin uudistuksiin. Esimerkiksi henkilöstöohjelmamme ja päivitetty palvelustrategiamme toteuttavat jo melko tarkkaan hallitusohjelman linjauksia, kiteyttää hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.
Virolaisen mukaan hallitusohjelman tavoitteet hoitoon pääsyn nopeuttamisesta, asiakkaan valinnanvapauden lisäämisestä ja monituottajuuden vahvistamisesta ovat nekin sopusoinnussa Päijät-Hämeessä jo tehdyn työn kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ongelma on maanlaajuinen pula henkilöstöstä. Hallitusohjelma pyrkii helpottamaan tilannetta lisäämällä alan koulutuspaikkoja, uudistamalla koulutusrakennetta, vahvistamalla ammattilaisten mahdollisuuksia keskittyä koulutusta vastaavaan työhön, selkiyttämällä työnjakoa, tarkastelemalla kelpoisuusehtoja sekä tukemalla kansainvälistä rekrytointia. Myös nämä tavoitteet ovat yhteneviä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöohjelman kanssa.
Hyvinvointialueiden rahoitus säilyy hallitusohjelmakaudella tarveperusteisena, mutta alueille saattaa tulla uusia kannusteita talousarviossa pysymiseen. Hallitusohjelmassa on asetettu sosiaali- ja terveyspalveluille mittava säästötavoite; 1,4 miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä. Hyvinvointialueilta edellytetään muutosohjelmaa, jolla tavoite on mahdollista saavuttaa, ja muutosten vaikutuksia seurataan tiiviisti. Jos taloutta ei alueella saada tasapainoon, valtio puuttuu asiaan ennakoivasti, eikä hyvinvointialueiden yhdistämisiäkään poissuljeta. Talouden tasapainottamiseksi on tarpeen jatkaa toimia, joita Päijät-Hämeessä on jo käynnistetty.
– Emme näe mahdolliseksi tasapainottamista, joka kohdistuisi henkilöstöön. Suurimmat haasteemme liittyvät tällä hetkellä nimenomaan työntekijäpulasta johtuvaan epätarkoituksenmukaiseen kalliin vuokratyövoiman käyttöön. Oman henkilöstön käytön lisääminen on tähän ongelmaan ensisijainen ratkaisu, Virolainen sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu 400 miljoonan euron kertaluontoinen panostus sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun. Virolainen toivoo, että rahan kohdentamista ei määritellä liian tiukasti, jotta hyvinvointialueet voivat hyödyntää sen alueellisen tilanteen ja tarpeiden kannalta tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.