Ilmiöbudjetointi on uudenlainen tapa täydentää perinteistä talousarviota. Parhaimmillaan se parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vastaa eri toimialojen laajalla yhteistyöllä ilmiön synnyttämiin haasteisiin.

– Ilmiöbudjetoinnissa on kyse siitä, että tunnistamme toiminnasta sellaisen kokonaisuuden tai aiheen, joka läpäisee kaikkien meidän toimialojemme palvelutuotannon. Esimerkkinä voisi mainita kestävän kehityksen. Silloin, kun asia tunnistetaan ilmiöksi, toimialalla suunnitellaan sille toimenpiteitä, osoitetaan siihen määrärahaa ja asetetaan mittarit tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi. Ilmiöbudjetointi siis tehdään toimialoilla osana operatiivisen toiminnan suunnittelua, talousjohtaja Antti Niemi taustoittaa.

Myös demokratiaelimet voivat esittää ilmiöitä huomioitavaksi talousarvion valmistelussa.

Lapset, nuoret ja osallisuus lautakuntien ehdotuksina

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta käsitteli ilmiöbudjetointia kokouksessaan 9. maaliskuuta ja päätti esittää aluehallitukselle ilmiöpohjaisen ja osallistuvan budjetoinnin ilmiöksi lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämistä.

Asiakas- ja osallisuuslautakunta puolestaan päätti kokouksessaan tiistaina 7. maaliskuuta esittää aluehallitukselle, että tarkasteltavaksi ilmiöksi otettaisiin asiakkaiden ja asukkaiden osallistuminen hyvinvointialueen toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Perusteluna lautakunta totesi, että ilmiö kattaa kaikki toimialat, osallisuus koskee kaikkia ja sitä voidaan edistää yhteistyössä myös kuntien kanssa.

Demokratia näkyy talousarviossa

– Ilmiöbudjetoinnin myötä demokraattinen päätöksenteko näkyy entistä paremmin talousarviossa. Budjetointiin tulee sen mukana näkökulmaa myös arvovalinnoista eli asioista, joihin halutaan kiinnittää erityistä huomiota, Antti Niemi sanoo.

– Totta kai lakisääteiset palvelut ja toimet täytyy hoitaa, mutta ilmiöbudjetissa voidaan asettaa erillisiä tavoitteita, jotka pitkällä tähtäimellä hyödyttävät koko hyvinvointialueen toimintaa ja maakunnan asukkaita. Ilmiöitä ei tietenkään voi olla kovin monta ja kaikille ei voi luvata kaikkea, mutta on hyvä nyt kokeilla ensin jollain pienellä kokonaisuudella ja katsoa, mitä sillä saavutetaan.

Uutta koko Suomessa

Ilmiöbudjetointi on uutta koko Suomessa. Sen avulla pyritään vastaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin sellaisiin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai ilmiöihin, jotka eivät ratkea minkään yksittäisen hallinnonalan omin toimin tai voimin. Tällaisia ovat muun muassa hyvinvointi, sosiaalinen epätasa-arvo tai ilmastonmuutos. Ilmiöbudjetointi voi tehostaa myös käytettävissä olevien varojen käyttöä.

Hyvinvointialueen talousarviotavoitteet käsitellään aluehallituksen huhtikuun kokouksessa.