Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous järjestetään maanantaina 4. maaliskuuta 2024 klo 9.30 alkaen.

Kokous on seurattavissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Youtube-kanavalla

Kokous järjestetään Sibelius-talon Puusepän salissa, Ankkurikatu 7, 15140 Lahti

Kokouksessa käsiteltävät asiat:

  • Loppuselvitys ja sopimus Etevan toiminnan jakamisesta
  • Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunnan täydennysvaali
  • Aluevaltuutettu Seppo Korhosen aloite aluevaltuuston lähetekeskusteluista
  • Aluevaltuuston vuoden 2024 työskentely
  • Hyvinvointialuejohtajan johtajasopimus

Esityslista ja pöytäkirja

Esityslista ja liitteet ovat nähtävillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivulla heti sen jälkeen, kun pöytäkirja on tarkastettu. Pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lahdessa 28. helmikuuta 2024.

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2025–2026 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen kokouksessaan 18. joulukuuta.

Talousarvio osoittaa 33,6 miljoonan euron alijäämää. Hyvinvointialueen toimintakulut ensi vuodelle ovat noin 1045 miljoonaa euroa, joista henkilöstömenot kattavat 470,6 miljoonaa ja palveluostot 438 miljoonaa euroa. Toimintatuotot ovat ensi vuonna noin 145,5 miljoonaa. Hyvinvointialue saa valtion rahoitusta 893 miljoonaa euroa.

Talousarvio sisältää 18 miljoonan euron suuruisen talouden tasapainottamisohjelman. Säästöjä tavoitellaan muun muassa vähentämällä ostopalveluja.

Talouden tasapainottamisohjelma ulottuu siirtymäkauden loppuun vuoteen 2030, mutta taseeseen kertynyt noin 77 miljoonan euron alijäämä on tarkoitus kattaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Merkittäviä kokonaisuuksia talouden tasapainottamisessa ovat hyvinvointialueen palvelustrategia, tilaohjelman päivittäminen ja henkilöstöohjelma. Valtiolta myös anotaan lisärahoitusta 40 miljoonan euron verran.

– Talouden tilanne on haasteellinen, mutta järkevällä ja tiukalla tavalla toimimalla Päijät-Hämeen hyvinvointialueen on mahdollisuus selvitä haasteista. Meidän täytyy ottaa käyttöön entistä tehokkaampia toimintatapoja ja lisättävä digitalisaatiota, robotiikkaa ja tekoälyn hyväksikäyttöä, jotta saadaan henkilöstöä säästettyä sinne, missä ilman sitä ei pärjätä, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen totesi.

Hyvinvointialue kokeilee ensimmäistä kertaa ilmiöbudjetointia, jossa määrärahaa ja toimenpiteitä osoitetaan jollekin tunnistetulle ilmiölle. Nyt ilmiöksi on valittu lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen.

Aluevaltuusto kävi talousarviosta vilkasta keskustelua.

– Vireä keskustelu osoittaa aina sen, että valtuutetut ovat kiinnostuneita myös budjetista. Talousarviossa on varmasti haasteita niin Päijät-Hämeessä kuin kaikilla muilla hyvinvointialueilla. Valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuoroista kumpusi se henki, että haasteet pyritään voittamaan yhteistyöllä, aluevaltuuston puheenjohtaja Mika Kari sanoi.

Asiakasmaksuihin indeksikorotus

Päijät-Hämeen hyvinvointialue korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja kymmenen prosenttia tammikuun alusta lähtien valtioneuvoston hyväksymän asetuksen mukaisesti.

Lääkärikäynnin vuosimaksu, käynti päivystyspoliklinikalla ja erikoissairaanhoidon poliklinikalla nousevat 41,80 eurosta 46 euroon. Vuosimaksu kattaa kalenterivuoden käynnit ja käynnin korvaavat puhelut perusterveydenhuollon lääkärillä. Hoitajan vastaanotto on edelleen maksuton.

Hammaslääkärin vastaanoton hinta nousee 13,30 eurosta 14,60 euroon ja suuhygienistin 10,30 eurosta 11,30 euroon. Käyttämättä tai peruuttamatta jätetyistä terveydenhuollon vastaanottopalveluista peritään jatkossa 56,70 euron maksu. Asiakasmaksulain mukainen maksukatto rajoittaa terveydenhuollon ja lyhytaikaisen laitospalvelun maksujen perimistä kalenterivuoden aikana. Vuoden 2024 alusta lähtien maksukatto on 762 euroa vuodessa. Hyvinvointialue voi myös alentaa maksua tai jättää sen perimättä, jos asiakkaan tai potilaan tulo- ja menolaskelma täyttää toimeentulotuen edellytykset.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous järjestetään maanantaina 18.   joulukuuta 2023 klo 9.30 alkaen.

Kokous on seurattavissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Youtube-kanavalla

Kokous järjestetään Sibelius-talon Puusepän salissa, Ankkurikatu 7, 15140 Lahti

Kokouksessa käsiteltävät asiat:

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen

  • Muutostalousarvio 1/2023
    • Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2025-2026
    • Poistosuunnitelman vahvistaminen vuodelle 2024
    • Investointisuunnitelma 2025-2028
    • Talouden tasapainottamisohjelma 2024-2030
    • Asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen
  • Päijät-Hämeen hyvinvointialueen alueellinen neuvolasuunnitelma
  • Päijät-Hämeen hyvinvointialueen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma
  • Aluehallituksen varsinaisen jäsenen ja varajäsenen ero ja uusien jäsenten valinta
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan varsinaisen jäsenen ero ja uuden jäsenen valinta
  • Vastaus aluevaltuustoaloitteeseen toimintayksiköiden sosiaalisen median kanavista

Esityslista ja pöytäkirja

Esityslista ja liitteet ovat nähtävillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivulla heti sen jälkeen, kun pöytäkirja on tarkastettu. Pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lahdessa 13. joulukuuta 2023

Päijät-Hämeen hyvinvointialue joutuu vielä täsmentämään valtiovarainministeriön edellyttämää suunnitelmaansa talouden tasapainottamisesta. Aiemmin esitettyä tasapainotusohjelmaa ei sellaisenaan hyväksytty, koska Päijät-Hämeen hyvinvointialue oli ehdottanut taloutensa alijäämän kattamista lain edellyttämää hieman hitaammassa tahdissa.

Talous oli yhtenä aiheena lakisääteisissä hyvinvointialueneuvotteluissa, jotka Päijät-Häme kävi torstaina Helsingissä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön edustajien kanssa. Hyvinvointialueneuvottelut ovat valtiolle keino alueiden ohjaamiseen, mutta niiden tarkoituksena on myös muodostaa yhteistä tilannekuvaa, tunnistaa järjestelmän ja lainsäädännön epäkohtia sekä kuulla hyvinvointialueiden kehitysehdotuksia.

– Vuoropuhelu oli avointa ja rakentavaa. Saimme tuotua esiin näkökulmamme, jonka mukaan talouden alijäämän kattaminen tässä aikataulussa on epärealistista ja johtaa pahimmillaan palveluiden epätarkoituksenmukaiseen karsimiseen. Toimme näkyviin myös tärkeimpiä saavutuksiamme palvelujärjestelmän uudistamisessa. Esimerkiksi digipalveluissa olemme monia muita alueita edellä, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen summaa päivän antia.

Päijät-Häme sai erityiskiitosta myös pitkälle viedystä yhdyspintatyön mallista, monituottajuuden hyödyntämisestä sekä iäkkäiden asumispalveluiden kehittämistyöstä.

Tasapainotusta valmistellaan kolmivaiheisena

Valtio edellyttää alueilta uskottavaa ja määrätietoista talouden tasapainotusohjelmaa. Päijät-Häme pohjaa edelleen oman ohjelmansa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on vuoden 2024 talousarvio, joka tulee aluevaltuuston päätettäväksi 18. joulukuuta. Ensi vuodelle on suunniteltu toimia, joilla saadaan aikaan yhteensä 18 miljoonan euron kustannussäästöt.

Toinen vaihe on toimitilaohjelma, jota työstetään parhaillaan. Toimitilaohjelman luonnosta esitellään aluevaltuustolle erillisessä koulutuksessa 18. joulukuuta, minkä jälkeen valtuustoryhmät käsittelevät sitä ja antavat luonnoksesta lausuntonsa. Ohjelman on määrä edetä aluehallituksen päätettäväksi helmikuussa 2024. Toimitilaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi karsia tilojen vuokrakustannuksista 15 prosenttia. Tilankäyttöä tehostamalla hyvinvointialue minimoi tarvetta puuttua varsinaiseen sisältöön eli palveluihin.

– Meille on ensiarvoisen tärkeää turvata alueen asukkaille lakisääteiset palvelut. Tässä tahtomme on valtion kanssa yhteinen: neuvotteluissakin korostui, että lyhytnäköisiä ja lopputuloksen kannalta huonoja ratkaisuja pitää välttää.

Talouden tasapainotusohjelman kolmas vaihe sisältää muut tarvittavat toimet, joiden laajuus ei vielä ole selvillä. Jäljelle jäävään tasapainotustarpeeseen vaikuttavat talousarvion ja toimitilaohjelman toimenpiteiden eteneminen sekä vielä toteutumattomat, hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttavat kansalliset linjaukset ja rahoituksen jälkikäteistarkistus. Toimenpiteet suunnitellaan vuoden 2024 aikana osana seuraavan vuoden talousarviovalmistelua. Virolaisen mukaan kaikki käytettävissä olevat keinot, kuten lisärahoituksen anominen valtiolta tai omaisuuden myynti, tulevat kysymykseen.

Hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Päijät-Hämeen kohdalla alijäämän kattamiseen on aikaa vain vuoden 2025 loppuun, koska sitä on syntynyt jo valmistelun aikaisen alimitoitetun rahoituksen vuoksi. Alue on sitoutunut alijäämän kattamiseen, mutta toivoi alkujaan realistisempaa aikataulua tarvittaviin toimenpiteisiin.

Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy asukkaiden palvelutarpeen perusteella, joten Päijät-Hämeessä rahoitus nousee ensi vuodelle noin 32 miljoonalla eurolla. Siihen jää silti 49 miljoonan euron vaje, sillä rahoitusmallin aiheuttamaa muutosta tasoittaa siirtymätasaus. Vaje pienenee asteittain vuoteen 2029 mennessä. Ilman siirtymätasausta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous olisi hyvin lähellä tasapainoa jo nyt.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on tavoitteena olla alallaan Suomen paras julkinen työpaikka. Tavoite on korkealla, sillä laadukkaiden palvelujen ja tehokkaan organisaation tärkein voimavara on hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö. Juhlalliselta kuulostava tavoite kätkee sisäänsä myös ratkaisun vakavaan haasteeseen.

Henkilöstön työhyvinvointiin huomion kiinnittämisen taustalla on tavoite vastata myös henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamiseen, sillä henkilöstön saatavuus ja osaavasta henkilöstöstä kiinni pitäminen on hyvinvointialueiden kohtalonkysymys. Kilpailu osaajista on kovaa sote-alan sisällä. Parempaa palkkaa ja erilaisia etuja tarjoavien firmojen seireenien ääni kuuluu työssään uupuneiden keskuudessa kauas. Tämän lisäksi monella sote-osaajalla on alan vaihto mielessä.

Tässä vuosia jatkuneessa tilanteessa ongelmaa on pyritty hoitamaan vuokratyövoiman käytöllä. Tästä lääkkeestä akuuttiin ongelmaan on tullut kuitenkin käyttäjälleen ongelma, riippuvuussuhde, joka vaarantaa terveydenhuoltomme perustaa kulovalkean lailla. Järjestelmämme perustuksissa on valuvika, jos joudumme jatkuvasti turvautumaan vuokratyövoimaan. On kysyttävä, miksi työvoimaa ei lähtökohtaisesti riitä omaan palvelutuotantoon, mutta sitä on samaan aikaan saatavilla vuokrafirmojen kautta? Miksi samassa työpisteessä samaa työtä tekevät ammattilaiset ovat eri asemassa työsuhteensa eduissa ja ehdoissa? Ei ole oikein, että työehdot ja edut julkisella toimijalla ovat heikommat kuin keikkaa tekevällä yksityisessä yrityksessä. 

On luonnollista, että tämä epäsuhta koetaan alalla työskentelevien kohdalla epäoikeudenmukaisena. On myös syytä etsiä vastauksia siihen, miksi omiin työaikoihin vaikuttaminen tai muut joustot ovat vaikeampia julkisella toimijalla työskenneltäessä. Ei myöskään pidä olla niin, että palkkauksen neuvotteluvara – tai jopa itse palkka – on pienempi työskenneltäessä julkisella toimijalla. Tästä lähtökohdasta on vaikea henkilöstökilpailuissa pärjätä.

Epäkohtia ei pidä hyväksyä uutena normaalina, vaan sote-työssä pitää olla tasa-arvoiset pelisäännöt. Aihe on viime aikoina noussut myös julkiseen keskusteluun, kun hyvinvointialueiden taloustilannetta on käsitelty laajasti. Otin asiaan kantaa toissa viikolla eduskunnassa ja kannustin sosiaali- ja terveysministeriä yhdessä ministeriönsä kanssa etsimään keinoja lainsäädännön muuttamiseksi, jotta tästä epäkohdasta päästäisiin eroon. Ministeri kertoi perustaneensa tätä varten työryhmän, jonka työ valmistunee vuoden vaihteen jälkeen.

Muutoksen on lähdettävä myös hyvinvointialueista itsestään. Julkinen palvelutuotanto on rakennettava vahvalle, omiin työntekijöihin ja taloudellisiin resursseihin tukeutuvalle perustalle. Tähän päästäksemme on lainsäädännön muuttamisen lisäksi tehtävä myös paikallisia toimenpiteitä, joilla julkinen toimijan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä lisätään. Tässä onnistumiseksi hyvä yhteistyö julkisen työnantajan ja henkilöstön välillä on ratkaisevaa.  On etsittävä yhdessä ratkaisuja, joilla ongelmiin puututaan jokaisessa työpisteessä.

Mika Kari

Kansanedustaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuuston pj (sd.)

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia hyvinvointialueen hallintosääntöön kokouksessaan 6.11. Hallintosääntö on kokoelma määräyksiä, joiden perusteella hallinto tulee järjestää hyvinvointialueen sisällä.

Hallintosääntöä muutettiin siten, että yksilöasioiden jaoston jäsenet, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee jatkossa aluehallitus. Myös kokonaisturvallisuudesta vastaavan viranhaltijan tehtäviä tarkennettiin. Uutena hallintosääntöön kirjattiin, että jatkossa aluehallitus voi asettaa toimikunnan edistämään aluevaltuustoryhmien poliittista yhteistyötä. Aluehallitus määrittää asettamansa toimikunnan toimintaperiaatteet.

Hyvinvointialueen hallintosääntö on hyväksytty aluevaltuustossa maaliskuussa 2022. Hallintosääntöä on sen jälkeen päivitetty kolme kertaa. Aluevaltuusto on lisäksi päättänyt 10.10.2022, että hallintosääntöä tarkistetaan valtuustokausittain.

Aluevaltuusto myönsi Tuija Salorannalle eron tarkastuslautakunnan jäsenen luottamustoimesta ja nimesi tilalle uuden jäsenen, Pirjo Tiiran. Juha Halme vahvistettiin asiakas- ja osallisuuslautakunnan uudeksi varsinaiseksi jäseneksi Erkki Niemisen tilalle. Aluevaltuusto kokoontuu vuonna 2024 yhteensä kuusi kertaa, 4.3., 22.4., 10.6., 16.9., 4.11. ja 9.12.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous järjestetään maanantaina 6.  marraskuuta 2023 klo 9.30 alkaen.

Kokous on seurattavissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Youtube-kanavalla

Kokous järjestetään Sibelius-talon Puusepän salissa, Ankkurikatu 7, 15140 Lahti

Kokouksessa käsiteltävät asiat:

  • Hallintosäännön tarkistaminen
  • Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätös
  • Ilmoitus valtuustoryhmän muodostamisesta
  • Eron myöntäminen tarkastuslautakunnan jäsenen luottamustoimesta ja uuden jäsenen valinta
  • Tarkastuslautakunnan täydennysvaali
  • Eron myöntäminen asiakas- ja osallisuuslautakunnan jäsenen luottamustoimesta ja uuden jäsenen valinta
  • Vastaukset seuraaviin aluevaltuustoaloitteisiin
  • alueellisen Kaikukortin käyttöönotto Päijät-Hämeessä
  • kynnyksettömän lyhytterapiapalvelun käyttöön ottaminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
  • hyvinvointikauppa
  • kouluvalmentajien palkkaaminen oppilashuoltoon moniammatilliseen yhteistyöhön Päijät-Hämeen hyvinvointialueen peruskouluihin ja toisen asteen koulutukseen
  • Vastineen antaminen vuoden 2022 arviointikertomuksiin
  • Aluevaltuuston vuoden 2024 kokousajat
  • Aluevaltuuston muut asiat

Esityslista ja pöytäkirja

Esityslista ja liitteet ovat nähtävillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivulla heti sen jälkeen, kun pöytäkirja on tarkastettu. Pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousarvion suunnittelukehystä vuodelle 2024 käsiteltiin aluevaltuuston kokouksessa 11. syyskuuta. Talousarvion suunnittelukehys on tällä hetkellä 25,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Valmistelun tavoitteena on alun perin ollut realistinen talousarvio ilman alijäämää, mutta tavoite on haasteellinen toimintaympäristössä, jossa saatava valtionrahoitus ja kaikki toimintaan liittyvät kustannuspaineet eivät ole selvillä.

Aluehallitus asetti toimialoille kesäkuussa 1,8 prosentin eli 18 miljoonan euron tasapainotusvaateen, joka on huomioitu laskelmassa. Myös palkkaharmonisointi ja palvelutarpeen kasvu sisältyvät lukuihin.

– Suunnittelukehyksen pohjana on heinäkuun tulosennuste. Siinä on huomioitu uusin valtion rahoituslaskelma, joka julkaistiin elokuun lopussa. Rahoituslaskelma tulee vielä täsmentymään tänä vuonna kahdesti talousarvion valmistelun aikana. Oletuksena on, että rahoitus hiukan parantuu, talousjohtaja Antti Niemi kommentoi.

Valtionrahoituksen taso ensi vuodelle on tällä hetkellä 903 miljoonaa euroa.

Suunnittelukehys ei sisällä hankerahoitusta. Hankerahoitus voidaan huomioida kehyksen ylittävänä, mutta se ei saa heikentää tulosta.

Aluevaltuusto merkitsi esitetyn suunnittelukehyksen tiedoksi. Hallintosäännön mukaisesti aluehallitus oli jo hyväksynyt suunnittelukehyksen edellisessä kokouksessaan. Seuraavaksi aluehallitus käsittelee ehdotettuja sopeuttamistoimia. Talousarviokirja esitellään viimeistään joulukuun aluevaltuustossa.

Kokouksessa myönnettiin myös ero Minna Lampiselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsenen luottamustoimesta. Täydennysvaalissa hänen tilalleen valittiin Sinikka Ruuska.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous järjestetään maanantaina 11. syyskuuta 2023 klo 9.30 alkaen.

Kokous on seurattavissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Youtube-kanavalla.

Kokous järjestetään Sibelius-talon Puusepän salissa, Ankkurikatu 7, 15140 Lahti

Kokouksessa käsiteltävät asiat:

  • Eron myöntäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsenelle ja lautakunnan täydennysvaali
  • Aluehallituksen yksilöasioiden jaoston täydennysvaali
  • Aluevaltuuston valtuustoryhmän muutos
  • Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousarvio 2024
  • Vaalijalan kuntayhtymän tilinpäätös ja arviointikertomus 2022

Esityslista ja pöytäkirja

Esityslista ja liitteet ovat nähtävillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivulla heti sen jälkeen, kun pöytäkirja on tarkastettu. Pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lahdessa 6. syyskuuta 2023

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi sekä hyvinvointialueen että hyvinvointikuntayhtymän tilinpäätökset ja tarkastuskertomukset vuodelta 2022 kokouksessaan 5. kesäkuuta.

Hyvinvointialueen valmistelutyötä tehtiin valtakunnallisen tiekartan pohjalta ja se onnistui tarkastuslautakunnan mukaan melko hyvin vähäisistä henkilöstöresursseista huolimatta. Hyvinvointialueelle siirtyminen toteutui turvallisesti.

Hyvinvointialuevalmistelussa Päijät-Häme on ollut etumatkalla valtaosaan muihin Suomen alueisiin nähden vuonna 2017 perustetun hyvinvointikuntayhtymän myötä. Hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan saaman selvityksen mukaan alueen valmistelurahoitus ei riittänyt, koska aiemmin integroidut alueet saivat liian vähän valtionavustusta työmääräänsä suhteutettuna. Lisäksi lautakunta korostaa, että tulevien vuosien rahoituksen ja henkilöstöresurssien riittävyydestä tulee huolehtia.

Useat palvelut säilyvät maksuttomina

Päijät-Hämeen hyvinvointialue veloittaa ensi vuonna asiakasmaksuina valtioneuvoston vahvistamat enimmäismaksut. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut säilyvät edelleen asiakkaille maksuttomina.

Asiakasmaksulain mukaan maksuttomia palveluita ovat esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot ja raskaana olevien tutkimus, hoito ja seuranta äitiyspoliklinikoilla. Alaikäisiltä asiakkailta ei peritä enää maksuja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta.

Veteraanien ja rintamaveteraanien poliklinikkakäynnit, avosairaanhoito ja suun terveydenhuollon käynnit ovat edelleen maksuttomia, eikä niistä peritä perus- tai toimenpidemaksuja. Myös ikääntyneiden ravitsemusterapiakäynti sekä lapsiperheiden lyhytaikainen ja säännöllinen kotipalvelu kuuluvat jatkossa maksuttomiin palveluihin.

Maksullisena säilyy esimerkiksi lääkärillä käynti sote-keskuksessa, jollei asiakas valitse sote-keskuksen vuosimaksua. Maksu peritään myös käynnin korvaavasta digitaalisesta palvelusta.

Vaihdoksia luottamuspaikoissa

Aluevaltuusto myönsi valtuutettu Jyrki Joensuulle hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä. Valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Joensuun tilalle valittiin Rami Lehto.

Elisa Lientola siirtyy aluehallituksen varsinaiseksi jäseneksi varajäsenenään Minerva Kastehelmi. Vaihdoksen taustalla on teknistä vaaliliittoa koskeva sopimus.

Ero luottamustoimesta yksilöasioiden jaostossa myönnettiin jaoston jäsenille Sinikka Ruuskalle ja Juha Halmeelle sekä varajäseninä toimiville Heidi Hakaselle ja Sari Sikkilälle. Välittömästi aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen palveluksessa toimivat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia jaostoon. Yksilöasioiden jaostoon valittiin varsinaisiksi jäseniksi Minna Lampinen ja Erkki Nieminen sekä varalle Toini Louekoski-Huttunen ja Maarit Tuomi.

Aluevaltuusto hyväksyi myös aluehallituksen puheenjohtajan tehtävän hoitamisen kokoaikaisena 15.5.2023 alkaen aluevaltuustokauden loppuun saakka.

Linkki aluevaltuuston esityslistaan ja asiakirjoihin