Päijät-Hämeen hyvinvointialue käynnistää mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön toimitilojen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kilpailutuksen toukokuun puolivälissä.

Kilpailutuksen kohteena on mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön vuokratilojen hankinta Lahden keskustasta tai sen läheisyydestä hyvien kulkuyhteyksien päästä. Tilatarve tulee olemaan 33–35 asiakkaalle, joista kolme paikkaa on arvioivaa lyhytaikaista asumista varten.

Ympärivuorokautiselle asumiselle on varattu 23–25 asiakaspaikkaa ja yhteisölliselle asumiselle 10 asiakaspaikkaa.

Asukkaiden omien huoneiden lisäksi tiloihin tarvitaan muun muassa ruokailu- ja oleskelutilat asukkaille, lääkehuone sekä henkilöstön tarvitsemat tilat kirjaamiseen ja palavereihin. Lisäksi tiloilta edellytetään muunneltavuutta ja ympärivuorokautisen asumisen tiloilta valmiutta muuttaa ne yhteisölliseksi asumiseksi.

Vuokrakohteen arvioitu kustannus on vuodessa noin 400 000 euroa. Vuokrasopimus tullaan solmimaan 10–20 vuoden määräaikaiselle sopimuskaudelle, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana 12 kuukauden irtisanomisajalla. Palvelutuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2025.

Koska kyseessä on pitkäaikainen rakennuksen vuokraus, sovelletaan hankintaan hankintalakia.

Aluevaltuutetuilta kerätään kokemuksia demokratiasta

Hyvinvointialueen ensimmäinen valtuustokausi päättyy 31.5.2025. Aluevaltuuston päätöksen mukaisesti hyvinvointialueen poliittista johtamisjärjestelmää arvioidaan ensimmäisen aluevaltuustokauden kokemuksen perusteella.

Aluehallitus päätti käynnistää hyvinvointialueella kehittämisprojektin, jonka tavoitteena on kerätä aluevaltuutetuilta kokemuksia demokraattisesta päätöksentekojärjestelmästä ja valmistella sen perusteella esitykset tarvittavista muutosehdotuksista ja mahdollisista suosituksista.

Kehittämisprojektin tavoitteena on parantaa edelleen hyvinvointialueen demokraattisen päätöksenteon toimivuutta, selkiyttää toimielinten tehtäviä, vastuita ja asemaa osana päätöksenteon kokonaisuutta ja parantaa hyvinvointialueen luottamushenkilöiden päättäjäkokemusta.

Hyvinvointialueen päätöksentekorakenteen arvioinnin ja kehittämisen projekti toteutetaan siten, että mahdollisista organisaatiorakenteen ja päätösvallanjaon kehittämistoimista seuraavalle aluevaltuustokaudelle on päätetty hyvissä ajoin ennen valtuustokauden päättymistä.

Kysely aluevaltuutetuille käynnistetään tänä keväänä.

Aluehallitus päättää kehittämisprojektin ohjausryhmän jäsenistä kokouksessaan 29.4.2024.

Aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (Kok.) pyytää eroa aluehallituksen puheenjohtajuudesta sekä aluehallituksen jäsenen tehtävästä. Syynä pyyntöön on palaaminen takaisin siviilityön pariin kesällä 2024.

Hämäläinen on johtanut aluehallituksen toimintaa keväästä 2022 ollen näin mukana niin alueen valmistelussa kuin ensimmäisessä ja toisessa toimeenpanovuodessakin. Hämäläisen luottamustehtävä aluevaltuustossa jatkuu normaalisti aluevaltuustokauden loppuun saakka.

Hämäläinen on aiemmin ilmoittanut jäävänsä poliittiselle tauolle kauden päätyttyä keväällä 2025. Hän on aiemmin toiminut myös Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtajana kuin Päijät-Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtajanakin sekä useissa muissa luottamustehtävissä.

Aluehallituksen puheenjohtajuus on sovittu vaalien jälkeisissä paikkaneuvotteluissa Kokoomuksen aluevaltuustoryhmälle. Aluevaltuustoryhmä tulee tekemään ehdotuksen uudesta aluehallituksen puheenjohtajasta sekä yhdestä uudesta aluehallituksen jäsenestä 10.6.2024 pidettävässä aluevaltuuston kokouksessa.  Tarkka vaihdon ajankohta selviää myöhemmin.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2023 on reilut 45 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialue sai valtion rahoitusta noin 861 miljoonaa euroa. Tänä vuonna rahoituksen määrä nousee noin 893 miljoonaan euroon.
– Olemme pärjänneet muihin hyvinvointialueisiin verrattuna kohtuullisen hyvin vaikeassa toimintaympäristössä. Alijäämä oli meillä vain noin 220 euroa per asukas, mikä on hyvinvointialueiden parhaimmistoa, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen toteaa.
Tilinpäätöksen alijäämä on katettava vuoden 2025 loppuun mennessä, samoin vuoden 2022 ja kuluvalta vuodelta kertyvät alijäämät.

Muutostalousarviossa alijäämä pienenee

Tälle vuodelle laadittu muutostalousarvio sisältää teknisiä muutoksia, muun muassa toimintatuottoja ollaan korottamassa kolmella miljoonalla eurolla viime vuoden tilinpäätöksen toteutuman perusteella. Myös tukipalveluiden toimialalle tehtyä 20 miljoonan euron kustannusvarausta kuntayhtymän aikaisista palkkaharmonisaation kustannuksista ollaan purkamassa. Purku tehdään toimialoille ja tulokseen.
Rahoitustuottoja ja -kuluja korjataan tämän hetken korkomarkkinanäkemysten mukaisesti yhteensä 1,5 miljoonaa euroa positiivisempaan suuntaan. Valtiovarainministeriölle ehdotettavassa muutostalousarviossa alijäämä pienenee 9,1 miljoonalla 24,6 miljoonaan euroon. Alkuvuoden kustannuskehitys kuitenkin huomioidaan ja tarvittaessa tehdään uusi muutostalousarvio, joka voi huonontaa tulosta.

Tasapainottamisohjelmassa toimenpiteitä ja riskejä

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2024–2026 valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Säästöjä haetaan muun muassa toimitilojen vuokrakustannuksista ja vähentämällä vuokrahenkilöstön käyttöä.
Esimerkkejä mahdollisista talouden tasapainotustoimista vuodelle 2025 ovat työote-toiminnan tehostaminen kolmella miljoonalla eurolla ja työvoiman vuokrauksesta säästäminen viidellä miljoonalla. Toimitiloista tavoitellaan 1,1 miljoonan lisäsäästöjä ja Nastolan parakin vuokran laskusta 0,6 miljoonan säästöjä.
Lisäsopeutustarvetta on reilut 10 miljoonaa euroa ja toimenpiteet suunnitellaan ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.
Tasapainottamisohjelman suurimmat riskit liittyvät sen laskentaan sisältyviin oletuksiin. Ohjelma takaa lakisääteisten palveluiden saatavuuden eikä vaaranna hyvinvointialueen palvelustrategian toteuttamista.
– Oman henkilöstön saatavuus ja riittävyys on keskeinen tavoite ja edellytys sille, että voimme tuottaa laadukkaita maakunnan asukkaiden tarpeen mukaisia palveluita sillä rahoituksella, mikä meillä on käytettävissämme, Petri Virolainen sanoo.
Aluevaltuuston toimivaltaan kuuluvat talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyvät toimenpiteet päätetään aluevaltuustossa vuosittaisen talousarvion, muutostalousarvion tai aluevaltuuston muuhun päätäntävaltaan kuuluvan asian käsittelyn yhteydessä.

Orimattilan avosairaanhoidon vastaanottotoimintaa ollaan ottamassa hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi kesäkuun alusta 2024 lähtien. Aluehallitus käsittelee esitystä ensi maanantain kokouksessaan.

Tällä hetkellä Orimattilan avosairaanhoidon tuottaa Terveystalon Julkiset Palvelut Oy, ja ulkoistamissopimus päättyy toukokuun lopussa. Liikkeenluovutusta on valmisteltu yhteistyössä Terveystalon kanssa. Hoitohenkilöstö on pääosin siirtymässä hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lääkäreiden rekrytointi on vielä kesken. Orimattilassa on hyvät mahdollisuudet muun muassa nuorten lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen.

Avosairaanhoito sisältää Orimattilassa lääkäri- ja hoitajapalveluita ja muita lähipalveluita.

– Olemme valmistelleet palvelutuotannon omaksi tuotannoksi ottamista viime syksystä lähtien aluehallituksen aiemman päätöksen mukaisesti. Muutos vahvistaa omaa tuotantoamme ja nivellyttää Orimattilan avosairaanhoidon paremmin osaksi hyvinvointialueen muuta toimintaa, terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialajohtaja Tuomo Nieminen taustoittaa.

Tulosaluejohtaja Pertti Sopasen mukaan oman toiminnan hyödyt ovat ilmeiset.

– Sen myötä alueelliset toimintatavat kehittyvät ja tavoitteet yhtenevät. Henkilöstön liikkuminen eri yksiköiden välillä tulee olemaan sujuvampaa ja yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa selkeämpää. Myös digitaaliset palvelut tulevat osaksi omaa toimintaa, hän mainitsee muutamia esimerkkejä.

Digitaalisiin palveluihin lukeutuu muun muassa Päijät-Sote-sovellus, jonka käyttäjiksi orimattilalaiset pääsevät muutoksen myötä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on valmistellut iäkkäiden alueellista asumisen kehittämisen suunnitelmaa, jossa on selvitetty asumisen tarpeita pitkälle tulevaisuuteen.

Asumispalveluiden uudistus mahdollistaa sen, että iäkkäille henkilöille voidaan tarjota kotona asumisen ja nykyisen ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja. Palveluita on tarkoitus tarjota jokaisen iäkkään yksilöllisen palvelutarpeen mukaan.

Ratkaisut tullaan Päijät-Hämeessä tekemään tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa, sillä yli 90 prosenttia ikääntyneistä asuu kunnissa joko tavallisessa asunnossa tai senioriasumisen piirissä, joiden osalta keskeinen kehittämisvastuu on kunnilla. Senioriasuminen tarkoittaa ikääntyville suunnattua asumismuotoa, jossa oman asunnon lisäksi asukkaalla voi olla käytettävissä muiden kanssa yhteisiä oleskelutiloja.

– Hyvinvointialueella on hyvä tieto iäkkäiden tilanteesta ja tarpeista, joten meillä on hyvä pohja tehdä kuntien kanssa yhteistyötä, asumisen kehittämisen päällikkö Marko Hiekkanen kertoo.

Aluehallitus kävi asumisen kehittämisen suunnitelmaa läpi kokouksessaan 19.2. ja seuraavaksi esitys etenee vanhusneuvostoon lausunnolle.

Ratkaisuja yksinäisyyteen ja turvattomuuteen

Tässä vaiheessa suunnitelma sisältää muun muassa yhteisöllisen asumisen lisäämisen alueella. Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa jokaisella asukkaalla on oma asunto ja jossa yksilöllisten tarpeiden mukaiset sosiaalipalvelut järjestetään erikseen kotihoitona, tukipalveluina tai muina kotiin annettavina palveluina. Siihen kuuluu myös aina sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta, johon palveluntuottaja on velvoitettu.

Yhteisöllisen asumisen tarve tunnistetaan asiakasohjauksessa ja sitä myönnetään tarveperusteisesti. Siksi yhteisöllinen asuminen kohdistuu siitä hyötyviin asiakkaisiin.

Yhteisöllisessä asumisessa tähdätään yli tuhanteen asuntoon Päijät-Hämeen alueella vuonna 2030. Samalla suunnitelman keskeistä asiaa eli ympärivuorokautisen palveluasumisen määrän lisäystarvetta pystytään tulevaisuudessa jarruttamaan.

– Tutkitusti tällä hetkellä keskeisiä haasteita ovat iäkkäiden yksinäisyys ja turvattomuus ja se, että moni iäkäs asuu esteellisissä asunnoissa. Esimerkiksi pesutilat voivat olla hankalasti tavoitettavissa alakerrassa. Yhteisöllinen asuminen vastaa tähän ja jopa edistää ihmisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tuomalla yhteisön turvaa ja toimintaa arkeen, Marko Hiekkanen valottaa.

– Tänä vuonna 65–74-vuotiaiden määrä lähtee loivaan laskuun eli kaikessa rakentamisessa pitää huomioida muuntojoustavuus. Käytännössä kaikki ikäryhmät hyötyvät esteettömästä asumisesta, se on monisukupolvista.

Henkilöstön saatavuus huomioitu

Uusi suunnitelma huomioi myös henkilöstön saatavuuteen liittyvät seikat. Koulutetun työvoiman saatavuus on alueella heikentynyt nopeasti ja saman trendin odotetaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen.

Työvoiman saatavuus vaihtelee Marko Hiekkasen mukaan yksiköittäin.

– Tiedetään, että työpaikat, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisella liikenteellä, ovat suosituimpia ja niihin saadaan kohtuudella työvoimaa. Juuri siitä syystä suunnitelmassa keskitytään sosiaalisen asumisen osalta keskeisiin paikkoihin ja niihin alueisiin, joissa iäkkäitä on eniten.

Valtuustoryhmien tukemiseen 150 000 euroa

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös valtuustoryhmätukea. Siihen on hyvinvointialueen talousarviossa varattu tänä vuonna 150 000 euroa. Summa on 100 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2023.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue myöntää tukea valtuustoryhmien toimintaan vuosittain enintään talousarviossa varattujen määrärahojen verran. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi valtuustoryhmän toimintaa tukevan sihteerin palkka ja valtuustoryhmän toimintaa tukevien sisäisten tilaisuuksien kustannukset.

Toimintatuen määrä perustuu vaalitulokseen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella parhaillaan valmisteilla olevalla toimitilaohjelmalla tavoitellaan nykyistä pienempää neliömäärää ja vuokrakustannusten keventymistä, jotta lakisääteiset palvelut saadaan turvattua alueella. Hyvinvointialueen kiinteistöjen tiloihin liittyvät kustannukset ovat 62 miljoonaa euroa vuodessa. Toimitilojen osuus hyvinvointialueen talousarviosta on noin kuusi prosenttia.

Keskeisiä tavoitteita toimitilaohjelmalle ovat muun muassa ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuva kokonaisuuden johtaminen, toimitilojen terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys ja palvelutuotannon ja -järjestelmän kannalta keskeisten toimitilojen, kuten keskussairaalakampuksen ja pelastusasemien omistaminen. Tällä hetkellä käytössä olevien tilojen soveltuvuutta tulevaisuuden tarpeisiin on arvioitu aiemmin yhdessä henkilöstön ja toiminnasta vastaavien kanssa.

Valmisteilla oleva toimitilaohjelma perustuu aluevaltuuston 19.12.2022 hyväksymään palvelustrategiaan, jossa on kirjaukset palveluverkon saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Voimassa olevassa palvelustrategiassa on linjattu, että jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa on sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen palveluita.

Aluehallitus päätti lähettää luonnosversion toimitilaohjelmasta ja analyysin toimipisteverkon nykytilasta lausuntokierrokselle aluevaltuustoryhmille. Vastausaikaa on 22. helmikuuta saakka.

Mikäli toimitilaohjelma edellyttäisi muutoksia myös palvelustrategiaan, päättää siitä aluevaltuusto. Tavoitteena on saada toimitilaohjelma hyväksytyksi kevättalven aikana.

Alaikäisille turvapaikanhakijoille tulossa perheryhmäkotitoimintaa

Päijät-Hämeen hyvinvointialue valmistelee perheryhmäkotipalvelun kilpailuttamista. Hankinnan kohteena on kotoutumislain mukainen perheryhmäkotitoiminta, joka on tarkoitettu turvapaikanhakijoina maahan tulleille oleskeluluvan saaneille ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille.

Ennen oleskeluluvan saamista alaikäiset asuvat Lahdessa sijaitsevassa alaikäisyksikössä, jota hallinnoi maahanmuuttovirasto. Hankintakohde käynnistyy 7-paikkaisena osastona yksikössä, jossa tulee olla valmius laajentamiseen toisella samankokoisella osastolla.

Perheryhmäkodin sopimuskausi on neljä vuotta. Ennakoitu aloitus tapahtuisi 1. kesäkuuta 2024. Sopimuksen kokonaisarvo neljälle vuodelle on 6,75 miljoonaa euroa.

Kilpailutuksen päätyttyä perheryhmäkodin toiminnasta tehdään sopimus Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa. KEHA-keskus eli ELY-keskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus maksaa perheryhmäkodin toiminnasta aiheutuneet kustannukset hyvinvointialueelle täysimääräisenä.

Perheryhmäkodin kilpailutus etenee avoimeen hankintamenettelyyn helmikuun aikana. Päätös hankinnasta tehdään maaliskuussa 2024.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue joutuu vielä täsmentämään valtiovarainministeriön edellyttämää suunnitelmaansa talouden tasapainottamisesta. Aiemmin esitettyä tasapainotusohjelmaa ei sellaisenaan hyväksytty, koska Päijät-Hämeen hyvinvointialue oli ehdottanut taloutensa alijäämän kattamista lain edellyttämää hieman hitaammassa tahdissa.

Talous oli yhtenä aiheena lakisääteisissä hyvinvointialueneuvotteluissa, jotka Päijät-Häme kävi torstaina Helsingissä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön edustajien kanssa. Hyvinvointialueneuvottelut ovat valtiolle keino alueiden ohjaamiseen, mutta niiden tarkoituksena on myös muodostaa yhteistä tilannekuvaa, tunnistaa järjestelmän ja lainsäädännön epäkohtia sekä kuulla hyvinvointialueiden kehitysehdotuksia.

– Vuoropuhelu oli avointa ja rakentavaa. Saimme tuotua esiin näkökulmamme, jonka mukaan talouden alijäämän kattaminen tässä aikataulussa on epärealistista ja johtaa pahimmillaan palveluiden epätarkoituksenmukaiseen karsimiseen. Toimme näkyviin myös tärkeimpiä saavutuksiamme palvelujärjestelmän uudistamisessa. Esimerkiksi digipalveluissa olemme monia muita alueita edellä, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen summaa päivän antia.

Päijät-Häme sai erityiskiitosta myös pitkälle viedystä yhdyspintatyön mallista, monituottajuuden hyödyntämisestä sekä iäkkäiden asumispalveluiden kehittämistyöstä.

Tasapainotusta valmistellaan kolmivaiheisena

Valtio edellyttää alueilta uskottavaa ja määrätietoista talouden tasapainotusohjelmaa. Päijät-Häme pohjaa edelleen oman ohjelmansa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on vuoden 2024 talousarvio, joka tulee aluevaltuuston päätettäväksi 18. joulukuuta. Ensi vuodelle on suunniteltu toimia, joilla saadaan aikaan yhteensä 18 miljoonan euron kustannussäästöt.

Toinen vaihe on toimitilaohjelma, jota työstetään parhaillaan. Toimitilaohjelman luonnosta esitellään aluevaltuustolle erillisessä koulutuksessa 18. joulukuuta, minkä jälkeen valtuustoryhmät käsittelevät sitä ja antavat luonnoksesta lausuntonsa. Ohjelman on määrä edetä aluehallituksen päätettäväksi helmikuussa 2024. Toimitilaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi karsia tilojen vuokrakustannuksista 15 prosenttia. Tilankäyttöä tehostamalla hyvinvointialue minimoi tarvetta puuttua varsinaiseen sisältöön eli palveluihin.

– Meille on ensiarvoisen tärkeää turvata alueen asukkaille lakisääteiset palvelut. Tässä tahtomme on valtion kanssa yhteinen: neuvotteluissakin korostui, että lyhytnäköisiä ja lopputuloksen kannalta huonoja ratkaisuja pitää välttää.

Talouden tasapainotusohjelman kolmas vaihe sisältää muut tarvittavat toimet, joiden laajuus ei vielä ole selvillä. Jäljelle jäävään tasapainotustarpeeseen vaikuttavat talousarvion ja toimitilaohjelman toimenpiteiden eteneminen sekä vielä toteutumattomat, hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttavat kansalliset linjaukset ja rahoituksen jälkikäteistarkistus. Toimenpiteet suunnitellaan vuoden 2024 aikana osana seuraavan vuoden talousarviovalmistelua. Virolaisen mukaan kaikki käytettävissä olevat keinot, kuten lisärahoituksen anominen valtiolta tai omaisuuden myynti, tulevat kysymykseen.

Hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Päijät-Hämeen kohdalla alijäämän kattamiseen on aikaa vain vuoden 2025 loppuun, koska sitä on syntynyt jo valmistelun aikaisen alimitoitetun rahoituksen vuoksi. Alue on sitoutunut alijäämän kattamiseen, mutta toivoi alkujaan realistisempaa aikataulua tarvittaviin toimenpiteisiin.

Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy asukkaiden palvelutarpeen perusteella, joten Päijät-Hämeessä rahoitus nousee ensi vuodelle noin 32 miljoonalla eurolla. Siihen jää silti 49 miljoonan euron vaje, sillä rahoitusmallin aiheuttamaa muutosta tasoittaa siirtymätasaus. Vaje pienenee asteittain vuoteen 2029 mennessä. Ilman siirtymätasausta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous olisi hyvin lähellä tasapainoa jo nyt.

Hyvinvointialueilta kertyy kuluvana vuonna talouden alijäämää yhteensä 1,2 miljardia euroa. Päijät-Hämeen alijäämä tulee viimeisimmän tilinpäätösennusteen mukaisesti olemaan reilut 40 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy asukkaiden palvelutarpeen perusteella, joten Päijät-Hämeessä rahoitus nousee ensi vuodelle noin 32 miljoonalla eurolla. Siihen jää silti 49 miljoonan euron vaje, sillä rahoitusmallin aiheuttamaa muutosta tasoittaa siirtymätasaus. Vaje pienenee asteittain vuoteen 2029 mennessä.

Ilman siirtymätasausta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous olisi hyvin lähellä tasapainoa jo nyt. Hyvinvointialue vaatii tarpeeseen perustuvaan mallin kiirehtimistä lausunnossaan, jonka se antoi valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen ja julkisen talouden suunnitelmaan.

– Vaadimme lausunnossa, että hyvinvointialueiden rahoituksen tulee olla riittävän kestävällä pohjalla, jotta kansalaisten lakisääteiset palvelutarpeet tulevat täytettyä. Samalla hyvinvointialueille on annettava riittävästi aikaa saada toiminta ja talous kestävälle pohjalle. Ylipäätään rahoituksen määräytymisperusteet ovat erittäin vaikeaselkoiset ja vaikeuttavat talouden pitkäjänteistä suunnittelua ja johtamista, talousjohtaja Antti Niemi toteaa.

Ennaltaehkäisyä ja vaikuttavuutta parannettava

Laki edellyttää, että hyvinvointialueet kattavat talouden alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Jo yksikin lisärahoituspyyntö voi johtaa selvitykseen hyvinvointialueiden yhdistämiseksi.

– Hyvinvointialueita ei pitäisi pakottaa lyhytjänteisiin toimiin, jos alueella on selkeä näkymä taloudellisen tasapainon saavuttamisesta kohtuullisessa ajassa. Hyvinvointialueemme suhtautuu taloutensa hoitoon vakavasti ja vastuullisesti, mutta ehdotamme alijäämän kattamiselle realistisempaa aikataulua, Niemi paaluttaa.

Palvelutuotannossa suurin haaste on henkilöstön saatavuus. Päijät-Hämeessäkin toimintoja on jouduttu ajamaan alas henkilöstöpulan vuoksi ja palveluja on jouduttu tuottamaan poikkeuksellisen korkein henkilöstökustannuksin.

Yhdeksi ratkaisuksi hyvinvointialueella nähdään, että ennaltaehkäisevää toimintaa on lisättävä ja palvelutuotannon vaikuttavuutta parannettava. Tulevaisuudessa palveluiden tarve kasvaa merkittävästi, mutta henkilöstön määrä vähenee.

– Meidän on siksi sopeutettava tarjottavat palvelut olemassa oleviin resursseihin. Tämä tarkoittaa nykyisen palveluvalikoiman karsimista ja todennäköisesti myös muutoksia palveluverkkoon, Niemi kertoo.

Palveluverkkoselvitys valmistuu vuonna 2024

Aluehallitus käsitteli toimialoilla laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 13.11.

Tasapainottamistoimien tavoite vuosille 2025–2027 on yhteensä 15 miljoonaa euroa. Toimitilasäästöjä tavoitellaan 6 miljoonan euron edestä. Palveluverkkoselvitys ja siitä johdettavat talouden tasapainottamistoimenpiteet valmistuvat vuoden 2024 aikana.

Kehityshankkeista on tavoitteena 1,3 miljoonan euron ja muista toimenpiteistä 7,6 miljoonan säästöt. Muiden toimenpiteiden määrittely tapahtuu vuonna 2024. Laskelmassa puolet summasta on henkilöstökuluja, kuten vuokratyövoiman käyttöä, ja puolet palveluiden ostoja.

Kuluvan vuoden lopulla tehdään vielä noin 2,5 miljoonan euron lisätoimet, jotta kokonaistavoite saavutettaisiin. Säästökohteita ovat esimerkiksi vuokrahenkilöstön käyttö ja palveluiden osto.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia hyvinvointialueen hallintosääntöön kokouksessaan 6.11. Hallintosääntö on kokoelma määräyksiä, joiden perusteella hallinto tulee järjestää hyvinvointialueen sisällä.

Hallintosääntöä muutettiin siten, että yksilöasioiden jaoston jäsenet, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee jatkossa aluehallitus. Myös kokonaisturvallisuudesta vastaavan viranhaltijan tehtäviä tarkennettiin. Uutena hallintosääntöön kirjattiin, että jatkossa aluehallitus voi asettaa toimikunnan edistämään aluevaltuustoryhmien poliittista yhteistyötä. Aluehallitus määrittää asettamansa toimikunnan toimintaperiaatteet.

Hyvinvointialueen hallintosääntö on hyväksytty aluevaltuustossa maaliskuussa 2022. Hallintosääntöä on sen jälkeen päivitetty kolme kertaa. Aluevaltuusto on lisäksi päättänyt 10.10.2022, että hallintosääntöä tarkistetaan valtuustokausittain.

Aluevaltuusto myönsi Tuija Salorannalle eron tarkastuslautakunnan jäsenen luottamustoimesta ja nimesi tilalle uuden jäsenen, Pirjo Tiiran. Juha Halme vahvistettiin asiakas- ja osallisuuslautakunnan uudeksi varsinaiseksi jäseneksi Erkki Niemisen tilalle. Aluevaltuusto kokoontuu vuonna 2024 yhteensä kuusi kertaa, 4.3., 22.4., 10.6., 16.9., 4.11. ja 9.12.

Valtio edellyttää hyvinvointialueilta pitkäjänteistä, useammalle vuodelle ulottuvaa suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi ja mahdollisen alijäämän kattamiseksi. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tasapainotusohjelma muodostuu kolmesta vaiheesta, ja ohjelman toteutus jaksottuu vuosille 2023–2026.

Aluehallitus hyväksyi tänään kokouksessaan periaatteet, joiden mukaan taloutta tasapainotetaan ensimmäisessä vaiheessa. Hyvinvointialueen toimialat aloittavat yhteistyössä henkilöstönsä kanssa suunnittelun, miten toimenpiteet toteutetaan käytännössä ja millä aikataululla. Tänä ja ensi vuonna tehtävillä toimilla tavoitellaan yhteensä noin 18 miljoonan euron suuruista tasapainotusta.

Toimenpiteisiin sisältyy ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käytön määrän vähentämistä sekä töiden uudelleenjärjestelyjä. Myös toimitilojen käyttöä tiivistetään, samoin hyödynnetään entistä enemmän digiratkaisuja. Hyvinvointialue ei suunnittele henkilöstövähennyksiä tai lomautuksia.

– Tämän aluehallituksen päätöksen jälkeen talouden tasapainottamistoimia lähdetään toteuttamaan käytännössä. Valmisteluun otetaan myös useampia vuosia kattava talouden tasapainottamisohjelma, talousjohtaja Antti Niemi toteaa.

Hyvinvointialueen on määrä saada ensimmäisen vaiheen suunnittelutyö valmiiksi niin, että toimenpiteiden käytännön toteutuksesta voidaan tiedottaa 20. marraskuuta.

Tasapainotusohjelman toinen vaihe koostuu palveluverkkoselvityksestä ja siihen liittyvistä talouden sopeuttamistoimista. Kolmannen vaiheen toimenpiteet määritellään myöhemmin, kun vaiheen 1 toteutuminen ja palveluverkkoselvityksen euromääräiset vaikutukset ovat tiedossa ja tiedetään loppusopeutuksen tarve.

– Päijät-Hämeen hyvinvointialue suhtautuu talouden hoitoon vastuullisesti ja toteuttaa rahoittajan edellyttämät toimet taloutensa saamiseksi tasapainoon. Kaiken tämän keskellä varmistamme silti, että asukkaamme saavat lakisääteiset palvelunsa, korostaa aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen.

Valtionrahoituksen taso ja kuluvan vuoden huonontunut talousennuste johtivat siihen, että ensi vuoden suunnittelukehys joudutaan tässä vaiheessa laatimaan yli 25 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Viime viikolla saatujen uusien laskelmien mukaan hyvinvointialueen ensi vuoden rahoitus pienenee aiemmista laskelmista. Hyvinvointialue saa valtiolta 894 miljoonaa euroa eli noin 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisessä laskelmassa. Rahoitus laskee kaikilla hyvinvointialueilla.

Valtiovarainministeriö teki rahoitukseen muutoksia muun muassa siksi, että hallitus poisti velvoitteen hoitajamitoituksen suurentamisesta ja laski lastensuojelun jälkihuollon yläikärajan 25:stä 23 vuoteen. Päijät-Hämeessä tehtävien väheneminen ei kuitenkaan helpota taloutta samassa suhteessa, koska kustannukset ovat nousseet rajusti. Rahoituksen muutos kasvattaa ensi vuoden alijäämää vastaavasti. Taloutta valmistaudutaan tasapainottamaan jo 18 miljoonalla eurolla, eikä säästöjä pystytä enää lisäämään ensi vuodelle rahoituksen leikkausta vastaavaa määrää.

Päijät-sote.fi:lle huomionosoitus

Aluehallitus sai tiedoksi viestintäohjelman tilannekatsauksen. Viestintäohjelma määrittelee suuntaviivat hyvinvointialueen viestinnälle ja vuorovaikutukselle vuosina 2023–2025. Viestintäohjelman päätavoitteena on muun muassa, että asukkaat tuntevat hyvinvointialueen palvelut ja saavat tietoa hyvinvointinsa, turvallisuutensa ja terveytensä edistämiseen.

Hyvinvointialue on muun muassa julkaissut tänä vuonna noin 200 mediatiedotetta, ja medialle on järjestetty yhteensä 11 infotilaisuutta. Tilastot osoittavat, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat median seuraajille tärkeitä ja niistä uutisoidaan paljon: Päijät-Hämeen hyvinvointialue on mainittu tammi-syyskuussa eri medioissa 368 kertaa.

Myös verkkopalveluita on kehitetty vuoden mittaan määrätietoisesti. Päijät-Soten sivustolle tehtiin keväällä sekä saavutettavuusauditointi että kognitiivisen saavutettavuuden arviointi, joiden pohjalta sisältöjä ja rakennetta on muotoiltu käyttäjäystävällisemmiksi. Päijät-sote.fi-sivusto sai elokuussa Selkeästi meille -tunnuksen, jonka myöntämisperusteena mainittiin erityisen selkeästi ja helposti löytyvät yhteystiedot. Huomionosoituksen myöntää kehitysvammaorganisaatioiden yhteishanke.