People and Planet -konferenssissa Lahdessa jaettiin uutta tutkimustietoa planetaarisesta terveydestä. Konferenssivieraat eri puolilta maailmaa löysivät yhteisiä, mutta myös eriäviä haasteita Lahden ja muiden kaupunkien kanssa avantouintielämystä odotellessaan. Konferenssi tarjosi runsaasti uusia ideoita myös juuri alkaneen GoGreenNext-ohjelman asiantuntijoille.
Avantouinnin suosio Suomessa on ollut viime vuodet kasvussa. Moni allekirjoittaa sen hyvinvointivaikutukset. Lahdessa kaupungin ylläpitämiä suosittuja avantoja löytyy Mukkulasta, Möysästä ja Mytäjäisistä.
Avantouinti voi esimerkiksi tehostaa verenkiertoa, lievittää selkä-, niska- ja hartiaseudun kipuja, vähentää masentuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia sekä helpottaa nivelreumaa. Monet avantouimarit kokevat myös positiivia vaikutuksia stressinsietokykyynsä.
Varsinaista tutkimusnäyttöä on kuitenkin vähän eikä avantouinti ole täysin riskitöntä. Avantouintia ei suositella esimerkiksi sydämen tai verenkiertoelimistön ongelmista kärsiville.
Sauna ja avantouinti vetivät puoleensa
Kansainvälisille tutkijoille ja hyvinvoinnin asiantuntijoille avannon hyvinvointivaikutukset olivat pikaisen avantogallupin perusteella selkeästi vieraampia kuin meille suomalaisille. Käsityksiä oli mahdollista selvittää helmikuussa Lahdessa, kun People and Planet -konferenssi toi kaupunkiin noin 200 planetaariseen terveyden asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa.
Sauna ja avantouinti oli konferenssin suosituin oheisohjelma, joka houkutti Teivaan satamaan muun muassa portugalilaisen Tiago Guadalupen ja espanjalaisen Sofia Aivaliotin. Guadalupe uhkui intoa ja itsevarmuutta heti paikalle saapuessaan, Aivaliotia mietitytti enemmän: miten ihmeessä jäiseen veteen pystyisi kastautumaan, kun ilman lämpötilakin on reilusti pakkasen puolella.
Sofia Aivalioti pohti yhdessä ranskalaiskollega Marlène Dussaugen kanssa omaa kylmänsietokykyään Nosturin avantopaikalla Teivaan satamassa. Alun arasteluista huolimatta Aivalioti uskaltautui illan aikana kollegan rohkaisemana lopulta avantoon jopa kolmesti.
Tutkimustietoa luentosalissa, käytäntöä terveysmetsässä
Guadalupe ja Aivalioti ovat työnsä puolesta mukana eurooppalaisessa One Health 4 Cities -verkostossa. Suomalaiskaupunkeja tässä eurooppalaisverkostossa edustavat Lahti ja Kuopio.
Vastaavanlaisia yhteistyöverkostoja ja planetaarista terveyttä edustavia tutkimushankkeita, kuten GoGreenRoutes ja sen juuri käynnistynyt jatkohanke GoGreenNext, on viime vuosina syntynyt useita. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisen lisäksi myös ihmisterveyden vaaliminen muuttuvassa ympäristössä vaatii jatkuvasti uutta tutkimustietoa.
– Luonnossa liikkuminen, ”kädet multaan” -toiminta ja muu luonnon kohtaaminen vahvistavat luontokontaktia steriilien sisätilojen sijaan. Kestävän ja monimuotoisen luonnonympäristön lisäksi asuin- ja työympäristöjäkin voidaan uudistaa, elvyttää ja elävöittää vihreyttämällä, summasi yhteen GoGreenNextin ajatuksia Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Kestävän kehityksen päällikkö Riitta-Maija Hämäläinen.
Tästä syystä Lahdessa alkoi vuonna 2022 kymmenvuotinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma, joka yhdistää Päijät-Hämeen alueen terveys- ja ympäristötavoitteet. Uusimman tutkimustiedon mukaan pitkäaikaissairauksia ja niiden riskitekijöitä voidaan ehkäistä ja lievittää vahvistamalla luontoyhteyttä ja muuttamalla elintapoja.
Luontoaskel terveyteen -ohjelman teemoista oli koottu myös kolmipäiväisen People and Planet -konferenssin tieteellinen ohjelma, joka oli tarkoitettu sekä asiantuntijoille että päättäjille. Konferenssi tarjosi runsaasti uusia verkostoitumismahdollisuuksia ja toteutusideoita luontopohjaisiin ratkaisuihin myös GoGreenNext-hankkeen asiantuntijoille eri Euroopan maissa.
GoGreenNext-työ jatkuu vuoteen 2028 asti
Viime kesänä avautunut Lahden terveysmetsä lähellä Päijät-Hämeen keskussairaalaa on yksi tapa nauttia arjessa luonnon terveysvaikutuksista. GoGreenNext-hankkeen osallistujat olivat vaikuttuneita konferenssin ohjelmasisältöjen lisäksi avantouintia edeltäneestä oheisohjelmasta terveysmetsässä.
GoGreenNext-hankkeen asiantuntijoita terveysmetsässä. Suomea yhteistyössä edustavat Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Helsingin yliopisto. Konsortiota johtaa Tadgh MacIntyre (kuvassa toinen vasemmalta) Maynoothin yliopistosta Irlannista.
GoGreenNext-hanke tulee tarjoamaan kattavan näyttöön perustuvan lähestymistavan ekosysteemin ja ihmisten terveyden välille. GoGreenNext käsittelee biologisen monimuotoisuuden, ilmaston ja planeetan terveyden välistä yhteyttä ja tuottaa positiivisia pilottituloksia neljällä luonnonmaantieteellisellä alueella eri puolilla Eurooppaa.
Euroopan kaupungeissa voitaisiin ennaltaehkäistä jopa 43 000 ennenaikaista kuolemaa, jos niillä olisi riittävästi viheralueita.
Matilda van den Bosch, GoGreenNext-hanke
Eri puolilta Eurooppaa Lahteen saapuneet hankkeen asiantuntijat laittoivat jo lyhyen vierailunsa aikana merkille, että Lahden kaupungilla on runsaasti luontoalueita, joista asukkaat saavat helposti terveyshyötyjä. Suurissa kaupungeissa luonnosta vieraantuminen näkyy suoraan useasti toistuvina ja voimakkaasti oireilevina kroonisina sairauksina.
Lahtelaistutkija Riikka Puhakka Helsingin yliopistosta veti konferenssissa paneelikeskustelua luonnon ja biodiversiteetin arvosta ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. GoGreenNext-hankkeesta keskusteluun osallistuivat Martin Grisel (vas.), Federica Risi ja Matilda van den Bosch.
Matilda van den Bosch totesi konferenssissa, että vihreät alueet edistävät ihmisten terveyttä monin tavoin, sillä ilman luonnon monimuotoisuutta ja terveitä ekosysteemejä emme saa mitään näistä hyödyistä. Hänen mukaansa Euroopan kaupungeissa voitaisiin ennaltaehkäistä jopa 43 000 ennenaikaista kuolemaa, jos niillä olisi riittävästi viheralueita. Yli 60 prosentilla ihmisistä on riittämätön pääsy viheralueille Euroopassa.
Tiede todistaa luonnon terveysvaikutuksia
Portugalilainen Tiago Guadalupe kertoi oman kotikuntansa Loulén ja Lahden olevan hyvin erilaisia ympäristöjä, mutta molemmilla kaupungeilla on myös identtisiä ihmisten terveyteen ja vähäiseen arkiliikuntaan liittyviä haasteita. Louléssa ei ole metsiä, mutta siellä on ranta, puistoja ja muuta vihreää kaupunkiympäristöä, jota asukkaat Guadalupen mukaan voisivat käyttää nykyistä paremmin terveytensä edistämiseen.
– Konferenssissa kuulimme useista tutkimuksista, jotka tieteellisesti todistivat, että luontoyhteys parantaa ihmisterveyttä. Fyysisesti aktiivinen henkilö, joka hyödyntää oman elinympäristönsä tarjoamia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen, voi sekä henkisesti että fyysisesti paremmin. Tällöin lääkkeiden käyttöäkin voidaan vähentää.
Guadalupe oli jo etukäteen päättänyt, että avanto olisi hänelle ehdoton kerran elämässä -kokemus samaan tapaan kuin laskuvarjohyppy. Loulén kunta on suosittu turistikohde hyvän sään, erinomaisten rantojen ja lämpimien vesien vuoksi, joten pakkassää ja kylmä vesi olivat miehelle jotain todella eksoottista.
– Saunassa käyn myös kotona säännöllisesti, mutta avantouinti oli täysin uutta. Järvestä pois tullessani tunsin ensin pelkkää kylmää, mutta hieman myöhemmin aloin tuntea oloni hyvin kevyeksi ja koin merkittävää lihaksien rentoutumista, urheilullinen Guadalupe totesi.
Avantouinnin hyvinvointivaikutukset tutkimusaiheeksi?
Hyvinvointivaikutukset siis tuntuivat ensikertalaisellakin konkreettisesti ja välittömästi. Tulisiko niitä ehkä tutkia myös tieteellisesti aiempaa tarkemmin? Sopisiko tutkimusaihe vaikkapa osaksi Luontoaskel terveyteen -ohjelmaa? Onhan avantouinti mitä parhain esimerkki luontoyhteydestä kaupunkimiljöössä.
Kenties tutkimustuloksia esitellään joskus tulevaisuudessa People and Planet -konferenssissa, josta on tarkoitus tehdä säännöllisesti järjestettävä lahtelainen tiedetapahtuma.
Konferenssissa esiintynyt Planetary Health Alliance -verkoston professori Pim Martens Maastrichtin yliopistosta ehti ensimmäisten joukossa tutustumaan suomalaiseen hyvinvointitrendiin.
Teksti ja kuvat: Terhi Kangas