Päijäthämäläiset lapsiperheet voivat hoitaa osan neuvola-asioinneistaan videovälitteisesti. Asiakkaat ovat ottaneet uuden palvelun hyvin vastaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvolapalveluissa on alkuvuodesta alkaen voinut asioida Päijät-Sote-sovelluksen kautta videovastaanotolla raskausdiabeteksen seurannassa ja kastelevan lapsen ohjauksessa. Hyvien kokemusten ja asiakaspalautteiden siivittämänä videoasiointia on suunniteltu laajennettavaksi myös muihin soveltuviin neuvolan asiakastapaamisiin.
Videovastaanotot ovat vaihtoehto
Asiakkaille tarjotaan videovastaanottoa vaihtoehtona puhelulle. Noin puolet asiakkaista valitsee videovastaanoton. Asiakaspalautteiden perusteella asiointi koetaan helpoksi ja sujuvaksi. Se myös lisää palveluiden saavutettavuutta ja tyytyväisyyttä yleisesti.
– Videovastaanotot ovat saaneet paljon positiivista palautetta asiakkailta. Uusi palvelu on lähtenyt hyvin käyntiin. Lapsiperheissä Päijät- Sote-sovellus on asiakkaille usein tuttu jo ennestään etenkin digiklinikka-asioinnista ja palvelun käyttöön tarvitsee harvoin erikseen ohjata, kertoo perhekeskuksen terveydenhoitaja Riikka Koskimaa.
Neuvolapalveluissa on myös asiakkaita, joille palvelun käytössä tarvittava vahva tunnistautuminen ei ole mahdollista.
– On myös paljon muun kielisiä asiakkaita ja tulkkauksen tarvetta, jolloin videovastaanotto ei ole ensisijainen vaihtoehto. Terveydenhoitaja pyrkii aina arvioimaan kenelle palvelu soveltuisi parhaiten, Koskimaa tähdentää.
Videovastaanotolla viestittely on tietoturvallista ja monikäyttöistä
– Esimerkiksi raskausajan diabetesarvojen seurausta tarvitsevat voivat tietoturvallisesti lähettää ruoka- ja sokeripäiväkirjastaan kuvia suoraan terveydenhoitajalle. Asiakkaalla on puolestaan näppärästi saatavilla terveydenhoitajan lähettämät ohjeet ja linkit viestihistoriassa vastaanoton jälkeenkin, Koskimaa kuvaa.
Videovastaanotot lisäävät terveydenhoitajan työhön mahdollisuuden työskennellä muuallakin kuin perhekeskuksen tiloissa. Uuden työtavan omaksumista on edistänyt Koskimaan oma kiinnostus uudenlaiseen palveluun ja asiakkaan kohtaamiseen.
– Silloin kuin fyysisiä asiakastapaamisia ei päivän aikana ole, terveydenhoitaja voi tehdä töitä myös etänä. Kokemukseni mukaan videovastaanotot eivät ole lisänneet tai vähentäneet työaikaa. Kirjaamiseen, työn suunnitteluun ja asiakastapaamisiin menee edelleen sama aika kuin ennenkin, mutta asiakkailta saatu palaute kannustaa jatkamaan ja laajentamaan videovälitteisyyttä myös muihin neuvolan palveluihin.
– Esimerkiksi asiakkaan tai perheenjäsenen sairastuessa varattua aikaa ei jatkossa enää tarvitsisikaan perua, vaan sovittu tapaaminen voitaisiin ainakin osin toteuttaa videovastaanotolla, Koskimaa pohtii tulevaisuuden vaihtoehtoja.
Videovastaanotto neuvolassa: kenelle ja miten?
- Videovastaanotolla voi asioida sekä lapsen puolesta että omissa asioissa.
- Lapsen puolesta asiointi on mahdollista, jos olet lapsen huoltaja sekä lisännyt sovelluksen perheliitokseen perheenjäsenen.
- Palvelun käyttö vaatii asiakkaalta vahvaa tunnistautumista.
- Voidakseen asioida videovastaanotolla asiakkaan on ladattava Päijät-Sote-sovellus omalle laitteelleen tai hänen pitää kirjautua palveluun vahvan tunnistautumisen kautta tietokoneella.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut erityisen ICT- eli tieto- ja viestintätekniikan ohjelman vuosille 2024–2026. Ohjelma tavoittelee hyvinvointialueen laajaa digitalisaatiota uudistamalla rohkeasti toimintatapoja ja samalla vähentäen toimintojen kustannuksia.
Edistyvä digitalisaatio parantaa asiakkaan mahdollisuuksia hoitaa omia asioitaan ja tarjoaa hyvinvointialueen johdolle entistä kattavampaa tietoa päätöksentekoon. Ohjelmalla halutaan myös lisätä henkilöstötyytyväisyyttä. Esimerkiksi viime vuosikymmeninä lisääntynyt kirjaamisvelvollisuus vie työaikaa pois vastaanottotyöstä, joten uusi tukiälyn aikakausi auttaa tämän suuntauksen kääntämisessä.
– Teknologia itsessään on pelkkä kulu, mutta teknologian avulla voidaan uudistaa toimintaprosesseja lisäten asiakas- ja työntekijätyytyväisyyttä ja parantaa kustannustehokkuutta. Onnistuakseen tämän kaltainen uudistus edellyttää toimintakulttuuria, jossa tehdään laaja-alaista yhteistyötä ja toimitaan monialaisissa tiimeissä, tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä toteaa.
– Tavoitteena on, että vuonna 2026 tietojärjestelmiä ei koeta enää työnteon esteiksi, vaan palveluja kehitetään asiakas- ja ammattilaistyytyväisyys edellä.
Automaatio ja tekoäly näkyvät ulkoisesti
Edellisen ohjelmakauden aikana 2021–2023 perustettiin jo muun muassa digipalvelut ja tietojohtamisen kyvykkyys, tehtiin hyvinvointialuesiirtymä ja vakiinnutettiin samalla oman tietohallinnon toimintakyky.
ICT-ohjelma sisältää kehitysalueita, kuten asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeista lähtevän toimintatapojen kehityksen. Ulkoisesti näkyvinä uusina palveluina ovat lisääntyvä automaatio ja tukiäly, joihin liittyvät kehityshankkeet laaditaan helpottamaan arjen palveluita hyvinvointialueen monien sidosryhmien yhteistyönä.
ICT-ohjelman tavoitteiden toteutumista mitataan kehitysaluekohtaisilla mittareilla. Ohjelmaa ohjaavat kansalliset strategiat ja moninainen lainsäädäntö.
Osana laajaa digitalisaatiota Päijät-Hämeen hyvinvointialue käynnistää ICT:n loppukäyttäjäpalvelujen hankinnan kilpailutuksen. Palveluita ovat muun muassa käyttäjä- ja lähituki, työasemat, tulostukset, mobiililaitteet ja lähiverkko. Lisäksi hyvinvointialue valmistelee osallistumista kuntien ja hyvinvointialueiden omistaman Tiera Oy:n laitehankintoja koskevaan yhteishankintaan.
Aluehallitus käsitteli ICT-ohjelmaa ja hankintojen kilpailutusta kokouksessaan 5. helmikuuta.
Oma ohjelma tutkimukselle, koulutukselle ja kehitystyölle
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on tutkimukselle, koulutukselle ja kehitystyölle oma TKKI-ohjelmansa vuosille 2023–2025. Se turvaa ja edistää laadukasta ja pitkäjänteistä tutkimusta, koulutusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa.
– Ohjelma linjaa ja tukee sitä, että toimintaa tehdään hyvinvointialueen sisällä ja sidosryhmien, kuten maakunnan, ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa hyvinvointialueen päämäärien saavuttamiseksi, TKI-yksikön ja osaamiskeskus Verson johtaja Kirsi Kuusinen-James kertoo.
TKKI-ohjelma nojaa vahvasti palvelustrategiaan ja palvelutasopäätökseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma päättyi viime vuoden lopussa. Ohjelmassa on kehitetty vuosina 2020–2023 perustason sosiaali- ja terveyspalveluja.
Ohjelman tavoitteena oli parantaa palveluiden saatavuutta ja siirtää toiminnan painotusta ennalta ehkäisevään työhön. Ohjelma toteutettiin hyvinvointialueiden omina kehittämishankkeina, niin myös Päijät-Hämeessä.
Hankerahoituksella sote-palveluja kehitettiin läpileikkaavasti kaikilla toimialoilla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti asiakasosallisuuteen ja yhteiskehittämiseen hyvinvointialueen henkilöstön kanssa.
Vaikuttavuutta tiedolla johtaen
Vaikuttavuutta edistettiin johtamisen, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmista. Johtajien foorumeilla toimiala- ja tulosaluejohtajat muodostivat yhteistä ymmärrystä vaikuttavuusperustaisesta ohjauksesta ja järjestämisestä. Hyvinvointialueelle muotoiltiin asiakkuuksien segmentoinnin malli, joka sisällyttää hoito- ja palvelupolkuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn näkökulmat. Tiedolla johtamisen tueksi tuotettiin Power BI -raportteja ja vahvistettiin tieto-ohjausta ehkäisevän työn verkostoissa.
Asiakkaat mukana kehittämässä palveluja
Asiakasosallisuutta vahvistettiin kehittämällä koordinaatiomallia ja ammattilaisten osaamista. Kokemus-asiantuntijoiden ja järjestöjen hyödyntämistä lisättiin ja yksi kehittäjäasiakas palkattiin työkokeilun kautta työsuhteeseen. Kokemusasiantuntijan pitämää yksilövastaanottoa ja vertaisryhmiä pilotoitiin. Kehittäjä-asiakastoiminta ja asiakasosallisuuskoordinaattori jatkavat vuonna 2024 osallisuusohjelman toimeenpanossa.
Henkilöstön kanssa kehittäminen
Kehittämistyön perustana oli yhteiskehittäminen. Eri ammattilaisten kanssa toteutettiin satoja työkokouksia, workshopeja, kyselyjä ja kartoituksia, jotta ammattilaisten tietämystä saatiin hyödynnettyä mahdollisimman vaikuttavasti. Henkilöstön osallistuminen mahdollisti asiakkaiden tarpeisiin vastaavat innovaatiot palvelujen parantamiseksi. Yhä isommalla joukolla henkilöstöstä on osaamista hyödyntää erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja.
Moniammatilliset tiimit
Sote-keskuksiin ja perhekeskukseen perustettiin moniammatilliset tiimit. Pilotissa mukana olleissa sote-keskuksissa moniammatilliseen tiimiin kuuluvat hoitajat, lääkärit, fysioterapeutti, suun terveydenhuollon ammattilainen, mielenterveys- ja päihdehoitaja, Case Manager, farmaseutti, sosiaaliohjaaja, geronomi ja työkykykoordinaattori. Tiimeissä toista ammattilaista konsultoidaan matalalla kynnyksellä, jotta asiakkaan asian ratkaiseminen alkaa sopivimman ammattilaisen toimesta heti ensikontaktista. Moniammatilliset tiimit jatkavat samalla kokoonpanolla vuonna 2024.
Perhekeskustiimi tarjoaa alle kouluikäisten lasten perheille segmentoinnin mallin mukaista suunnitelmallista ja monialaista tukea varhaisessa vaiheessa.
Monipalvelupolku
Monipalvelupolku muotoiltiin segmentoinnin mallin mukaista monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden avuksi. Monipalvelupolulla asiakas saa yhteyshenkilön ja suunnitelman, johon kirjataan asiakkaan voima-varojen mukaiset tavoitteet ja palvelujen kokonaisuus. Monipalvelupolusta laadittiin ammattilaisille työn tueksi ohjeita ja työkaluja. Monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden avuksi pilotoitiin avoterveydenhuollossa ja perhekeskuksessa Case Manager -toimintamallia.
Digitalisaatiosta sujuvuutta
Digitaalisten ratkaisujen käyttöä laajennettiin hyvinvointialueella. Päijät-Sote-sovellus tarjoaa asiointikanavan terveyden ja hyvinvoinnin pulmissa sekä hoidon seurannassa. Asiakkaiden oikeaan hoitoon pääsyä ja ohjautumista helpottavat myös Omaolo, chatbot ja sähköiset lomakkeet ja ajanvaraukset. Terapianavigaattorin käyttöönotto yhdenmukaistaa laatua mielenterveyshaasteiden hoidontarpeen arviossa ja hoidon valinnassa.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen
Mielenterveys- ja päihdepulmat ovat yleisiä ja näkyvät kaikissa palveluissa, siksi ilmiöön tartuttiin monesta eri suunnasta. Osaamista lievien ja keskivaikeiden päihdeongelmien puheeksiottoon ja hoitoon peruspalveluissa vahvistettiin. Audit-C:n ja mini-intervention käyttö laajentui. Ehkäisevän työn rakenne, työtä ohjaava tieto ja vaikuttava toiminta kuvattiin systeemiseksi kokonaisuudeksi. Ohjatun omahoidon koulutuksia järjestettiin kymmenissä yksiköissä. Valtaosa perustason mielenterveys- ja päihdehoitajista suoritti kognitiivisen lyhytterapian koulutuksen. Lyhytterapiaa pilotoitiin korvaushoitoyksikössä. Mielenterveysasiakkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta laadittiin käsikirja. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen koordinaattorin työ jatkuu vuosina 2024–25.
Alaikäisten ja perheiden palveluihin koulutettiin psykososiaalisen tuen ja hoidon menetelmiä sekä mallinnettiin interventiokoordinaattorin työnkuva. Koordinaattori jatkaa alueella myös ensi vuonna. Osa kehittämistyöstä yhdistettiin osaksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisen toimenpideohjelmaa, joka käynnistettiin hankkeen tuella.
Psykofyysistä fysioterapiaa pilotoitiin sote-keskuksissa ja perhekeskuksessa. Aikuisten, lasten ja nuorten psykofyysinen fysioterapia jatkuvat hyvinvointialueella.
Laajasti perehtyneitä omatyöntekijöitä
Hankkeessa tuotettiin monipuolinen sosiaalihuollon omatyöntekijöille kohdennettu verkkokoulutuskokonaisuus, johon koottiin kattavasti toimintaohjeita, prosesseja ja asiantuntijatietoa. Koulutus on yhteinen kaikille sosiaalihuollon palvelutehtäville sekä terveydenhuollon ja tukipalvelujen ammattilaisille.
Seksuaaliterveyden edistäminen ja maksuton ehkäisy
Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilussa hyvinvointialueelle muodostettiin yhtenäiset raskaudenehkäisyn ja raskaudenkeskeytyksen toimintamallit. Ammattilaisten seksuaaliterveyden osaamista vahvistettiin ja alueelle koulutettiin viisi seksuaalineuvojaa. Ehkäisyneuvontatyön tueksi perustettiin verkosto, johon on liittynyt yli sata hyvinvointialueen ammattilaista. Sosiaalisen markkinoinnin kokeilu seksuaaliterveyden edistämiseksi toteutettiin yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston Theatrum Olgan kanssa. Maksuton ehkäisy jatkuu Päijät-Hämeessä vuonna 2024.
Lisätietoa ja materiaalia hankkeesta on koottu Innokylä-sivulle.