Padasjoen avosairaanhoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, suun terveydenhuolto, neuvolapalvelut, röntgen- ja laboratoriopalvelut sekä fysioterapiapalvelut saa heinäkuussa Asikkalasta. Padasjoen asukkaat voivat tilata ilmaisjakelun piiriin kuuluvat hoitotarvikkeet jo kesäkuussa heinäkuun ajaksi ja hakea hoitotarvikkeet kesäkuun loppuun mennessä Padasjoen sote-keskuksesta. Heinäkuussa hoitotarvikkeet toimitetaan noudettavaksi Asikkalan sote-keskukseen.
Padasjoella kesää viettävät ulkopaikkakuntalaiset saavat kiireellisen hoidon Asikkalasta. Kiireettömissä tapauksissa heitä palvelee oman hyvinvointialueen terveysasema.
Vesikansan suun terveydenhoidon palvelut hoituvat heinäkuussa Asikkalassa. Vesikansan neuvolapalvelut saa heinäkuun aikana Asikkalasta ja Hollolasta. Vesikansan ilmaisjakelun piiriin kuuluvat hoitotarvikkeet puolestaan jaellaan Vesikansan kirjastosta.
Kesätauon aikana Padasjoen ja Vesikansan puhelinnumeroissa on käytössä takaisinsoittopalvelu, josta yhteydenottopyynnöt ohjautuvat oikeisiin palvelupisteisiin.
Padasjoen sote-keskuksen ja Vesikansan toimipisteiden palvelut ovat käytettävissä normaalisti 29. heinäkuuta lähtien. Tuolloin toivomme asiakkailta malttia kiireettömien asioiden hoitamisessa, koska sote-keskuksen ajanvaraus saattaa olla ruuhkautunut.
Padasjoen ensihoitoyksikön asemapaikka siirtyy väliaikaistiloihin Asikkalaan. Padasjoella olevista tiloista joudutaan siirtymään pois sisäilmaongelmien vuoksi.
Padasjoen ensihoitoyksikkö muuttaa väliaikaistiloihin Asikkalan pelastusaseman yhteyteen 25.3.
Hyvinvointialueen tavoitteena on remontoida mahdollisimman pian ensihoitoyksikölle tilat Padasjoelle pelastusaseman yhteyteen. Remontin aloitus odottaa valtiovarainministeriön rahoituspäätöstä.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusyksikkö hälytettiin apuun viime vuonna yhteensä 4403 kertaa. Yli puolet pelastustehtävistä (2208 kpl) sijoittui Lahteen, 578 Heinolaan, 416 Hollolaan, 315 Orimattilaan, 219 Asikkalaan, 197 Iittiin, 161 Padasjoelle, 117 Sysmään, 101 Kärkölään ja 91 Hartolaan.
Välittömästä vaarasta pelastettiin 41 henkilöä, ja 23 henkilöä evakuoitiin. Onnettomuuksissa oli osallisena yhteensä 1886 henkilöä. Lahdessa tapahtui viime vuoden marraskuussa yksi palokuolema, kun henkilö menehtyi kerrostalohuoneiston tulipalossa.
Tehtävämäärät yli kymmenen vuoden keskiarvon
Viime vuonna pelastustoimen tehtävien määrä oli 2,6 prosenttia suurempi kuin edellisten kymmenen vuoden tehtävien keskiarvo. Vuosien 2013–2022 keskiarvo on ollut 4291 tehtävää vuodessa. Pelastuslaitos hälytettiin 196 rakennuspaloon tai rakennuspalovaaraan. Rakennuspaloissa pelastetun omaisuuden arvoksi on laskettu n. 111,3 miljoonaa euroa.
Vahingontorjuntatehtävien määrä kasvoi edellisvuoteen nähden, ja ylitti edellisen kymmenen vuoden keskiarvon. Viime vuonna hoidettiin 468 vahingontorjuntatehtävää. Tehtävien määrään voivat vaikuttaa esimerkiksi myrskyt ja muut poikkeavat sääolosuhteet.
Paloautoilla lähes 900 ensivastetehtävää
Pelastusyksiköt huolehtivat viime vuonna 877:sta ensivastetehtävästä. Ensivastetehtäviä voivat olla esimerkiksi äkilliset henkeä uhkaavat tilanteet, kuten sydänkohtaus. Ensivastetehtävässä lähin pelastusyksikkö aloittaa tehostetun ensiavun ja auttaa ylläpitämään potilaan elintoimintoja, kunnes varsinainen ensihoitoyksikkö saapuu kohteeseen.
Valvontatoiminnan asiakaspalautteen tulos erittäin korkea
Onnettomuuksien ehkäisyn osastolla oli viime vuonna noin 10 200 valvontatehtävä- ja asiantuntijapalvelun suoritetta. Yleisötapahtumien määrä kasvoi, ja pelastuslaitos ohjasi, neuvoi ja valvoi osaltaan tapahtumien turvallisuutta. Myös riskiasunnoista tehtävien ilmoitusten määrä pysyi korkeana.
Valvonnasta saadun palautteen mukaan yritysten ja laitosten turvallisuushenkilöstö ja -johto olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.
– Laadukas palvelu saa asiakkaat suhtautumaan turvallisuusasioihin positiivisesti. Se parantaa yhteistyötä asiakkaan ja pelastuslaitoksen välillä muissakin tilanteissa, kertoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen.
Valvontamäärät kasvoivat etenkin asuinrakennuksissa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos valvoo alueensa asuinrakennusten paloturvallisuuden kymmenen vuoden välein.
Pelastustoimen turvallisuusviestintä tavoitti koulutuksissa ja tapahtumissa noin viidenneksen alueen asukkaista. Osallistumisia oli noin 320 erilaiseen tilaisuuteen. Pelastuslaitos teki aktiivista turvallisuusaiheista viestintää myös sosiaalisen median kautta. Asukkaiden väestönsuojelun ja varautumisen kiinnostukseen pyrittiin vastaamaan järjestämällä aiheesta koulutuksia sekä jakamalla tietoa.
Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen on vieraillut asukkaiden parissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnissa marras- ja joulukuun aikana. Tapahtumina ovat olleet erilaiset joulunavaukset, joulumarkkinat, perhekahvilat ja omaishoitajien tilaisuudet.
– Kierros on sujunut mukavissa merkeissä. On ollut positiivinen yllätys, kuinka paljon on tullut hyvää palautetta meidän palveluistamme. Moni on tullut asiakseen sanomaan, että koska niin paljon puhutaan pahaa, he haluavat kertoa olevansa tyytyväisiä. Se on tuntunut hyvältä, Petri Virolainen toteaa.
Toki joukkoon mahtuu kriittisiäkin puheenvuoroja, joita hyvinvointialuejohtaja on kuunnellut herkällä korvalla.
– Viranomaiselle kerrotaan myös aika avoimesti ja mielellään omista sairauksista. Sekin on positiivinen asia. Sitä tekevät kaikenlaiset ihmiset lapsiperheistä iäkkäämpiin henkilöihin, avoimuus ei rajoitu mihinkään ikäryhmään. Ehkä terveydenhuollon palvelut korostuvat puheissa sosiaalihuollon palveluja enemmän, hän miettii.
Virolainen on tavannut tapahtumissa myös hyvinvointialueen henkilöstöä, jolle paikkakunnan terveiset on voinut välittää tuoreeltaan.
– Olen vienyt palautetta ja kiitoksia hyvästä työstä eteenpäin henkilöstölle myös johtoryhmien kautta.
– Tärkeä viesti on se, että jokaisesta kunnasta nousee esiin huoli palveluiden säilymisestä. Täytyy muistaa, että meidän tehtävämme on järjestää kaikille palvelut järkevällä tavalla. Palveluiden käyttäjien mielipide pitää kuulla ja huomioida. Loppujen lopuksi asukkaiden toiveet ja odotukset ovat kohtuullisia.
Hyvinvointialuejohtajan asukaskierros käynnistyi marraskuun lopussa Asikkalasta ja Heinolasta. Keskiviikkona 13. joulukuuta hän vierailee Hollolassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämässä perhekahvilassa. Kierros päättyy Iitin joulumarkkinoille 16. joulukuuta.
Virolainen tapasi joulupukin kotikunnassaan Sysmässä, jossa järjestettiin perinteinen joulupolku. – Toivoin häneltä joululahjaksi lisää työntekijöitä hyvinvointialueelle, hän paljastaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikoo panostaa yhteisöllisen asumisen järjestämiseen alueen ikäihmisille. Hyvinvointialue on puoltanut Asumisen ja rahoitus ja -kehittämiskeskus ARA:lle Yrjö ja Hanna -säätiön suunnitelmaa yhteisöllisen asumisen kohteen rakentamisesta Lahden Möysään. Lisäksi hyvinvointialueelle on suunnitteilla useita yhteisöllisen asumisen hankkeita, joista Asikkalan rakennushanke on jo käynnistynyt.
Sosiaalihuoltolakiin vuoden alussa kirjattu yhteisöllinen asuminen tarkoittaa asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa jokaisella asukkaalla on oma asunto. Asumispalveluiden uudistus mahdollistaa iäkkäille henkilöille joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin.
– Tämä vaihtoehto tuli juuri uudeksi, perinteisen palvelusasumisen korvaajaksi, joten kohteita ei ole voinut kovin paljoa ennakoida. Vireillä on kuitenkin useita hankkeita. Suurimpana keskittymänä on Lahden alue, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialan johtaja Anu Olkkonen-Nikula kertoo.
Yhteistyössä kuntien kanssa
Yhteisöllisen asumisen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, mutta se tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Asunnot ovat vuokra-asuntoja, jotka myönnetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vuokranantaja voi olla yksityinen tai julkinen taho. Myös yhteisöllisen asumisen palvelut myönnetään palvelutarpeen mukaisesti ja tuotetaan kotihoidon tai tukipalvelujen keinoin.
– Väestö ikääntyy, ja päijäthämäläisittäin tunnusomainen asia ovat yksinäiset ja ikääntyvät ihmiset, joista suurin osa on naisia. Yhteisöllinen, esteetön ja turvallinen asumismuoto syntyy osittain tällaiseen tarpeeseen. Ei ole tarkoitus korvata ympärivuorokautista palveluasumista tai sellaisten muistisairaiden asumista, jotka eivät selviä omassa kodissaan, Olkkonen-Nikula täsmentää.
Hyvinvointialue tavoittelee yhteisöllisen asumisen voimakasta kasvua ja jopa kolmen prosentin peittävyyttä yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Se tarkoittaisi kymmenen vuoden päästä alueelle noin tuhatta yhteisöllisen asumisen asuntoa.
– Keskeistä niille on asunnon, rakennuksen ja asuinympäristön viihtyisyys ja esteettömyys, joka mahdollistaa iäkkään toimijuutta. Ihannetilanteessa asunto sijaitsee keskeisellä paikalla ja palveluihin on kävelymatka, asumisen kehittämisen päällikkö Marko Hiekkanen visioi.
Yhteisöllisyys vaatii useita asuntoja yksiköihin
Tuotannon kehittämisessä on Hiekkasen mukaan huomioitava esimerkiksi kuntakohtainen tarve, henkilökunnan saatavuus ja yhteisöllisyyden onnistuminen.
– Jotta yhteisöllisyys toimii, se vaatii yksikköön 25–30 asuntoa. Mukana voi olla myös senioriasumista, Hiekkanen toteaa.
Päijät-Hämeessä on käynnistelty kuntien kanssa asumispalveluihin liittyvää verkostoa, joka on kokoontunut tähän mennessä kerran.
– Käymme tiivistä vuoropuhelua, koska myös iäkkäiden esteettömän ja turvallisen asumisen kehittämiseen on tarvetta.
Maakunnallinen suunnitelma työn alla
Yhteisöllisen asumisen edistämisessä on vielä valtava määrä tekemistä, Anu Olkkonen-Nikula myöntää.
Parhaillaan laaditaan maakunnalliseen yhteisölliseen asumiseen liittyvää suunnitelmaa, joka etenee valmistuttuaan kuntiin ja valtiovarainministeriöön.
– Rahoittaja eli ministeriö sitten päättää, miten paljon se esitetyistä investoinneista hyväksyy.
Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueelle seuraavalle vuodelle lainanottovaltuuden eli valtuuden nostaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi tai solmia investoinnin luonteisia pitkiä sopimuksia.
– Markkinoimme halukkaille rakentajille ja eri toimijoille mahdollisuutta tulla mukaan yhteistyöhön niin, että ostaisimme kokonaisuuden palveluna. Olemme sitoutunut yhteistyökumppani, Olkkonen-Nikula paaluttaa.
Seksuaalineuvonnan vastaanottojen pilotointi alkaa Hollolan ja Orimattilan sote-keskuksissa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle koulutetaan parhaillaan uusia seksuaalineuvojia ja he tekevät vastaanottoja seksuaalineuvonnan opiskelijoina osana opintojaan. Vastaanotoille voivat varata ajan Asikkalan, Hollolan, Orimattilan ja Padasjoen sote-keskusten asiakkaat.
Seksuaalineuvontaa on tarjolla vakiintuneena toimintana hyvinvointialueella jo Hartolan, Iitin, Kärkölän ja Lahden asukkaille. Heinolassa seksuaalineuvojaopiskelija tekee harjoittelua osana ehkäisyneuvolapalveluita.
Seksuaalineuvonta kuuluu kaikille sukupuolille iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Seksuaalineuvontaa saadakseen ei siis tarvitse olla seksuaalisesti aktiivinen tai elää pari- tai monisuhteessa.
Seksuaalineuvonnassa voi käsitellä ammattilaisen kanssa eri elämäntilanteisiin liittyviä seksuaalielämän haasteita, joita esimerkiksi pienen lasten vanhemmuus tai ikääntyminen voivat tuoda mukanaan. Vastaanotoilla on mahdollista pohtia myös tunteiden ilmaisun, vuorovaikutuksen tai läheisyyden ongelmia, seksuaalista haluttomuutta, kehonkuvan ja seksuaalisen itsetunnon pulmia ja seksuaaliseen suuntautumiseen sekä sukupuolen moninaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Seksuaalineuvonnassa keskustellaan lisäksi sairauksien, lääkityksen ja vammautumisen vaikutuksesta seksuaalisuuteen.
Seksuaalineuvonta voidaan toteuttaa yksilö-, pari- ja ryhmämuotoisina tapaamisina lähi- tai etävastaanotolla.
Uusien seksuaalineuvojien koulutus, vastaanottotoiminnan pilotointi ja seksuaalineuvonnan toimintamallin muotoilu toteutetaan osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta vuoden 2023 aikana.