Päijät-Hämeen pelastuslaitos teki yhdessä Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa tarkastuksia alueen ravintoloihin. Kahden valvontaviikonlopun aikana tarkastettiin 35 ravintolaa Lahdessa, Heinolassa, Asikkalassa, Padasjoella, Iitissä, Hollolassa, Orimattilassa, Hartolassa ja Sysmässä.
Valvontaa suoritettiin ilta- ja yöaikaan 22.–23. maaliskuuta ja 19.–20. huhtikuuta 2024. Pelastusviranomainen tarkasti ravintoloissa alkusammutusvälineistön kunnossapitoa, poistumisreittien esteettömyyttä, poistumisopasteiden näkyvyyttä, nestekaasupullojen säilytystä sekä mahdollisesti vaadittavaa pelastussuunnitelmaa.
– Suurimmat puutteet liittyivät vanhentuneisiin sammuttimiin. Lisäksi oli uusien omistajien avaamia paikkoja, joista uupui pelastussuunnitelma, palotarkastaja Mika Loisa kertoo.
Ravintoloiden tulisi myös päivittää pelastussuunnitelmia aktiivisemmin, ja käydä pelastussuunnitelma säännöllisesti läpi henkilökunnan kanssa, Loisa huomauttaa. Hän suosittelee sisällyttämään pelastussuunnitelman uuden henkilöstön perehdytykseen.
Muutamassa kohteessa poistumisreittien ovet oli lukittu tai vaikeasti avattavia. Ihmiset saattavat jäädä esimerkiksi tulipalo- tai uhkatilanteessa loukkoon, jos poistumisreittien toimivuudesta ei ole huolehdittu.
Pelastustoimen viranomaiset ohjeistivat lisäämään poistumisopasteita ja sammuttimesta kertovia opasteita useampaan paikkaan.
11 tarkastuskohteessa ei havaittu mitään huomautettavaa.
– Ylimääräiset tarkastukset ovat auttaneet parantamaan ravintoloiden turvallisuutta. Omistajavaihdoksia ja uusia yrityksiä tapahtuu kuitenkin niin paljon, että puutteita aina löytyy, Loisa sanoo.
Maalis–huhtikuun ylimääräisillä ravintolatarkastuksilla havaittuja puutteita
- Pelastussuunnitelma puuttui 7 paikasta
- Pelastussuunnitelmasta annettiin päivityskehotus 5 paikkaan
- Pelastussuunnitelma ei ollut kohteessa nähtävillä 2 paikassa
- Poistuminen oli esteellistä 4 paikassa
- Sammuttimet jääneet tarkastamatta 9 paikassa
- Poistumisopasteita pyydetty lisäämään 9 paikkaan
- Kaasupulloja oli liikaa sisätiloissa yhdessä paikassa
- Takatilan poistumisovi oli lukittu tai puutteellinen 2 paikassa
- Lisäksi annettiin ohjeistusta pelastussuunnitelman tutustumiseen useisiin paikkoihin.
- Lisäksi: Suosituksia sammuttimen lisäyksestä, kiinnityksestä, opastuksesta tai muuttamisesta toiseen paikkaan sekä ohjeistusta sammuttimien edustojen esteettömyydestä.
Tarkastus suoritettiin 35 päijäthämäläiseen ravintolaan.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Päijät-Hämeen pelastustoiminnan toimintavalmius on aluehallintoviraston tuoreen raportin mukaan verrattain hyvällä tasolla. Myös onnettomuuksien ehkäisyn palvelut ovat toteutuneet tavoitteiden mukaisesti. Vierumäen urheiluopiston alueen sekä muutaman muun riskiruudun toimintavalmiusaikoja tulee seurata. Pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien osalta havaittiin joitakin puutteita.
Aluehallintovirasto laatii pelastustoimen järjestämislain (613/2021) mukaisesti vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevan asiantuntija-arvion hyvinvointialueittain sekä valtakunnallisesti. Vuotta 2022 koskevat raportit on juuri julkaistu.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen onnettomuuksien ehkäisyn palvelut ovat toteutuneet vuonna 2022 Etelä-Suomen Avin arvion mukaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti käytettävissä olleilla resursseilla. Päijät-Hämeen onnettomuuksien ehkäisytyön sekä palontutkinnan todetaan olevan suunnitelmallista ja johdettua.
Kehittämistarpeita on tunnistettu valvontatyön vaikuttavuuden mittaamisessa sekä palontutkinnassa ilmoitusmenettelyn ja tutkinnalla saatujen tietojen hyödyntämisen osalta.
Pelastustoiminnan toimintavalmius verrattain hyvä
Pelastustoiminnan toimintavalmius Päijät-Hämeessä on Avin arvion mukaan verrattain hyvällä tasolla. Päijät-Hämeessä on yksi toimintavalmiuden näkökulmasta ongelmallinen alue, joka sijoittuu Heinolaan Vierumäen urheiluopiston läheisyyteen, ja muutamia muita alueita, joissa toimintavalmiuden toteutumisessa saattaa tulevaisuudessa tulla haasteita. Avi kehottaa hyvinvointialuetta seuraamaan kyseisten alueiden toimintavalmiuden kehittymistä ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan erityisvalmiudet, pelastustoiminnan johtaminen ja virka-apu täyttävät pääosin niille asetetut vaatimukset. Pelastustoiminnan suunnitelmien ylläpito- ja päivitysprosessi tulee jatkossa määritellä yksityiskohtaisemmalla tasolla.
Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisten pelastussuunnitelmien kokonaisuuteen ilmoitettuja resursseja aluehallintovirasto pitää verrattain vähäisinä.
Aluehallintovirasto pitää Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen esittämiä investointeja perusteltuina ja tarpeellisina.
Yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa esimerkillisellä tasolla
Päijät-Hämeen alueen sopimuspalokunnat ja pelastuslaitos toimivat hyvässä yhteistyössä. Pelastuslaitoksella on nimetty pääyhteyshenkilö, joka koordinoi yhteistoimintaa koko alueella. Alueella toimii lisäksi sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisverkosto.
Aluehallintovirasto nostaakin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen valtakunnallisesti positiiviseksi esimerkiksi raportissaan: ”Positiivisena valtakunnallisena esimerkkinä sopimuspalokuntatoiminnan määrätietoisesta kehittämisestä voidaan pitää Päijät-Hämeen aluetta, jossa oli lisätty hälytysosastojen henkilöstömäärää 43 henkilöllä vuoden 2022 aikana (kokonaisvahvuus 605 henkilöä).”
Avin arvion mukaan sopimuspalokuntien toiminta pyritään turvaamaan Päijät-Hämeessä. Keskeisinä kehittämistarpeina hyvinvointialue on tunnistanut sopimuspalokuntien elinvoiman kehittämisen ja ylläpitämisen sekä terveystarkastusten toteutumisen kehittämisen.
Väestönsuojelutehtäviin lisähuomiota
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien osalta puutteita on havaittu toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisessa, riskien arvioinnissa, yhteistyössä ja resurssien määrittelyssä. Haasteet ovat samat pelastustoimessa myös valtakunnallisesti, eikä resurssointi ole Avin mukaan riittävää.
Päijät-Hämeessä varautumiseen ja väestönsuojeluun on osoitettu pelastustoimen henkilöresursseja yhteensä 0,8 henkilötyövuotta. Pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun resursointi on 0,4 henkilötyövuotta ja kuntien varautumisen tukemisen resursointi 0,4 henkilötyövuotta.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos pyrkii lisäämään väestönsuojeluun ja varautumiseen käytettävissä olevaa resurssiaan 1.1.2024 alkavalla palvelutasokaudella.
Aluehallintoviraston julkaisut:
Julkaisu 197 Pelastustoimen palvelut Päijät-Hämeen hyvinvointialueella 2022
Julkaisu 216 Pelastustoimen palvelut 2022 – Aluehallintoviraston valtakunnallinen asiantuntija-arvio
Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.