Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön (hyte) ensimmäiset lakisääteiset neuvottelut järjestettiin Päijät-Hämeessä 17. elokuuta. Jatkossa vuosittain järjestettävät hyte-neuvottelut ovat osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, kuntien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja keskustelua. Neuvotteluiden tarkoituksena oli valmistella kunnille, hyvinvointialueen toimialoille sekä muille toimijoille yhteinen ymmärrys vuoden 2024 hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön keskeisimmistä asioista.
Keskeisille toimijoille yhteinen ymmärrys
− Vuosineuvottelujen tavoitteena on tiivistää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ensi vuonna on tärkeää tehdä. Yleisenä toiveena on ollut systemaattisuuden ja suunnitelmallisuuden lisääminen, kun toimijoita on paljon ja ala on monimuotoinen, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhdyspintatyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Minna Veistilä.
Hyte-neuvotteluiden suunnittelusta ja järjestämisestä vastasivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta sekä yhdyspintaneuvottelukunta.
Neuvotteluihin osallistuivat hyvinvointialueen aluehallituksen, aluevaltuuston, asiakas- ja osallisuuslautakunnan sekä varautumisen ja turvallisuuden lautakunnan puheenjohtajisto. Lisäksi neuvotteluihin osallistuivat hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, hyvinvointialueen yhdyspintaneuvottelukunnan kuntien ja järjestöjen edustajat sekä edustajat hyvinvointialueen nuorisovaltuustosta, vanhus- ja vammaisneuvostoista, maakuntaliitosta, Hämeen poliisista, Kelasta, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Hämeen ELY-keskuksesta ja Päijät-Hämeen yrittäjistä.
Lasten ja nuorten tilanne sekä osallisuuden vahvistaminen yhteisen työskentelyn kohteina
Hyte-neuvotteluihin osallistuneet tahot tutustuivat ennakkomateriaaliin ja vastasivat sähköiseen kyselyyn ennen neuvotteluja. Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi näkemyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteistä ja tavoitteista. Yhteenveto esiteltiin neuvotteluissa, ja sitä käytettiin yhteisen työskentelyn pohjana.
Ennakkomateriaaliin oli nostettu hyte-kärkiä: mielen hyvinvointi, päihteettömyys ja terveelliset elämäntavat, arjen turvallisuus sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. Vastauksissa korostuivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteiden ratkaiseminen, liikkumisen edistäminen sekä hyte-yhteistyön prosessit ja rakenteet.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen oli kuntajohtajien yhteinen toive. Nuorten aikuisten päihteiden käytön vähentäminen koettiin myös keskeiseksi. Kuntajohtajat esittivät osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyväksi tavoitteeksi kohentaa perheiden kokonaisvaltaista tilannetta.
− Terveellisiin elämäntapoihin liittyen liikkumista pyritään lisäämään. Päijät-Hämeessä on käynnistetty Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelma, jossa hyvinvointialueemme on mukana. Yksi terveysliikuntaa edistävistä toimenpiteistä on Terveysmetsä, jonka Lahden kaupunki avaa keskussairaalan lähialueelle, Veistilä kertoo.
Osallisuuden vahvistamisessa kuntajohtajat korostivat työllisyyttä tukevia toimenpiteitä. Työllisyyden tiedetään vaikuttavan moniin eri hyvinvoinnin ja terveyden osa-alueisiin. Konkreettisia toimenpiteitä työllisyyden tukemiseksi ovat esimerkiksi työttömien työkykyarviointi ja terveydenhuoltopalvelut.
Neuvottelujen lopputuloksena linjaus ensi vuodelle
Neuvottelujen tuloksia käsitellään hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa, yhdyspintaneuvottelukunnassa sekä aluehallituksessa. Lopputuloksena laaditaan linjaus, joka ohjaa Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua ensi vuonna. Aluehallitus hyväksyy asiakirjan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallitus käsittelee maanantaina työterveyshuollon palvelujen järjestämistä. Pohjaesitys on, että työterveyshuollon palvelut kilpailutetaan uudelleen.
Nykyisen Työterveys Wellamon palvelutuotannon kehittäminen edellyttäisi hyvinvointialueelta merkittäviä taloudellisia investointeja ja kehittämispanosta. Onnistumiseen liittyy riskejä, joista yksi merkittävimmistä on henkilöstön saatavuus.
Työterveyshuollon palvelujen kilpailuttamisen tavoitteena on varmistaa niin hyvinvointialueen omalle henkilöstölle kuin järjestämisvastuun alaisille asiakasyrityksille ennaltaehkäisevät työterveyshuollon palvelut, yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja rajatut erikoislääkärikonsultaatiot sekä kattavat digitaaliset palvelut.
– Alueemme on iso, ja esimerkiksi etäpalvelujen täytyy toimia kunnolla. Tämän toteuttaminen vaatii ison yrityksen asiakaspohjan, eikä Wellamon asiakasmäärä tule riittämään niiden tehokkaaseen järjestämiseen, järjestämisen tuen johtaja Ismo Rautiainen sanoo.
Hänen mukaansa Wellamossa on osaava henkilöstö ja paljon osaamista. Työterveyshuollon palvelut ovat kuitenkin merkittävässä murroksessa.
– Hyvinvointialue omistaa Wellamosta vain kahdeksan prosenttia. Omistuksen kasvattaminen ja palvelutoiminnan kehittäminen on liian suuri riski hyvinvointialueelle. Kehittäminen edellyttäisi suurta palveluverkon karsimista, investointeja digitaalisiin ratkaisuihin ja toimintaprosessien muutosta. Nämä eivät tapahdu hetkessä, ja onnistumiseen liittyy paljon epävarmuutta, Rautiainen sanoo.
Työterveyshuoltopalveluilla tärkeä rooli henkilöstön hyvinvoinnin tukena
Työterveyshuoltopalvelujen kehittäminen on yksi hyvinvointialueen henkilöstöohjelman painopistealueista. Tavoitteena on ylläpitää henkilöstön hyvää työ- ja toimintakykyä koko työelämän ajan.
Työterveyshuollon palvelujen järjestämisestä on käyty keskustelua henkilöstön kanssa osana hyvinvointialueen henkilöstöohjelman valmistelua. Henkilöstö odottaa työterveyshuoltopalvelujen kehittämistä. Asiasta on lisäksi käyty laaja keskustelu Työterveys Wellamon omistajakuntien kanssa.
Työterveyshuollon eri järjestämisen tavoista on tehty kattava analyysi, johon myös päättäjät ovat tutustuneet. Aluehallitus on käsitellyt työterveyshuollon asiaa kevään 2023 aikana kokouksissa ja toukokuun seminaarissa.
Hyvinvointialueen aluehallitus päätti työterveyshuollon palvelujen kilpailuttamisesta ensimmäisen kerran keväällä 2022. Myös Lahden kaupunki, joka on Työterveys Wellamon suurin omistaja ja myös asiakas, teki tuolloin päätöksen myydä Wellamon omistus ja kilpailuttaa työterveyshuollon palvelut.
Työterveyshuoltopalvelut kilpailutettiin Wellamon 14 omistajan yhteishankinnassa siten, että kilpailutuksen voittaneelle yritykselle olisi myyty Wellamo. Määräaikaan mennessä ei kuitenkaan tullut yhtään tarjousta, joten hankinta keskeytettiin.
Juuri julkistettu hallitusohjelma ottaa kohtalaisen hyvin huomioon hyvinvointialueiden toimintaan liittyvät haasteet. Ohjelma on hyvinvointialueille tärkeä asiakirja, sillä se raamittaa julkisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toimintatapaa hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien ajan.
Hallitusohjelmaan sisältyy hyvinvointialueiden kannalta myönteisiä muutoksia aiemmin tehtyihin päätöksiin: ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen kiristystä lykätään ja vammaispalvelulaki otetaan uuteen käsittelyyn. Myös moniin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin lakeihin sekä sosiaaliturvajärjestelmään ehdotetaan uudistuksia.
– Päijät-Hämeessä koemme, että ääntämme on kuultu. Ohjelma sopii kokonaisuudessaan hyvin yhteen täällä jo toteutettuihin ja käynnissä oleviin uudistuksiin. Esimerkiksi henkilöstöohjelmamme ja päivitetty palvelustrategiamme toteuttavat jo melko tarkkaan hallitusohjelman linjauksia, kiteyttää hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.
Virolaisen mukaan hallitusohjelman tavoitteet hoitoon pääsyn nopeuttamisesta, asiakkaan valinnanvapauden lisäämisestä ja monituottajuuden vahvistamisesta ovat nekin sopusoinnussa Päijät-Hämeessä jo tehdyn työn kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ongelma on maanlaajuinen pula henkilöstöstä. Hallitusohjelma pyrkii helpottamaan tilannetta lisäämällä alan koulutuspaikkoja, uudistamalla koulutusrakennetta, vahvistamalla ammattilaisten mahdollisuuksia keskittyä koulutusta vastaavaan työhön, selkiyttämällä työnjakoa, tarkastelemalla kelpoisuusehtoja sekä tukemalla kansainvälistä rekrytointia. Myös nämä tavoitteet ovat yhteneviä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöohjelman kanssa.
Hyvinvointialueiden rahoitus säilyy hallitusohjelmakaudella tarveperusteisena, mutta alueille saattaa tulla uusia kannusteita talousarviossa pysymiseen. Hallitusohjelmassa on asetettu sosiaali- ja terveyspalveluille mittava säästötavoite; 1,4 miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä. Hyvinvointialueilta edellytetään muutosohjelmaa, jolla tavoite on mahdollista saavuttaa, ja muutosten vaikutuksia seurataan tiiviisti. Jos taloutta ei alueella saada tasapainoon, valtio puuttuu asiaan ennakoivasti, eikä hyvinvointialueiden yhdistämisiäkään poissuljeta. Talouden tasapainottamiseksi on tarpeen jatkaa toimia, joita Päijät-Hämeessä on jo käynnistetty.
– Emme näe mahdolliseksi tasapainottamista, joka kohdistuisi henkilöstöön. Suurimmat haasteemme liittyvät tällä hetkellä nimenomaan työntekijäpulasta johtuvaan epätarkoituksenmukaiseen kalliin vuokratyövoiman käyttöön. Oman henkilöstön käytön lisääminen on tähän ongelmaan ensisijainen ratkaisu, Virolainen sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu 400 miljoonan euron kertaluontoinen panostus sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun. Virolainen toivoo, että rahan kohdentamista ei määritellä liian tiukasti, jotta hyvinvointialueet voivat hyödyntää sen alueellisen tilanteen ja tarpeiden kannalta tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Aluehallitus käsitteli tänään 29.5. asiakasmaksujen periaatteita osana talousarvion valmistelua ja esittää aluevaltuustolle, että monet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut säilyvät edelleen asiakkaille maksuttomina. Maksullisista palveluista esitetään veloitettavaksi lainmukaiset enimmäismaksut.
Asiakasmaksulain mukaan maksuttomia palveluita ovat esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot ja raskaana olevien tutkimus, hoito ja seuranta äitiyspoliklinikoilla. Alaikäisiltä asiakkailta ei peritä enää maksuja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta.
Enimmäismaksun periaatteesta poiketen muun muassa ikääntyneiden ravitsemusterapiakäynti sekä lapsiperheiden lyhytaikainen ja säännöllinen kotipalvelu ovat maksuttomia. Veteraanien ja rintamaveteraanien poliklinikkakäynnit, avosairaanhoito ja suun terveydenhuollon käynnit ovat edelleen maksuttomia, eikä niistä peritä perus- tai toimenpidemaksuja. Sotiemme veteraanien elämän viimeisten vuosien tukeminen nähdään arvokkaana.
Maksullisena säilyy esimerkiksi lääkärillä käynti sote-keskuksessa, jollei asiakas valitse sote-keskuksen vuosimaksua. Maksu peritään myös käynnin korvaavasta digitaalisesta palvelusta. Digitaaliset eli sähköiset palvelut kerryttävät maksukattoa samalla tavoin kuin perinteiset käyntiin perustuvat palvelut.
Maksuvapautus vain tietyin ehdoin
Maksun alentamisesta tai sen perimättä jättämisestä voidaan tehdä päätös, jos maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
Asiakkaan kokemus hoidon laadusta tai sen vaikuttavuudesta ei oikeuta asiakasmaksuvapautukseen.
– Pettymys hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen poikii paljon oikaisuvaatimuksia yksilöjaoksen käsiteltäväksi. Näiden anomusten tekeminen vie turhaan asiakkaan voimavaroja, sillä ne eivät johda maksun alentamiseen tai poistamiseen, toteaa jaoksen puheenjohtaja Sari Niinistö.
Hän kehottaakin antamaan tällaisen palautteen verkkosivujen kautta osoitteessa paijat-sote.fi tai olemaan yhteydessä sosiaali- ja potilasasiamiehiin. Jos hoito on ollut virheellistä, asiakas voi tehdä potilasvahinkoilmoituksen.
Aluevaltuusto päättää asiakasmaksujen periaatteista seuraavassa kokouksessaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kokouksessaan 15. toukokuuta muun muassa sosiaalisen luototuksen käynnistämistä ja vuosittaista selvitystä sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tilasta.
Sosiaalinen luotto kuuluu hyvinvointialueen palveluihin 1. elokuuta 2023 alkaen. Se tarkoittaa pienituloisille ja vähävaraisille myönnettävää kohtuuehtoista lainaa, ja sen tarkoituksena on ehkäistä alueen asukkaiden taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista.
– Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi talouden tasapainottamiseen, velkakierteen katkaisemiseen, kodin hankintoihin, työllistymisen tai kuntoutumisen tueksi, asumisen turvaamiseen ja kriisitilanteiden ratkaisemiseksi. Luototuksessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakasprosessia, työikäisten palvelujen ja sosiaalihuollon päivystyspalvelujen tulosaluejohtaja Eija Leino kertoo.
Palvelu on Leinon mukaan keskitetty Lahden sosiaalikeskukseen. Asiakas voi asioida fyysisesti Lahden toimipisteessä, puhelimitse tai etäyhteydellä digipalveluja hyödyntäen. Hakemuksia aletaan ottaa vastaan elokuun alusta alkaen.
– Asiakaspalvelua ja erilaisia asiointikanavia tullaan kehittämään asiakaspalautteen perusteella, Eija Leino sanoo.
Painopisteenä varhainen puuttuminen
Hyvinvointialueella on mahdollisuus päättää sosiaalisen luototuksen järjestämisen laajuus, luoton pääoman määrä ja suuruus paikallisten tarpeiden mukaan. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella luototuksen painopisteinä ovat varhainen puuttuminen ja ylivelkaantumista ehkäisevä toiminta.
Sosiaalista luottoa myönnetään luoton pääoman puitteissa talousarvion mukaisesti. Luottoa voidaan myöntää Päijät-Hämeessä yksittäiselle asiakkaalle vähintään 200 euroa ja enintään 10 000 euroa.
Asiakkaan hakiessa sosiaalista luottoa hänelle tehdään palvelutarpeen arviointi, jossa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan taloudelliseen kokonaistilanteeseen. Luoton myöntämisessä tehdään tarpeen mukaan laajaa yhteistyötä eri viranomaistahojen ja palveluntuottajien, esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnan kanssa.
Luotto maksetaan hakijan tilille kertasuorituksena tai suoraan käyttötarkoituksen mukaisiin menoihin. Takaisinmaksuaika on enintään kahdeksan vuotta ja se määräytyy luotonsaajan maksukyvyn mukaan.
Sosiaalista luottoa ei myönnetä silloin, jos asiakas saa säännöllisesti Kelan perustoimeentulotukea tai on perusteltua syytä olettaa, että asiakas ei tulisi suoriutumaan takaisinmaksusta esimerkiksi elämänhallinnan haasteiden vuoksi.
Uusi palvelu hyvinvointialueella
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ovat voineet hakea valtionavustusta sosiaalisen luototuksen järjestämiseksi tarvittavaan luottopääomaan maaliskuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriöltä. Valtionavustusta on haettavissa yhteensä 9,5 miljoonan euroa. Tarvittavaa rahoitusta arvioidaan kunkin alueen asukasmäärän mukaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on hakenut valtionavustusta 750 000 euroa luottopääomaa varten. Valtionavustushakemukseen ei ole tullut vielä päätöstä.
– Sosiaalinen luototus on uusi palvelu hyvinvointialueella. Päijät-Hämeessä sosiaalista luottoa on tarjottu aiemmin vain lahtelaisille vuoteen 2019 asti, toimialajohtaja Mika Forsberg kertoo.
Aluehallitus hyväksyi sosiaalisen luototuksen periaatteet, ja aiheesta tullaan tiedottamaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen internetsivuilla. Asiakkaille annetaan ohjausta ja neuvontaa jo tässä vaiheessa.
Edellytykset soten tavoitteiden saavuttamiseksi
Aluehallitus käsitteli lisäksi hyvinvointialueen vuosittaisen selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tilasta.
Selvityksen perusteella hyvinvointialueella on edellytykset saavuttaa useimmat sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimatekijöitä on vahvistettu esimerkiksi palkitsemisohjelmalla, henkilöstöohjelmalla ja sen toimeenpano-ohjelmalla sekä rekrytointilisän käytöllä.
Kustannusten kasvua on hidastettu muun muassa toimintoja yhtenäistämällä ja prosesseja tehostamalla. Myös uusia toimintamalleja, kuten yhteisöllinen asuminen, on otettu käyttöön. Palvelurakenteen muutostyö lapsiperhe-, vammais- ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa on käynnissä.
Henkilöstön saatavuuteen liittyvät kustannukset eivät selvityksen perusteella ole kestävällä pohjalla, ja siihen vaikuttavat muun muassa mitoituslaki ja palvelutarpeiden kasvu väestörakenteesta johtuen.
Jatkossa kallista vuokratyövoimaa ja erilliskorvauksia on saatava pienemmäksi riittävän vakinaisen henkilöstön, digitalisaation ja prosessien kehittämisen avulla.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on valmisteltu vammaispalvelujen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2023–2027. Suunnitelman taustalla on pitkään valmisteilla ollut vammaispalvelulaki, joka tulee voimaan lokakuussa 2023. Uuden vammaispalvelulain tavoitteena on vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen vahvistuminen yhteiskunnassa. Lain tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta sekä turvata asiakkaan tarpeita vastaavat, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
Vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen vaikutuksia toimintaan ei vielä tarkkaan tiedetä, mutta uudistuksen ennakoidaan lisäävän asiakasmääriä muun muassa henkilökohtaisessa avussa. Asiakasmäärän kasvulla on vaikutusta myös kustannusten kasvuun.
Viisi kehittämisen kärkeä
Vammaispalvelujen parantamiseksi Päijät-Hämeessä on valittu kehittämiskärjet, joiden avulla toimintaa uudistetaan viiden vuoden aikana. Kotiin vietäviä palveluita kehitetään yksilöllisestä ja asiakaslähtöisestä näkökulmasta, ja esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja aiotaan hyödyntää. Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus turvataan panostamalla työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Tätä tukevat muun muassa selkeät johtamisrakenteet.
Palvelu- ja tuotantorakenteita uudistetaan vastaamaan asiakkaiden ja lainsäädännön tarpeita, esimerkiksi asumisen osalta valitaan painopisteet palvelutuotannon uudistamiselle ja edistetään monituottajuutta. Vammaispalveluihin kohdistuvaa kustannus- ja investointipainetta aiotaan hallita paremmin eri palvelukokonaisuuksien tarpeet huomioiden. Tärkeää on myös toimialat ylittävä yhteistyö.
Vammaispalvelujen kehittämissuunnitelma tähtää yksittäisten palvelujen tarkastelun ohella palvelujen kokonaisuuden suunnitteluun.
– Se antaa meille hyvän tilannekuvan vammaispalveluiden kokonaisuudesta Päijät-Hämeessä, niin vahvuuksista kuin kehittämistarpeista. Työ on ollut tähän asti analysointia ja alustavien kehittämiskohteiden hahmottamista. Seuraavaksi suunnitelmaa esitellään hyvinvointialueen vammaisneuvostossa. Tavoitteena on, että asiakkaat ja sidosryhmät voivat osallistua aktiivisesti suunnitelman laatimiseen niin, että saamme monipuoliseen tietoon pohjautuvan tiekartan tulevien vuosien työlle, vammaispalveluiden tulosaluejohtaja Pirkko Valtanen kertoo.
Valtasen mukaan suunnitelma tukee toiminnan ja talouden johtamista sekä asiakaspalvelun kehittämistä.
Hyvinvointialueen vammaispalveluissa on noin 4300 asiakasta, ja sen toimintakulut ovat noin 74 miljoonaa euroa. Aluehallitus käsitteli vammaispalvelujen kehittämissuunnitelmaa kokouksessaan 2. toukokuuta.
Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen harvenivat
Aluehallitus myös käsitteli sosiaaliasiamiehen selvitystä, joka julkaistaan vuosittain. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on tarjota neuvontaa sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksista sekä toimia niiden toteutumisen edistämiseksi.
Päijät-Hämeen sosiaalihuollossa tehtiin vuoden 2022 aikana yhteensä 40 881 asiakaskohtaista hallintopäätöstä. Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä 257 eri asiassa. Yhteydenottojen määrä laski 45 yhteydenotolla vuodesta 2021. Määrä on laskenut viimeisen kolmen vuoden ajan.
Sosiaalihuollon henkilöstön tekemiä epäkohtailmoituksia oli viime vuonna yhteensä 26. Niiden määrä nousi edellisvuodesta. Hallinto-oikeudelle tehtyjen valitusten määrä sen sijaan laski.
Hallitus merkitsi tiedoksi sosiaaliasiamiehen selvityksen ja edellyttää, että toimialojen toiminnassa huomioidaan esille nostettuja asioita, kuten asiakkaan itsemääräämisoikeuteen puuttuvien tilanteiden tunnistaminen. Selvitys toimenpiteistä tuodaan hallitukselle lokakuun loppuun mennessä ja lähetetään kuntiin tiedoksi.
Aluehallitus hyväksyi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöohjelman toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan 17. huhtikuuta. Toimeenpanosuunnitelma sisältää ja viestii henkilöstöä koskevat keskeiset strategiset linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2023–2025.
Henkilöstöohjelman toimeenpanosuunnitelman kärkinä ovat rekrytointi ja henkilöstömarkkinointi, reilu johtaminen, henkilöstön osaaminen, työkyky ja työelämätaidot sekä kehittämisen ja muutoksen tukeminen.
Heti toimeenpanosuunnitelman hyväksymisen jälkeen alkaa toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden kehittämistarpeiden tarkempi kartoittaminen. Tavoitteena on rakentaa isoon työyhteisöön uusi toiminta- ja johtamiskulttuuri ja muuttaa rohkeasti totuttuja tapoja. Jatkossa jokainen työntekijä voi muun muassa kehittää osaamistaan osana työarkeaan ja yhteistyössä muun työyhteisön kanssa. Lisäksi tavoitteena on automatisoida niin sanottu rutiinityö, jolloin kukin voi keskittyä koulutuksensa mukaisten työtehtävien tekemiseen. Kehitystarpeet voivat vaihdella toimialoittain.
Nopeimmat toimenpiteet tehdään jo tästä keväästä lähtien asioihin, jotka vaikuttavat välittömästi toimialojen ja henkilöstön työarkeen ja vastaavat heidän tarpeisiinsa. Tällaisia ovat esimerkiksi palaverikäytäntöjen ja johtamisen rakenteiden uudistaminen. Enemmän aikaa on varattu toimialoja ja henkilöstöä laajasti tukevien HR-toimintojen kehittämiseen, esimerkiksi urapolkumallien ja rekrytointiohjelman uudistamiseen.
Henkilöstöohjelmalla tavoitellaan asemaa alan parhaana julkisena työpaikkana. Tavoitteena on myös vastata henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamisen haasteisiin.
Toimeenpanosuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on, että koko henkilöstö on mahdollisimman pian mukana tekemässä henkilöstöohjelman toimeenpanoa.
Ohjausryhmässä ovat hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, toimialajohtajat Jukka Santala, Tuomo Nieminen, Mika Forsberg, Anu Olkkonen-Nikula ja Jari Hyvärinen, henkilöstöjohtaja Erja Saari sekä henkilöstön edustaja Piia Ruokosalmi.
Henkilöstöohjelman toteutusta seurataan mittareilla toukokuusta 2023 eteenpäin. Ohjelman kustannusten arvioidaan olevan noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Se sisältää 20 henkilön työpanoksen sekä koko henkilöstön valmennusta.
Aluehallitus päätti lisäksi esittää aluevaltuustolle joitain muutoksia hallintosääntöön. Se muun muassa esittää, että aluehallituksen puheenjohtajan tehtävää voi hoitaa aluevaltuuston päätöksellä joko osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue ottaa käyttöön väärinkäytösten sisäisen ilmoituskanavan. Sähköinen ilmoituskanava koskee hyvinvointialuetta sekä sen määräysvallan piirissä olevaa tytäryhtiötä Hämeen Tekstiilihuolto Oy:tä ja tulee molempien intrasivuille. Kanavan kautta henkilöstö voi luottamuksellisesti ilmoittaa vakavista väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa tai kuluttajansuojassa.
Kanavan käyttöönotto perustuu EU:n niin sanottuun whistleblower-direktiiviin ja vuoden alussa voimaan tulleeseen kansalliseen ilmoittajansuojelulakiin. Aluehallitus käsitteli kanavan käyttöönottoa maanantaina 20. maaliskuuta.
Henkilöllisyys suojattu
Kanavassa hyväksytään vain nimellä tehdyt ilmoitukset. Ilmoituskanava suojaa ilmoittajan henkilöllisyyden niin, ettei häneen voida kohdistaa ilmoituksen vuoksi vastatoimia.
Ilmoituksia käy läpi vain rajattu määrä käsittelijöitä. Ilmoitusten vastaanotosta vastaa konsulttiyritys KPMG Oy:n valtuutettu tutkintahenkilökunta. KPMG perehtyy ilmoituskanavan kautta tehtyihin ilmoituksiin ja pyytää ilmoituksen tekijältä tarvittaessa lisätietoja tai selvennystä.
Arvioinnin jälkeen KPMG siirtää ilmoituksen hyvinvointialueen asianmukaiselle päätöksentekotasolle jatkotoimenpiteiden päättämistä varten. Lähtökohtaisesti päätöksenteko jatkotoimista tapahtuu työryhmässä, johon kuuluvat hyvinvointialueen hallintolakimies, talousjohtaja ja hallintojohtaja. He voivat erikseen pyytää henkilötietoja käyttöönsä tilanteissa, joissa sen arvioidaan merkittävästi edistävän asian tutkintaa.
Ilmoituskanavaan eivät kuulu tavanomaiset asiakaspalautteet, häiriöilmoitukset ja reklamaatiot, vaan niistä pyydetään ilmoitukset erillisen palautekanavan kautta.
Ilmoituskanava otetaan käyttöön 29.3.2023 alkaen.
Demokratia ja osallisuus näkyvät tänä vuonna vahvasti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousarvion laadinnassa. Hyvinvointialueen päättäjät ja toimielimet tekevät valmistelua yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Eri toimielimet käsittelevät talousarvioesityksen, ja aluehallitus pyytää niiltä lausuntoja siitä.
– Hyvinvointialueen talousarvio laaditaan nyt ensimmäistä kertaa kaikkien toimi- ja vaikuttamistoimielinten ollessa käynnissä. Muutos kuntayhtymän aikaan on merkittävä, kun osallisuus lisääntyy. Prosessi on suunniteltu kattavasti niin, että useat tahot pääsevät kommentoimaan talousarviota ennen sen varsinaista talousarviokäsittelyä, aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen kertoo.
– Hyvinvointialueen talousarvioprosessissa on uutta myös kokeneille kuntapäättäjille, sillä valtionohjaus ja lainsäädäntö vaikuttavat suoraan sen käsittelyyn. Odotan mielenkiinnolla työskentelyn käynnistymistä, Hämäläinen jatkaa.
Rahoituslaskelma huhtikuussa
Valtiovarainministeriön ensimmäinen rahoituslaskelma vuodelle 2024 valmistuu huhtikuun alussa. Huhtikuussa toimialat tekevät talousarvioon muutosesityksensä, jonka jälkeen se etenee aluehallitukseen ja aluevaltuuston seminaariin.
Järjestöneuvottelukunta, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto käsittelevät talousarviota toukokuun kokouksissaan. Asiakas- ja osallisuuslautakunta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta perehtyvät aiheeseen kesäkuussa, turvallisuuden ja varautumisen lautakunta marraskuussa.
– Uusi hyvinvointialueen malli painottaa entistä enemmän demokraattista valmistelua. Siksi vaikuttamistoimielintenkin huomiointi talousarviota laadittaessa on hyvin perusteltua, talousjohtaja Antti Niemi toteaa.
Päijät-Hämeessä toimielinten ja päättäjien osallistumisen lisäksi osana talousarvion valmistelua voivat olla esimerkiksi ilmiöpohjaisen ja osallistuvan budjetoinnin kokeilut.
Aluehallitus käsittelee talousarvion viimeisimmän version marraskuussa. Aluevaltuusto päättää talousarvion hyväksymisestä 18. joulukuuta.
Ilmiöbudjetointi on uudenlainen tapa täydentää perinteistä talousarviota. Parhaimmillaan se parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vastaa eri toimialojen laajalla yhteistyöllä ilmiön synnyttämiin haasteisiin.
– Ilmiöbudjetoinnissa on kyse siitä, että tunnistamme toiminnasta sellaisen kokonaisuuden tai aiheen, joka läpäisee kaikkien meidän toimialojemme palvelutuotannon. Esimerkkinä voisi mainita kestävän kehityksen. Silloin, kun asia tunnistetaan ilmiöksi, toimialalla suunnitellaan sille toimenpiteitä, osoitetaan siihen määrärahaa ja asetetaan mittarit tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi. Ilmiöbudjetointi siis tehdään toimialoilla osana operatiivisen toiminnan suunnittelua, talousjohtaja Antti Niemi taustoittaa.
Myös demokratiaelimet voivat esittää ilmiöitä huomioitavaksi talousarvion valmistelussa.
Lapset, nuoret ja osallisuus lautakuntien ehdotuksina
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta käsitteli ilmiöbudjetointia kokouksessaan 9. maaliskuuta ja päätti esittää aluehallitukselle ilmiöpohjaisen ja osallistuvan budjetoinnin ilmiöksi lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämistä.
Asiakas- ja osallisuuslautakunta puolestaan päätti kokouksessaan tiistaina 7. maaliskuuta esittää aluehallitukselle, että tarkasteltavaksi ilmiöksi otettaisiin asiakkaiden ja asukkaiden osallistuminen hyvinvointialueen toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Perusteluna lautakunta totesi, että ilmiö kattaa kaikki toimialat, osallisuus koskee kaikkia ja sitä voidaan edistää yhteistyössä myös kuntien kanssa.
Demokratia näkyy talousarviossa
– Ilmiöbudjetoinnin myötä demokraattinen päätöksenteko näkyy entistä paremmin talousarviossa. Budjetointiin tulee sen mukana näkökulmaa myös arvovalinnoista eli asioista, joihin halutaan kiinnittää erityistä huomiota, Antti Niemi sanoo.
– Totta kai lakisääteiset palvelut ja toimet täytyy hoitaa, mutta ilmiöbudjetissa voidaan asettaa erillisiä tavoitteita, jotka pitkällä tähtäimellä hyödyttävät koko hyvinvointialueen toimintaa ja maakunnan asukkaita. Ilmiöitä ei tietenkään voi olla kovin monta ja kaikille ei voi luvata kaikkea, mutta on hyvä nyt kokeilla ensin jollain pienellä kokonaisuudella ja katsoa, mitä sillä saavutetaan.
Uutta koko Suomessa
Ilmiöbudjetointi on uutta koko Suomessa. Sen avulla pyritään vastaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin sellaisiin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai ilmiöihin, jotka eivät ratkea minkään yksittäisen hallinnonalan omin toimin tai voimin. Tällaisia ovat muun muassa hyvinvointi, sosiaalinen epätasa-arvo tai ilmastonmuutos. Ilmiöbudjetointi voi tehostaa myös käytettävissä olevien varojen käyttöä.
Hyvinvointialueen talousarviotavoitteet käsitellään aluehallituksen huhtikuun kokouksessa.