Digitaaliset palvelut helpottavat nykyisin meitä monen asian hoitamisessa. Myös elintapojen muuttamiseen saa asiantuntijahoitajiltamme ohjausta paikasta riippumatta Päijät-Sote-sovelluksella. Kotiin, mökille, matkalle. Asiantuntijamme Paula Ahonen, Marja-Liisa Kanerva ja Essi Keränen kertovat tässä jutussa, mitkä ovat digitaalisen palvelun hyödyt asiakkaille. Kurkistamme myös terveydenhuollon ammattilaisen saamiin hyötyihin.
Kuvateksti: Paula Ahonen (vas.) huolehtii Asikkalan ja Padasjoen sote-keskuksen alueen asukkaista, Marja-Liisa Kanerva Hollolan ja Essi Keränen Heinolan sote-keskuksen. Myöhemmin videovälitteinen palvelu tulee saataville myös Orimattilaan. Siinä vaiheessa kaikki oman tuotannon sote-keskusten asiakkaat ovat päässeet palvelun piiriin. Kuva on otettu Palvelutorilla Ikärikkaiden pop-up-tapahtumassa viime vuonna.
Kenelle asiantuntijahoitajat tarjoavat elintapaohjausta?
– Korkeassa tyypin kaksi diabetesriskissä olevat asiakkaat ovat yksi selkeä asiakasryhmä, joka hyötyy elintapaohjauksesta. Heillä T2D riskitestin tulos näyttää 12 pistettä tai enemmän. Samoin tarjoamme palvelua korkeassa valtimotautiriskissä oleville. Finriski-laskuri kertoo, että elintapaohjaus on heille tarpeellinen. Lisäksi uniterveydessä tukea tarvitsevat asiakkaat saavat meiltä apua, naiset kertovat.
Heitä motivoi uuden digitaalisen kanavan hyödyntämiseen se, että he kokevat sen rikastuttavan ja monipuolistavan omaa työtään. Lisäksi uusien toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen on osa asiantuntijahoitajien työtehtäviä.
Mitkä ovat suurimmat hyödyt asiakkaille?
Kuin apteekin hyllyltä elintapaohjaajat antavat vastauksena mittavan listan.
– Asiakkailta säästyy aikaa ja kustannuksia matkoissa. Esimerkiksi sote-keskuksista pitkän matkan päässä asuvien kannalta palvelun saatavuus on aivan toista luokkaa. Usein julkisia liikenneyhteyksiä ei kerta kaikkiaan ole käytettävissä eikä toisaalta aina ole varaa esimerkiksi omaan autoon
– Videovastaanotolle voi osallistua, vaikka olisi esimerkiksi toipumassa hengitystieinfektiosta eikä vastaanottoa tarvitse sen vuoksi siirtää. Tällaisessa tilanteessa perinteisen vastaanoton voi vaihtaa myös videovastaanotoksi. Aikoja ei tarvitse perua ja ohjaus voi jatkua keskeytyksittä.
– Lisäksi asiakkaalla on enemmän valinnan varaa vastaanottoaikoja valitessaan.
Mitä iloa digipalvelujen käyttämisestä on ammattilaiselle?
Hyödyt ammattilaisen näkökulmasta ovat osin samoja kuin asiakkailla. Työhön tulee vähemmän katkoksia vastaanottojen peruuntumisen vuoksi. Juostavuutta tulee siitä, että läsnäolovastaanoton voi tarvittaessa vaihtaa videovastaanotoksi.
– Digitaalisen palvelukanavan hyödyntäminen mahdollistaa työskentelyn sijainnista riippumatta. Eli voin itse valita, mistä työtä teen. Voin myös säästää aikaa ja kustannuksia työmatkoissa. Työnantajan tiloja voidaan vähentää ja saada organisaatiolle sitä kautta säästöä.
Joissakin sote-keskuksissa on tälläkin hetkellä niukasti asiakastyöhön soveltuvia, rauhallisia työhuoneita. Digipalveluita käyttämällä voi siis vapauttaa työtiloja perinteisille vastaanotoille.
Päijät-Sote-sovellus toi orimattilalaisten ulottuville uuden, digitaalisen asiointitavan kesäkuun alusta alkaen. Tietoturvallisuus sovelluksen käytössä on varmistettu vahvan tunnistautumisen avulla. Puolesta asiointiin on mahdollisuus monissa toiminnoissa, kuten digiklinikalla. Puolesta asiointi pohjautuu suomi.fi-valtuuksiin.
Digiklinikka-asiointi on sovelluksen käytetyin palvelu. Sen lisäksi sovelluksesta pystyy tarkistamaan tulevat ajanvaraukset, myös suunterveydenhuollon osalta, laboratoriolähetteet ja laboratoriovastaukset sekä käyntien sairauskertomuskirjaukset terveydenhuollon ja kuntoutuksen sekä apuvälineyksiköiden osalta. Osa ajanvarauksista on mahdollista perua sovelluksen kautta.
– Vastaanotolle saapuessa kannattaa ilmoittautua paikalla olevaksi sovelluksen ilmoittaudu-painikkeella, jolloin ammattilainen näkee potilastietojärjestelmän kautta asiakkaan saapuneen paikalle, opastaa digiasiantuntija Satu Hiekkanen-Torkko.
– Myös oman puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen tarkistaminen ja päivitys kannattaa tehdä kirjautumisen yhteydessä.
Sovelluksessa voi omien sairauskertomuskirjausten katselun lisäksi täyttää esitietolomakkeita joko avoimien lomakkeiden kautta tai vastaamalla ammattilaisen lähettämään kyselyyn. Sovelluksen kautta toteutettava videoetävastaanotto on saanut positiivisen vastaanoton potilailta sekä ammattilaisilta ja kasvattanut tasaisesti suosiotaan sitä mukaa kun se on otettu käyttöön eri yksiköissä.
Digihoitopoluilla puolestaan pystyy aktiivisesti osallistumaan omaan hoitoonsa tai edistämään omaa terveyttään liittymällä hoitopoluille niin halutessaan.
Sovelluksen kehitystyö jatkuu ja toiminnallisuudet paranevat
Nyt käytössä olevien palveluiden lisäksi Päijät-Sote-sovellusta kehitetään jatkuvasti. Kesäkuun alusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön asiantuntijoiden sekä kuntien liikuntaneuvojien ajanvaraukset ja kertomuskirjaukset ovat tarkistettavissa sovelluksessa.
Myös erikoissairaanhoidon yksiköt ottavat digitaalisia palveluita käyttöönsä nykyisten palveluiden rinnalle. Tämä kehitys näkyy asukkaille muun muassa laajentuneina ajanvaraustietojen näkymisenä sekä uusina toiminnallisuuksina oman hoitavan yksikön yhteydenottokanavissa.
Päijät-Sote-sovelluksen laajat palvelut ovat nyt käytössä kaikissa muissa päijäthämäläiskunnissa paitsi Sysmässä.
Digiklinikasta lyhyesti
Digiklinikalta saa apua oireisiin, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta, kuten äkillisissä silmä-, iho- ja ylähengitystieoireissa. Palvelu on käytettävissä joka päivä kello 6-22.
Digiklinikan kautta saa apua myös hampaiden ja suun terveyden asioissa päivittäin kello 8-20.
Lisäksi Huoli pärjäämisestä -kanavalla ammattilaiset vastaavat arkisin kello 8-16.
Palvelut ovat käytettävissä puhelimeen ladattavalla Päijät-Sote-sovelluksella tai selaimella osoitteessa paijatsote.suomisote.fi
Sovelluksesta löytyy lisää tietoa, käyttöohjeita ja -videoita verkkosivuilta paijatsote.fi/paijat-sote-sovellus. Päijät-Sote-sovellus – Päijät-Sote (paijat-sote.fi)
Päijät-Soten digiklinikalle täyteen ensimmäinen toimintavuosi – asiointimäärät ennätystasolla
Päijät-Hämeessä otettiin vuosi sitten käyttöön ensimmäisenä Suomessa uusi SuomiSote-alustalle rakennettu Päijät-Sote-sovellus. Samalla digiklinikan palvelut siirtyivät uuteen sovellukseen. Sovellus on otettu Päijät-Hämeessä hyvin vastaan. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 52 000. Heistä osa asioi myös lastensa tai muiden läheistensä puolesta, joten sovelluksesta hyötyy selkeästi useampi kuin joka kolmas päijäthämäläinen.
Sovelluksen suosituin käyttötapa on asiointi Päijät-Soten digiklinikalla, jonka palvelutuotannosta vastaa Harjun terveys. Ensimmäisen toimintavuoden aikana digiklinikalla on hoidettu yli 85 000 potilaskontaktia. Lääkärin ja hoitajan vastaanottokäyntejä tehtiin yli 74 000. Lisäksi digiklinikalla hoidettiin 2 500 mielenterveys- ja päihdetiimin vastaanottoa. Jopa 95 % asiakkaiden aloittamista keskusteluista soveltui digiklinikassa hoidettavaksi.
– Päijäthämäläiset ovat ottaneet Päijät–Soten sovelluksen hyvin vastaan. Esimerkiksi digiklinikan käyttö kasvaa yli 30 %:n vuosivauhtia. Alueellisesti digiklinikkapalvelu otetaan käyttöön seuraavaksi Orimattilassa 1.6. lähtien, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.
– Digipalveluista on hyötyä samaan aikaan sekä asiakkaalle että palveluiden tuottajalle. Oma Päijät-Sote sovellus mahdollistaa digipalveluiden laajentamisen muihin julkisen sote-toimijan palveluihin, kuten sosiaalihuoltoon, toteaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä.
– Digiklinikan suosio on kasvanut uuden sovelluksen myötä. Seuraamme tarkasti digipalveluiden ratkaisuastetta varmistuaksemme, ettei digiasiointi aiheuta häiriökysyntää. Ratkaisuasteella tarkoitetaan yhteydenottoa, jossa asiakkaan hoidon tarve saadaan hoidettua digiklinikalla joko sairaanhoitajan tai lääkärin etävastaanotolla. Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat erittäin hyviä, toteaa Harjun terveyden toimitusjohtaja, erikoislääkäri Petja Orre.
Kaikista digiklinikan käynneistä keskimäärin 85 % voidaan ratkaista digiasioinnin yhteydessä. Loput asioista vaativat lähipalveluita, ja näistä puolet tarvitsevat ammattilaisen arvion saman tai seuraavan päivän aikana. Digiklinikalta ohjataan potilaita myös kiireettömään ajanvaraukseen.
– Pyrimme tarjoamaan eri asiakasryhmille sopivimmat palvelut sujuvaan asiointiin. Digikäyntien osuus on 21 % kaikista Harjun terveyden vastaanottokäynneistä. Olemme pystyneet vapauttamaan ammattilaisten aikaa lähipalveluihin niille, jotka niistä hyötyvät tai eivät pysty asioimaan sähköisissä kanavissa, kertoo Orre.
Vastaavasti hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa digiklinikalla hoituu noin joka kymmenes asiointi.
Potilaiden tyytyväisyys on pysynyt uuden sovelluksen myötä hyvällä tasolla. Asiakastyytyväisyyttä kuvaava NPS (Net Promoter Score) on ensimmäiseltä vuodelta 55.
Myös alkuvuodesta tehty asiakaskysely kertoo, että Päijät-Sote-sovellukseen ollaan tyytyväisiä. Yli puolet vastaajista koki sovelluksen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Myös helppokäyttöisyys sai käyttäjiltä vastaavat arviot.
Potilaiden pärjäämistä mittaavassa PEI-kyselyssä (Patient Enablement Instrument) paremmin tai paljon paremmin pärjäävien osuus oli 53 % ja entiseen tapaan vastaanoton jälkeen koki pärjäävänsä 32 %.
– Hyvinvointialueen oman avosairaanhoidon toiminnan kehittämisen tavoitteena on yhdenmukaistaa potilaiden tyytyväisyyttä ja pärjäämistä mittaava toimintamalli, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.
Digiklinikkakäyntien kustannusvaikuttavuutta tutkittaessa selvisi, että ohjaamalla ensimmäinen potilaskontakti digikanavaan voidaan merkittävästi vähentää kustannuksia.
– Digitaalisten palvelujen käyttö säästää 68 euroa per potilaskäynti. Nykyisten digitaalisten kanavien täysimittainen käyttö voisi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia miljoonilla, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä sanoo.
Sovelluksen ominaisuuksia, digivalmennuksia ja hoitopolkuja kehitetään yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Harjun terveyden ja alustan teknisestä kehityksestä ja ylläpidosta vastaavan BeeHealthyn kanssa.
Faktat: Päijät-Soten digiklinikka, Päijät-Sote-sovellus
- Päijät-Sote-sovelluksen on koko Päijät-Hämeen alueella ladannut 52 200 asukasta eli 28 % väestöpohjasta.
- Harjun terveyden väestö muodostaa valtaosan ladanneista. Noin 41 000 (31 %) Harjun terveyden vastuuväestöstä on rekisteröitynyt sovellukseen.
- Sovelluksen digiklinikka on käytettävissä kaikissa muissa hyvinvointialueen kunnissa paitsi Orimattilassa ja Sysmässä. Orimattilalaiset pääsevät käyttämään digiklinikkaa 1.6. alkaen. Kaikkien päijäthämäläisten käytössä sovelluksessa on kasvava valikoima hyvinvointialueen lomakkeita, videovastaanottopalveluja ja hoitopolkuja.
- Pelkästään digiklinikalla on hoidettu yli 85 000 potilaskontaktia. Sovelluksesta näkee muun muassa laboratoriolähetteet ja -tulokset.
- Asiakkaiden keski-ikä on ollut 34 vuotta. Suurimpia käyttäjäryhmiä ovat 1) 30-39-vuotiaat, 2) 20-29-vuotiaat ja 3) 0-9-vuotiaat, joiden puolesta vanhemmat asioivat. Yksittäisistä asiakkaista yli 60-vuotiaita on 15 %.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Petja Orre, Harjun terveys, 040 125 6053
tulosaluejohtaja Pertti Sopanen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, 044 482 3171
tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, 040 552 2988
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on valmistunut tutkimusprojekti ”Kaikkikanavaisuuden potentiaali julkisessa terveydenhuollossa – käyttäjäkokemuksen, kustannustehokkuuden ja toteutuksen arviointi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella”. Tutkimusprojekti on toteutettu yliopistoyhteistyössä osana AaltoEE-koulutusohjelmaa ja siihen on osallistunut suomalaisen terveydenhuollon digipalveluiden eturivin asiantuntijoita. Tutkimusprojekti tähtäsi digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuuden maksimoimiseen terveydenhuollossa.
Hyvinvointialueiden säästötarpeet ovat olleet näkyvästi esillä mediassa viime kuukausina. Terveyspalveluiden digitalisoimisen on nähty vastaavan säästöjen ja asiakasodotusten täyttämisen tarpeisiin. Tutkimukseen pohjaavaa näyttöä on kuitenkin vähän saatavilla. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella modernit digipalvelut ovat olleet käytössä yli kolme vuotta, mistä muodostuu erinomainen aineisto tutkimukseen.
Tutkimus keskittyi erityisesti siihen, mitä vuoden 2023 talouden toteumaluvut kertovat säästömahdollisuuksista ja mitä asiakkaat sekä työntekijät todella ajattelevat digipalveluista. Lisäksi tutkimus haki lisää ymmärrystä siitä, miten jatkaa eteenpäin, kun Päijät-Hämeessä moderni digitaalinen alusta on ollut käytössä kolme vuotta.
– Ohjaamalla ensimmäinen potilaskontakti digikanavaan voidaan merkittävästi vähentää kustannuksia. Digitaalisten palvelujen käyttö säästää 68 euroa per potilaskäynti. Nykyisten digitaalisten kanavien täysimittainen käyttö voisi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia miljoonilla, tutkimusprojektin jäsen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä sanoo.
Oikein toteutettuna digitaaliset palvelut voivat vastata asiakkaiden odotuksiin ja parantaa palvelujen tehokkuutta.
– Asiakkailla on voimakas, tyydyttämätön kysyntä terveydenhuollon digitaalisille ratkaisuille. Pullonkaulana ovat puutteet digipalvelujen käytettävyydessä. Lisäksi palvelu tunnetaan heikosti, toteaa Mäkelä.
Digitaaliset ratkaisut tulisi suunnitella mahdollisimman yksinkertaisiksi ja joustaviksi. Palveluja luotaessa terveydenhuollon ja digitaalisen kehittämisen ammattilaisten yhteistyötä tulisi vahvistaa. Asiakkaita tulisi myös ohjata kohti digitaalisuutta suosivaa ajattelutapaa. Se voisi korvata puhelinkontaktien nykyisen liikakäytön, tehdä palveluista nopeampia ja paremmin saavutettavia.
Tutkimuksen perusteella hallituksen asettamat tavoitteet, joiden mukaan 35 prosenttia potilaskontakteista tulisi olla digitaalisia, ovat saavutettavissa Päijät-Hämeessä käytössä olevien nykyisten digitaalisten työkalujen avulla. On syytä uskoa, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue on tiellä kohti tehokkaampaa ja käyttäjäystävällisempää terveydenhuoltoa.
Lisätietoja:
tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä, 040 552 2988, etunimi.sukunimi@paijatha.fi
Aalto yliopiston eMBA-opintojen lopputyö:
”Kaikkikanavaisuuden potentiaali julkisessa terveydenhuollossa – käyttäjäkokemuksen, kustannustehokkuuden ja toteutuksen arviointi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella” toteutettiin ryhmässä, jossa on edustettuna terveydenhuollon ja digitalisaation huippuosaajia. Ryhmän jäsenet: Teemu Mäkelä, Timo Järvelä, Heikki Savonen, Ilari Richardt, Lauri Muhonen, Pirkka Vikatmaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella otetaan käyttöön sähköinen lääkärintodistus ensimmäisten alueiden joukossa. Päijäthämäläiset voivat jatkossa saada lääkärin kirjoittaman A-todistuksen sähköisenä. A-todistusta käytetään työkyvyttömyyden todistamiseen erityisesti lyhytaikaisissa sairauksissa. Tähän saakka sairauslomatodistuksen on saanut vain paperisena.
Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaiden asiointia ja samalla vähentää hallinnollista työtä, kuten postitusta. Samalla vähenee paperin käyttö hyvinvointialueen ympäristötavoitteiden mukaisesti.
Sähköinen lääkärintodistus sujuvoittaa asiointia esimerkiksi Päijät-Sote-sovelluksen digiklinikalla. Paperista todistusta ei enää tarvitse lähettää postitse eikä asiakkaan erikseen noutaa omasta sote-keskuksesta. Kela ja useimmat työnantajat hyödyntävät jo sähköisiä sairauslomatodistuksia.
Todistuksen voi tulostaa tai tallentaa itselleen Omakannasta. Todistus löytyy Omakannan kohdasta Todistukset ja lausunnot.
Vaikka todistus on ulkoasultaan erinäköinen kuin paperinen, se on kuitenkin oikeudellisesti yhtä pätevä kuin käsin allekirjoitettu asiakirja.
Uudistus on tullut mahdolliseksi sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen myötä. Lokakuussa ministeriö linjasi, että sähköinen lääkärintodistus vastaa luotettavuudeltaan omakätisellä allekirjoituksella varustettua asiakirjaa. Sähköisesti allekirjoitettu lääkärintodistus on siten hyväksyttävä kaikissa tilanteissa, joissa edellytetään omakätistä allekirjoitusta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asukkaat voivat nähdä OmaKanta-verkkopalvelusta sosiaalipalveluissa kirjattuja tietojaan maaliskuusta lähtien. Tähän asti asiakkaat ovat voineet nähdä OmaKannasta vain terveys- ja hyvinvointitietojaan.
– Asiakkaalle näkyy OmaKannasta tietoja, jotka hänestä on kirjattu sosiaalipalveluissa 11. maaliskuuta lähtien. Tätä aikaisemmin kirjatut tiedot eivät tule näkyviin, kertoo ICT-tuotepäällikkö Sanna Hämäläinen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta.
OmaKannasta tiedot on helppo tarkistaa
Asiakas voi lukea OmaKannasta itseään koskevat sosiaalipalvelujen asiakirjat, kuten päätökset ja suunnitelmat. Lisäksi OmaKannasta voi tarkistaa asiakkuutensa alkamisajankohdan sekä omatyöntekijänsä yhteystiedot.
Tiedot löytyvät OmaKannassa Sosiaalipalvelujen tiedot -osiosta. Eri palveluissa, kuten vammaispalveluissa ja työikäisten palveluissa, kirjatut tiedot ovat omien otsikoidensa alla. Sosiaalipalvelujen tiedot -osio näkyy, vaikka ei olisi asiakkaana sosiaalipalveluissa. Tällöin osiossa kerrotaan, että tietoja ei ole.
– Jos asiakas ei itse käytä digipalveluja, hän voi valtuuttaa läheisensä hoitamaan asioita puolestaan, jolloin tiedot näkyvät OmaKannassa myös valtuutetulle henkilölle, muistuttaa liiketoiminnan asiantuntija Marjo Hirvonen Kelan Kanta-palveluista.
Kaikki tiedot eivät tule näkyviin ensivaiheessa
Tiedot tulevat näkyviin OmaKantaan vaiheittain. Siellä eivät vielä näy esimerkiksi asiakaskertomukset, iäkkäiden asumispalvelujen ja kotihoidon, eivätkä kuraattoripalvelujen ja lastenvalvojien kirjaamat tiedot. Myöskään kaikki lastensuojeluilmoitukset ja niin sanotut huoli-ilmoitukset eivät vielä näy asiakkaalle.
Kaikki tiedot eivät tule ollenkaan näkyviin OmaKantaan. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi turvakotipalveluun tai lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön liittyvät asiakirjat ja maksutapahtumat.
OmaKannassa voi hallita omien tietojensa käyttöä
Tulevaisuudessa myös sosiaalipalvelujen tiedot liikkuvat Kanta-palvelujen avulla esimerkiksi eri hyvinvointialueiden välillä, jos asiakas on antanut siihen luvan. Näin tiedot kulkevat asiakkaan mukana, jos hän esimerkiksi muuttaa paikkakunnalta toiselle.
Päijät-Hämeen ja muiden hyvinvointialueiden välillä tiedot alkavat liikkua loppuvuonna, kun alueella on tehty tarvittavat muutokset asiakastietojärjestelmiin. Asiakas voi halutessaan antaa sosiaalipalvelujen asiakastietojensa luovutusluvan OmaKannassa jo nyt, vaikka tiedot eivät vielä liiku. Myöhemmin luovutusluvan voi antaa myös sosiaalipalveluissa asioinnin yhteydessä.
Lisätietoja
Videovälitteinen etäyhteys on toinen suosittu palvelu, joka helpottaa ja varmistaa arjen sujumista noin joka kymmenellä kotihoidon asiakkaalla. Palvelua käytetään useimmiten hybridimallilla eli kuvapuhelut korvaavat osan käynneistä asiakkaan luona.
Päijät-Häme on ollut edelläkävijä asiakkaille kotiin vietävien palvelujen kehittämisessä. Digitaalisia palveluja on päijäthämäläisten käytössä ollut jo vuodesta 2016 lähtien.
– Viime vuosina varsinkin lääkeautomaattien määrä on kasvanut nopeasti. Olemme oppineet tunnistamaan teknologiasta hyötyvän asiakkaan. Tästä hyötyvät asiakkaiden lisäksi myös omaiset sekä organisaatio, kertoo etähoiva- ja teknologiayksikön palveluesimies Riikka Nieminen.
Palveluja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä palveluntuottajien ja muiden hyvinvointialueiden kanssa.
– Teemme yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa: Avainsäätiö tuottaa asiakkaillemme yksilöllisiä tuokioita käyttäen kuvapuhelimia yhteyden pitämiseen. Kotihoidon ammattilaisten työ on monipuolistunut entisestään, eikä teknologian käytön laajentuminen olisi mahdollista ilman heitä, Nieminen kiittelee.
Asiakkaat kiittelevät lääkeautomaatteja erityisesti siitä, että lääkkeen otto ei ole sidottu hoitajan käyntiin. Automaattien käyttö säästää hoitajien aikaa lääkkeenjakoon liittyvissä tehtävissä ja parantaa itsenäisesti kotona asuvien lääketurvallisuutta. Esimerkiksi joulukuussa lääkeautomaatit tarjoilivat lähemmäs 50 000 lääkeannosta.
Etähoitaja tulee kotiin videoyhteydellä
Toinen suosiotaan kasvattava sähköinen palvelu on hoitajan ja asiakkaan tapaaminen videoyhteydellä. Etähoitaja huolehtii kotihoidon asiakkaasta vierailemalla asiakkaan kotona kuvayhteydellä videovälitteisesti.
Videon välityksellä etähoitaja varmistaa asiakkaan päivittäisiin toimintoihin liittyviä asioita kuten ruokailun sujumista. Etähoitajat pystyvät myös tarvittaessa antamaan lääkeannokset etänä lääkeautomaattien kautta ja varmistamaan kuvayhteydellä lääkkeenoton onnistumisen.
Kuvapuhelinpalvelun etuna on myös omaisten kontaktien mahdollistaminen samalle laitteelle hoiva-alan ammattilaisen kanssa. Myös omaiset hyötyvät palvelusta. Tällaisia kotihoidon käyntejä asiakkaiden luona kertyi hyvinvointialueella yhteensä 6 300 puhelun verran joulukuussa. Kuvapuheluja ja fyysisiä käyntejä paikan päällä asiakkaiden luona oli yhteensä 108 000 joulukuun aikana.
Kuvapuhelinasiakkaan omainen Sari kertoo, millaisena hän kokee etäpalvelun.
– Etäpalvelu mahdollistaa minulle päivittäisen yhteyden omaisiini riippumatta siitä, osaavatko he käyttää älypuhelinta tai edes normaalipuhelinta, joka saattaa olla usein hukassa tai sitä ei kuulla. Etäpalvelu yhdistyy automaattisesti, mikä on erinomainen ominaisuus henkilöille, joilla on jo vaikeuksia puhelimenkin käytössä. Laitteistossa on sen verran kova ääni, että sen yleensä kuulee huonokuuloisempikin. Mielestäni etälaite on korvaamaton jokapäiväisessä kanssakäymisessä ja yhteydenpidossa.
Sähköiset palvelut ovat jo merkittävästi vaikuttaneet siihen, että sote-alan tehtävissä toimivat voivat varmistaa asiakkaan hyvinvointia joutumatta käyttämään työaikaa siirtymiseen autolla paikasta toiseen. Kotikäyntejä tarvitaan silti rinnalla, kaikkea ei voi hoitaa etänä.
Teknologian käytöllä on positiivinen vaikutus ympäristöön
Kuvapuhelinpalvelun ja lääkeautomaattien on todettu vähentävän ajokilometrejä kotihoidon työssä, millä on päästöjä vähentävä vaikutus. Teknologia itsessään on myös rakennettu kestämään liikkuvaa kotihoidon työtä ja laiterikot ovat harvinaisia. Tällöin laitteiden elinkaari pitenee ja samaa teknologiaa voidaan hyödyntää sen elinkaaren aikana useilla asiakkailla. Digitaalisten palvelujen hyödyntäminen edistää hyvinvointialueen ympäristöohjelman tavoitteiden saavuttamista.
LUT-yliopiston palveluinnovaatioiden professori Helinä Melkas on tehnyt aiheesta kattavaa tapaustutkimusta huomioiden myös teknologian käytön heijastevaikutuksia. Julkaisuun voi tutustua täällä: Digitalisaation aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointi julkishallinnon palveluissa (valtioneuvosto.fi)
Hyvinvointialueen asukkaat voivat täyttää hoitoon liittyviä lomakkeita Päijät-Sote-sovelluksessa. Osana palvelujensa kehittämistä hyvinvointialue luopuu nykyisestä lomakealustasta eli Hyvis-palvelusta. Monet nykyiset Hyvis-lomakkeet ovat asiakkaiden käytössä Päijät-Sote-sovelluksessa maaliskuun alusta lähtien.
Päijät-Sote-sovelluksessa voi jo sähköisesti täyttää esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan yleisen esitietolomakkeen sekä keuhkopoliklinikan ja naistentautien poliklinikan esitietolomakkeet. Myös kuntoutuspalveluihin ja suun terveydenhuoltoon liittyvät lomakkeet ovat täytettävinä sovelluksessa. Lisäksi asiakas voi uusia ehkäisyvalmistereseptin sovelluksessa tästä päivästä lähtien.
Jos asiakas ei voi täyttää esitietolomakkeita sovelluksella kännykällä tai tietokoneella, hän voi useimmiten täydentää asiointiinsa liittyvät lomakkeet paperisesti hoitavaan yksikköön saapuessaan.
Poikkeuksena ovat leikkausosaston potilaat, joita pyydetään täyttämään esitietolomake Päijät-Sote-sovelluksen kautta ennen etukäteishaastattelua eli noin viikkoa ennen leikkausta. Jos sähköisen lomakkeen täyttö ei ole leikkauspotilaalle mahdollista, potilas voi olla yhteydessä leikkausosaston toimistosihteeriin p. 03 819 4711 ja pyytää lähettämään paperilomakkeen kotiin täyttöä varten.
Kaikki alueen asiakkaat voivat käyttää lomakkeita ja muita Päijät-Sote-sovelluksen sähköisiä palveluja lukuun ottamatta digiklinikkaa, joka on käytössä muissa alueen kunnissa paitsi Sysmässä ja Orimattilassa.
Asiointi alkaa sovelluksen latauksella
Asiakkaat pääsevät täyttämään sähköisesti monia lomakkeita lataamalla ensin puhelimeensa Päijät-Sote-sovelluksen omasta sovelluskaupasta. Sovellus löytyy jo yli 45 000 päijäthämäläisen kännykästä. Sähköisiä lomakkeita voi täyttää myös tietokoneen selaimella osoitteessa paijatsote.suomisote.fi.
Asiakkaan täytettävissä olevat lomakkeet löytyvät sovelluksen etusivun näkymästä Minä-painikkeesta avautuvasta valikosta kohdasta Lomakkeet.
Ohjeet Päijät-Sote-sovelluksen lataamiseen ja käyttöönottoon sekä lomakkeiden täyttöön löytyvät hyvinvointialueen sivuilta paijat-sote.fi/paijat-sote-sovellus.
Sovellukseen avautuu ehkäisyvalmistereseptin uusinta
Raskaudenehkäisyvalmisteen reseptin voi nyt uusia Päijät-Sote-sovelluksessa. Reseptin voi uusia sovelluksen Omahoito-painikkeesta valitsemalla Ehkäisyvalmistereseptin uusinta -digipolun. Uusittu resepti näkyy asiakkaalle Omakannassa kymmenen arkipäivän kuluessa. Jos reseptiä ei voida uusia, hoitaja tai lääkäri on yhteydessä asiakkaaseen.
Tähän päivään asti reseptin on voinut uusia Hyvis-palvelussa. Terveydenhuollon ammattilaiset käsittelevät kaikki asiakkaiden Hyvis-palvelussa täyttämät lomakkeet helmikuun loppuun mennessä.
Vahva suositus Suomi.fi-palvelun käyttöönottoon
Hyvinvointialue suosittaa kaikille päijäthämäläisille valtakunnallisen Suomi.fi-palvelun postilaatikon käyttöönottoa. Myös postilaatikon niin kutsuttu heräteominaisuus on viimeistään nyt hyvä ottaa käyttöön. Asiakas voi valita Suomi.fi-palvelussa, tuleeko hänelle kutsusta heräte tekstiviestinä vai sähköpostina.
Hyvinvointialueen luopuessa Hyvis-palvelusta sähköiset kutsukirjeet lähetetään jatkossa Suomi.fi–asiointipalvelun kautta. Asiakkaalta tämä edellyttää, että hän on ottanut Suomi.fi-palvelun postilaatikon käyttöön. Sähköiset kutsukirjeet ovat jo käytössä useissa keskussairaalan erikoissairaanhoidon yksiköissä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Jos asiakkaalla ei ole Suomi.fi-palvelua käytössä, hän saa kutsukirjeen postitse. Ottamalla Suomi.fi-postilaatikon käyttöön asiakas voi pienentää paperin kulutusta ja hyvinvointialueelle aiheutuvia postikuluja.
Suomi.fi-palvelu on maksuton kanava, jossa viranomaiset ja kansalaiset voivat lähettää viestejä ja asiakirjoja nopeasti ja tietoturvallisesti. Suomi.fi-palvelun käyttö edellyttää vahvaa tunnistautumista joko mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksin.
Päijäthämäläiset pääsevät kertomaan mielipiteensä hyvinvointialueen sähköisistä palveluista ja niihin liittyvästä viestinnästä. Kyselyyn voi vastata täällä https://link.webropol.com/s/digikysely2024.
Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia ja vastausaikaa on sunnuntaihin 25. helmikuuta saakka.
Kyselyssä alueen asukkaat voivat ottaa kantaa siihen, miten nykyiset sähköiset palvelut heidän mielestään toimivat ja mitä mieltä he ovat sähköisiin palveluihin liittyvästä viestinnästä. Lisäksi he voivat esittää toiveita palvelujen kehittämiseksi.
Hyvinvointialueen tavoitteisiin kuuluvat vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus, joihin voidaan vaikuttaa myös sähköisiä palveluja kehittämällä. Kysely antaa ajankohtaista ja arvokasta tietoa asukkaiden kokemuksista. Hyvinvointialue hyödyntää vastauksia palvelujen kehittämisessä entistä asiakasystävällisemmiksi.
Asukaskyselyn vastauksista koostetaan yhteenveto, josta kerrotaan maaliskuun aikana.
Lisätietoja:
ict-asiantuntija Maria Klami, 044 482 3400
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Digipalvelujemme suosion salaisuus piilee helppoudessa ja ajan säästymisessä. Tässä jutussa lahtelaiset Maija ja Jenni kertovat, miten digipalvelut ovat auttaneet kiireisessä perhearjessa. Anneli Asikkalasta ja Sirkka Padasjoelta puolestaan valottavat, miksi ovat tyytyväisiä videovastaanoton käyttäjiä.
Lahtelainen Maija kuuli Päijät-Sote-sovelluksesta työnsä kautta ja päätyi kokeilemaan sitä ensimmäisen kerran lapsen silmätulehduksen hoitamiseen. Asiointi lapsen puolesta onkin yksi päijäthämäläisten eniten käyttämistä sovelluksen palveluista.
– Sovellus oli kätevä tapa saada silmätipat silmätulehdukseen ilman, että tarvitsi lähteä mihinkään kotoa. Diagnoosi saatiin, kun kuvasin lapsen silmän ja lähetin sen sovelluksen kautta asiantuntijalle. Resepti tuli apteekkiin, josta vain kävin hakemassa tipat, kuvaa Maija aikaa säästänyttä ja tehokkaaksi kokemaansa palvelua.
Hän suosittelisi sovellusta kouluarvosanalla yhdeksän.
– Erityisesti kiireiselle lapsiperheelle tai kenelle vaan, jolla on esimerkiksi hankaluuksia päästä vastaanotolle, jos ei ole omista autoa.
”Sovellus helpottaa elämäämme”
Toinen Lahdessa asuva perheenäiti, Jenni, törmäsi sovellukseen ensimmäisen kerran mainoksessa, todennäköisesti sosiaalisessa mediassa.
– Olen käyttänyt sovellusta etenkin alaikäisten lasten terveysasioiden hoitoon. Olen saanut sitä kautta aina tarvittaessa kiinni terveydenhoidon ammattilaisen. Olen voinut kysyä, jos jokin terveysasia huolestuttaa. Olen saanut myös lähetteitä laboratoriokokeisiin ja kokeiden tuloksia sovelluksen kautta, Jenni kertoo.
Palvelulla hän näkee monia hyviä puolia.
– Sovellus on loistava ja säästää varmasti kaikkien aikaa. Puhelimessa jonottelun ja selittelyn sijaan voin nopeasti kirjoittaa asiani chat-keskusteluun ja lukea vastauksen nopeasti omien arkikiireiden keskellä. En joudu soittamaan jokaisesta pienestäkin terveysasiasta ja viemään puhelinaikaa sellaisilta, jotka sitä enemmän tarvitsevat. Sovelluksen kautta tavoittaa terveydenhuollon ammattilaisen matalalla kynnyksellä.
Perheensä kannalta Jenni arvostaa ennen kaikkea sovelluksen tuomaa helppoutta arkeen.
– Sovellus helpottaa elämäämme. Minulla on tunne, että saan tarvittaessa vaivattomasti tukea ja apua terveysasioihin. Voin kirjoittaa viestin missä ja milloin vaan. Palvelu on ollut asiantuntevaa, ystävällistä ja inhimillistä.
Sovellusta hän suosittelisi kiitettävällä arvosanalla yhdeksän erityisesti kaikille vanhemmille.
– Sovelluksen kautta lasten asioiden hoitaminen on helppoa. Kiitos sovelluksesta, hän päättää hymyillen.
Hoitaja kotiin videoyhteydellä
Videovastaanotto on ollut asikkalalaiselle Annelille toimiva ratkaisu, kun käsi on tarvinnut kuntouttavaa toimintaterapiaa. Hän kuuli sovelluksen videovastaanotosta eli etävastaanotosta toimintaterapeutiltaan.
– Tartuin kokeiluun ilman muuta, kun koin, että etävastaanotto on niin hyvä ja helppo tapa. Säästyn kulkemisilta, kun itselläni ei ole autoa. Osaan käyttää tietotekniikkaa, joten senkin puolesta onnistui hyvin, Anneli kertoo.
Videovastaanoton lisäksi hän on hyödyntänyt Päijät-Sote-sovellusta myös jatkosuunnitelmien tekoon hoitajan kanssa, kotoa käsin. Yhteydet ovat toimineet hyvin, vaikka Anneli asuukin syrjemmällä.
Erityisen hyvänä Anneli pitää sitä, että palvelu tulee kotiin. Saatavuus on hänen mukaansa helpottunut ehdottomasti.
– Ei tarvitse matkustaa. Helppous, kun kaiken saa kotona – en olisi päässytkään kerran viikossa lähimmälle terveysasemalle. Lisäksi kaikki toimii ajallaan: kun on sovittu aika, homma hoituu juuri silloin eikä tarvitse odottaa yhtään.
– Jos tietotekniikkaa jonkun verran hallitsee, niin annan heti suositteluna kympin, Anneli kannustaa muitakin kokeilemaan palvelua.
“Kamalan hyvä, kun saa kuntoutuksen kotiin”
Padasjokelainen Sirkka on iäkkäimpiä sovelluksen käyttäjiä, yli 80-vuotias. Hänelle fysioterapeutti kertoi kotikuntoutuksesta etäyhteydellä.
– Sanoin heti, että haluan kotikuntoutuksen, jos suinkin mahdollista. Käytin aikoinaan vuosikymmenet tietotekniikkaa maatalouden kirjanpidossa, joten en pelkää tietokonetta. Yhteyskin toimii meillä moitteetta valokuidulla. Toivottavasti myös muilla sivukulmilla yhteydet kehittyvät. Suosittelen lämpimästi, että mahdollisimman moni pääsisi käyttämään, Sirkka juttelee.
Hän pitää etäyhteydellä hoitajan saamista kotiin hienona ja helppona tapana.
– Tabletin kautta jumpataan. Ohjaaja näyttää, miten liikkeet tehdään ja kuva näkyy. Yksi jumppa kestää puolisen tuntia kerralla. On niin paljon helpompaa kuin kirkonkylän fysioterapeutille meno, tarvitsisin kyytiä aina jolta kulta. Kamalan hyvä, kun saa kuntoutuksen kotiin.
Sovelluksesta hän on silloin tällöin muistin virkistämiseksi katsonut myös laboratoriokokeiden tuloksia.
Suositteluarvosanaksi Sirkka antaa kiitettävän.
– Melkein kymppi, mutta sanotaan nyt yhdeksän, kun vaatii käyttäjältä pankkitunnusten huolehtimisen. Yhteys fysioterapeuttiin on niin kympin arvoista.
Läheskään kaikilla vanhemmilla ihmisillä ei ole pankkitunnuksia, sillä moni pelkää ne hukkaavansa. Vanhemman väen arkuuden poistamiseksi Sirkka esittää toiveenaan hyvinvointialueelle, että tietoisuutta sovelluksesta voisi vielä lisätä taajamista etäämmällä asuville, josta matkat palveluihin ovat pidemmät.
Hyvinvointialueellamme digipalvelujen ydin on Päijät-Sote-sovellus
Jo yli 40 000 päijäthämäläistä on ottanut sovelluksen käyttöönsä. Sovellus tarjoaa nopean reitin moniin perinteisesti sote-keskuksista paikan päältä saatuihin palveluihin. Palvelua voi käyttää myös tietokoneella osoitteessa paijatsote.suomisote.fi.
Sovellukseen sisältyy digiklinikka, jonka kautta moniin oireisiin saa apua ja neuvontaa vaikkapa kotisohvalta ilman ajanvarausta ja ilman fyysistä tutkimusta. Yhteyden terveydenhoidon ammattilaisiin saa digiklinikan kautta minuuteissa.
Esimerkiksi flunssa- tai allergiaoireet, vatsavaivat tai iho-oireet hoituvat sovelluksella usein huomattavasti nopeammin kuin asioimalla sote-keskuksessa. Myös keskussairaalan potilaiden seurantaan sovelluksen videovastaanotto tuo uudenlaisen vaihtoehdon jo monen poliklinikan potilaalle. Lisäksi vähitellen erilaiset taustatietolomakkeet ja monet sosiaalipalvelut tulevat osaksi sovellusta.
Lisää tietoa sovelluksesta ja useimmin kysytyt kysymykset löydät verkkosivuilta paijat-sote.fi/paijat-sote-sovellus/