Digiklinikka-asiointi on sovelluksen käytetyin palvelu. Sen lisäksi sovelluksesta pystyy tarkistamaan tulevat ajanvaraukset, myös suunterveydenhuollon osalta, laboratoriolähetteet ja laboratoriovastaukset sekä käyntien sairauskertomuskirjaukset terveydenhuollon ja kuntoutuksen sekä apuvälineyksiköiden osalta. Osa ajanvarauksista on mahdollista perua sovelluksen kautta.  

– Vastaanotolle saapuessa kannattaa ilmoittautua paikalla olevaksi sovelluksen ilmoittaudu-painikkeella, jolloin ammattilainen näkee potilastietojärjestelmän kautta asiakkaan saapuneen paikalle, opastaa digiasiantuntija Satu Hiekkanen-Torkko.

– Myös oman puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen tarkistaminen ja päivitys kannattaa tehdä kirjautumisen yhteydessä. 

Sovelluksessa voi omien sairauskertomuskirjausten katselun lisäksi täyttää esitietolomakkeita joko avoimien lomakkeiden kautta tai vastaamalla ammattilaisen lähettämään kyselyyn. Sovelluksen kautta toteutettava videoetävastaanotto on saanut positiivisen vastaanoton potilailta sekä ammattilaisilta ja kasvattanut tasaisesti suosiotaan sitä mukaa kun se on otettu käyttöön eri yksiköissä.

Digihoitopoluilla puolestaan pystyy aktiivisesti osallistumaan omaan hoitoonsa tai edistämään omaa terveyttään liittymällä hoitopoluille niin halutessaan.  

Sovelluksen kehitystyö jatkuu ja toiminnallisuudet paranevat 

Nyt käytössä olevien palveluiden lisäksi Päijät-Sote-sovellusta kehitetään jatkuvasti. Kesäkuun alusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön asiantuntijoiden sekä kuntien liikuntaneuvojien ajanvaraukset ja kertomuskirjaukset ovat tarkistettavissa sovelluksessa.

Myös erikoissairaanhoidon yksiköt ottavat digitaalisia palveluita käyttöönsä nykyisten palveluiden rinnalle. Tämä kehitys näkyy asukkaille muun muassa laajentuneina ajanvaraustietojen näkymisenä sekä uusina toiminnallisuuksina oman hoitavan yksikön yhteydenottokanavissa.

Päijät-Sote-sovelluksen laajat palvelut ovat nyt käytössä kaikissa muissa päijäthämäläiskunnissa paitsi Sysmässä.

Digiklinikasta lyhyesti 

Digiklinikalta saa apua oireisiin, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta, kuten äkillisissä silmä-, iho- ja ylähengitystieoireissa. Palvelu on käytettävissä joka päivä kello 6-22.  

Digiklinikan kautta saa apua myös hampaiden ja suun terveyden asioissa päivittäin kello 8-20.   
Lisäksi Huoli pärjäämisestä -kanavalla ammattilaiset vastaavat arkisin kello 8-16.  

Palvelut ovat käytettävissä puhelimeen ladattavalla Päijät-Sote-sovelluksella tai selaimella osoitteessa paijatsote.suomisote.fi   

Sovelluksesta löytyy lisää tietoa, käyttöohjeita ja -videoita verkkosivuilta paijatsote.fi/paijat-sote-sovellus. Päijät-Sote-sovellus – Päijät-Sote (paijat-sote.fi) 

Päijät-Hämeessä otettiin vuosi sitten käyttöön ensimmäisenä Suomessa uusi SuomiSote-alustalle rakennettu Päijät-Sote-sovellus. Samalla digiklinikan palvelut siirtyivät uuteen sovellukseen. Sovellus on otettu Päijät-Hämeessä hyvin vastaan. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 52 000. Heistä osa asioi myös lastensa tai muiden läheistensä puolesta, joten sovelluksesta hyötyy selkeästi useampi kuin joka kolmas päijäthämäläinen.

Sovelluksen suosituin käyttötapa on asiointi Päijät-Soten digiklinikalla, jonka palvelutuotannosta vastaa Harjun terveys. Ensimmäisen toimintavuoden aikana digiklinikalla on hoidettu yli 85 000 potilaskontaktia. Lääkärin ja hoitajan vastaanottokäyntejä tehtiin yli 74 000. Lisäksi digiklinikalla hoidettiin 2 500 mielenterveys- ja päihdetiimin vastaanottoa. Jopa 95 % asiakkaiden aloittamista keskusteluista soveltui digiklinikassa hoidettavaksi.

– Päijäthämäläiset ovat ottaneet Päijät–Soten sovelluksen hyvin vastaan. Esimerkiksi digiklinikan käyttö kasvaa yli 30 %:n vuosivauhtia. Alueellisesti digiklinikkapalvelu otetaan käyttöön seuraavaksi Orimattilassa 1.6. lähtien, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.   

– Digipalveluista on hyötyä samaan aikaan sekä asiakkaalle että palveluiden tuottajalle. Oma Päijät-Sote sovellus mahdollistaa digipalveluiden laajentamisen muihin julkisen sote-toimijan palveluihin, kuten sosiaalihuoltoon, toteaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä.   

– Digiklinikan suosio on kasvanut uuden sovelluksen myötä. Seuraamme tarkasti digipalveluiden ratkaisuastetta varmistuaksemme, ettei digiasiointi aiheuta häiriökysyntää. Ratkaisuasteella tarkoitetaan yhteydenottoa, jossa asiakkaan hoidon tarve saadaan hoidettua digiklinikalla joko sairaanhoitajan tai lääkärin etävastaanotolla. Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat erittäin hyviä, toteaa Harjun terveyden toimitusjohtaja, erikoislääkäri Petja Orre. 

Kaikista digiklinikan käynneistä keskimäärin 85 % voidaan ratkaista digiasioinnin yhteydessä. Loput asioista vaativat lähipalveluita, ja näistä puolet tarvitsevat ammattilaisen arvion saman tai seuraavan päivän aikana. Digiklinikalta ohjataan potilaita myös kiireettömään ajanvaraukseen.  

– Pyrimme tarjoamaan eri asiakasryhmille sopivimmat palvelut sujuvaan asiointiin. Digikäyntien osuus on 21 % kaikista Harjun terveyden vastaanottokäynneistä. Olemme pystyneet vapauttamaan ammattilaisten aikaa lähipalveluihin niille, jotka niistä hyötyvät tai eivät pysty asioimaan sähköisissä kanavissa, kertoo Orre. 

Vastaavasti hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa digiklinikalla hoituu noin joka kymmenes asiointi.

Potilaiden tyytyväisyys on pysynyt uuden sovelluksen myötä hyvällä tasolla. Asiakastyytyväisyyttä kuvaava NPS (Net Promoter Score) on ensimmäiseltä vuodelta 55.

Myös alkuvuodesta tehty asiakaskysely kertoo, että Päijät-Sote-sovellukseen ollaan tyytyväisiä. Yli puolet vastaajista koki sovelluksen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Myös helppokäyttöisyys sai käyttäjiltä vastaavat arviot.   

Potilaiden pärjäämistä mittaavassa PEI-kyselyssä (Patient Enablement Instrument) paremmin tai paljon paremmin pärjäävien osuus oli 53 % ja entiseen tapaan vastaanoton jälkeen koki pärjäävänsä 32 %.

– Hyvinvointialueen oman avosairaanhoidon toiminnan kehittämisen tavoitteena on yhdenmukaistaa potilaiden tyytyväisyyttä ja pärjäämistä mittaava toimintamalli, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen. 

Digiklinikkakäyntien kustannusvaikuttavuutta tutkittaessa selvisi, että ohjaamalla ensimmäinen potilaskontakti digikanavaan voidaan merkittävästi vähentää kustannuksia.  

– Digitaalisten palvelujen käyttö säästää 68 euroa per potilaskäynti. Nykyisten digitaalisten kanavien täysimittainen käyttö voisi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia miljoonilla, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä sanoo.   

Sovelluksen ominaisuuksia, digivalmennuksia ja hoitopolkuja kehitetään yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Harjun terveyden ja alustan teknisestä kehityksestä ja ylläpidosta vastaavan BeeHealthyn kanssa.    

Faktat: Päijät-Soten digiklinikka, Päijät-Sote-sovellus 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on valmistunut tutkimusprojekti ”Kaikkikanavaisuuden potentiaali julkisessa terveydenhuollossa – käyttäjäkokemuksen, kustannustehokkuuden ja toteutuksen arviointi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella”. Tutkimusprojekti on toteutettu yliopistoyhteistyössä osana AaltoEE-koulutusohjelmaa ja siihen on osallistunut suomalaisen terveydenhuollon digipalveluiden eturivin asiantuntijoita. Tutkimusprojekti tähtäsi digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuuden maksimoimiseen terveydenhuollossa.  

Hyvinvointialueiden säästötarpeet ovat olleet näkyvästi esillä mediassa viime kuukausina. Terveyspalveluiden digitalisoimisen on nähty vastaavan säästöjen ja asiakasodotusten täyttämisen tarpeisiin. Tutkimukseen pohjaavaa näyttöä on kuitenkin vähän saatavilla. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella modernit digipalvelut ovat olleet käytössä yli kolme vuotta, mistä muodostuu erinomainen aineisto tutkimukseen.  

Tutkimus keskittyi erityisesti siihen, mitä vuoden 2023 talouden toteumaluvut kertovat säästömahdollisuuksista ja mitä asiakkaat sekä työntekijät todella ajattelevat digipalveluista. Lisäksi tutkimus haki lisää ymmärrystä siitä, miten jatkaa eteenpäin, kun Päijät-Hämeessä moderni digitaalinen alusta on ollut käytössä kolme vuotta. 

– Ohjaamalla ensimmäinen potilaskontakti digikanavaan voidaan merkittävästi vähentää kustannuksia. Digitaalisten palvelujen käyttö säästää 68 euroa per potilaskäynti. Nykyisten digitaalisten kanavien täysimittainen käyttö voisi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia miljoonilla, tutkimusprojektin jäsen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä sanoo.  

Oikein toteutettuna digitaaliset palvelut voivat vastata asiakkaiden odotuksiin ja parantaa palvelujen tehokkuutta.  

– Asiakkailla on voimakas, tyydyttämätön kysyntä terveydenhuollon digitaalisille ratkaisuille. Pullonkaulana ovat puutteet digipalvelujen käytettävyydessä. Lisäksi palvelu tunnetaan heikosti, toteaa Mäkelä.  

Digitaaliset ratkaisut tulisi suunnitella mahdollisimman yksinkertaisiksi ja joustaviksi. Palveluja luotaessa terveydenhuollon ja digitaalisen kehittämisen ammattilaisten yhteistyötä tulisi vahvistaa. Asiakkaita tulisi myös ohjata kohti digitaalisuutta suosivaa ajattelutapaa. Se voisi korvata puhelinkontaktien nykyisen liikakäytön, tehdä palveluista nopeampia ja paremmin saavutettavia. 

Tutkimuksen perusteella hallituksen asettamat tavoitteet, joiden mukaan 35 prosenttia potilaskontakteista tulisi olla digitaalisia, ovat saavutettavissa Päijät-Hämeessä käytössä olevien nykyisten digitaalisten työkalujen avulla. On syytä uskoa, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue on tiellä kohti tehokkaampaa ja käyttäjäystävällisempää terveydenhuoltoa. 

Lisätietoja:
tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä, 040 552 2988, etunimi.sukunimi@paijatha.fi 

Aalto yliopiston eMBA-opintojen lopputyö:
”Kaikkikanavaisuuden potentiaali julkisessa terveydenhuollossa – käyttäjäkokemuksen, kustannustehokkuuden ja toteutuksen arviointi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella” toteutettiin ryhmässä, jossa on edustettuna terveydenhuollon ja digitalisaation huippuosaajia. Ryhmän jäsenet: Teemu Mäkelä, Timo Järvelä, Heikki Savonen, Ilari Richardt, Lauri Muhonen, Pirkka Vikatmaa.