Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin on kuulunut luottamus julkiseen valtaan. Sen perustana on myös julkisten toimijoiden keskinäinen rakentava, tarpeen mukaan kriittinenkin, mutta kuitenkin tosiasioihin perustuva vuoropuhelu.
Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen.
Keskustelussa esitetyt arviot hyvinvointialueista ovat irtautuneet monin osin tosiasioista ja perustuvat mielikuviin. Esimerkiksi luottamushenkilöiden määrä on kansallisesti vähentynyt eikä lisääntynyt uudistuksen myötä. Samalla päätöksenteko on aiempaa avoimempaa.
Huono kierre katkaistava
Hyvinvointialueet ovat ratkaisu, eivät ongelma. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii aikaa. Nyt on keskityttävä palveluiden sisällön ja toimintatapojen uudistamiseen, eikä uusiin hallinnon uudistuksiin. Spekulointi alueiden yhdistämisellä ei tuo ratkaisuja tähän tilanteeseen.
Kärkevän julkisen keskustelun vaikutukset näkyvät. Ihmisten luottamus terveydenhuoltoon on heikentynyt.
Hyvinvointialueet ovat suuria työnantajia. Henkilöstö tekee merkityksellistä työtä. Syyttelevä julkinen keskustelu nakertaa henkilöstön motivaatiota ja julkisten työnantajien vetovoimaa.
Huono kierre pitää katkaista. Julkisten toimijoiden keskinäinen luottamus pitää palauttaa. Siksi aluehallitusten puheenjohtajat edellyttävät kaikilta toimijoilta rakentavaa vuorovaikutusta.
Luottamusta rakennetaan yhdessä
Julkisten toimijoiden välistä epäluottamusta ja kriisipuhetta lietsova ilmapiiri on haitallinen suomalaisen yhteiskunnan menestyksen, jopa kokonaisturvallisuuden kannalta. Kyse on myös Suomen kyvystä toimeenpanna vaativia, pitkäjänteisiä reformeja ja ylläpitää kriisinkestävyyttä.
Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät tekevät parhaansa kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin sosiaaliset perusoikeudet ja julkisen talouden kantokyky saadaan tasapainoon.
Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on ihmisten luottamus siihen, että palveluita saa silloin kun on tarve ja hätä. Tätä me kaikki toimijat rakennamme yhdessä.
Lisätiedot:
aluehallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, p. 050 444 3700
Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on valmistunut yleinen valmiussuunnitelma. Valmiussuunnittelu ohjaa ja luo edellytykset toteuttaa hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen valmiussuunnitelman maanantaina. Suunnitelma on julkinen ja kuvaa yleisellä tasolla hyvinvointialueen varautumisen rakenteita.
Valmiussuunnittelussa tunnistetaan ja analysoidaan toimintaympäristöön kohdistuvia uhkia sekä oman toiminnan haavoittuvuuksia ja kartoitetaan sekä arvioidaan olemassa olevia ja tarvittavia resursseja erilaisten häiriötilanteiden hallinnassa. Suunnittelussa kehitetään myös toimintamalleja ja neuvotellaan yhteistyötahojen kanssa esimerkiksi häiriötilanteiden aikaisesta tietojen välittämisestä ja yhteistoiminnasta.
Hyvinvointialueiden valmiussuunnittelua ohjaa varautumista ja valmiussuunnittelua koskeva lainsäädäntö, ja lisäksi toimialat varautuvat vastuuministeriöidensä ohjeistuksen mukaisesti. Tarkemmat ohjeet ja toimintatapamallit häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen ovat salassa pidettävää tietoa.
Harjoittelemalla suunnitelma siirtyy paperilta käytäntöön
Hyvinvointialueella tehdään jatkuvasti konkreettisia, valmiutta parantavia toimenpiteitä. Hyvinvointialue osallistuu valmiusharjoituksiin, joilla edistetään kokonaisturvallisuutta ja harjoitetaan viranomaisten, kuntien ja muiden tahojen välistä yhteistyötä.
Kuva: Salla Virta
Hyvinvointialue osallistuu Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään HÄME24-harjoitukseen ja samanaikaisesti järjestettävään Panssariprikaatin paikallispuolustusharjoitukseen syyskuun ensimmäisellä viikolla. Harjoituksen teemana on toimiminen poikkeusoloissa ja niihin liittyvissä väestönsuojelutehtävissä. Harjoitus kokoaa yhteen kunnat, viranomaisia, huoltovarmuuskriittisiä organisaatioita ja turvallisuustoimijoita sekä alueen yrityksiä. Harjoitusviikolla Päijät-Hämeen kunnissa voi näkyä tavallista enemmän viranomaisten henkilöstöä ja kalustoa.
– Harjoitukset ovat erinomainen mahdollisuus kehittää omaa varautumista ja syventää yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa. Pääsemme testaamaan suunnitelmia ja kehittämään niitä harjoituksesta saatujen oppien perusteella, sanoo valmiuspäällikkö Jani Mäkinen.
HÄME24-harjoitus on ensimmäinen Päijät- ja Kanta-Hämeen maakuntien harjoitus sen jälkeen, kun hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa ja Suomi on liittynyt Naton jäseneksi.
Hyvinvointialueen yleinen valmiussuunnitelma on luettavissa täällä.
Lisätietoja harjoituksesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiedotteesta.
Kaikukortti-toimintamalli parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten, perheiden ja ikäihmisten yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Toimintamalli lisää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä alueellista elinvoimaa. Valtakunnallinen malli on käytössä tai kokeilussa jo useilla alueilla Suomessa.
Kaikukortin käyttöönottamisesta ja alueellisesta mallista on tehty selvitys alkuvuoden aikana Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Päijät-Hämeen liiton, kuntien ja kulttuuritoimijoiden edustajien yhteistyönä. Hyvinvointialue, liitto ja kunnat käsittelevät selvitystä, ja kannanottojen pohjalta arvioidaan valmistelun seuraavia vaiheita.
Aluehallitus päätti hyvinvointialueen osallistumisesta mahdolliseen hankkeeseen, ja ehdotti hankkeen hallinnoijaksi jotakin alueen kunnista tai Päijät-Hämeen liittoa. Seuraava askel on etsiä hankkeelle ulkopuolista rahoitusta. Käyttöönottoa voidaan pilotoida myös siinä tapauksessa, että hankerahoitusta ei saada. Tavoitteena olisi saada rakennettua pysyvä toimintamalli ja rahoitus hankkeen aikana.
Jos Kaikukortti otetaan alueella käyttöön, se kattaisi aluksi kulttuurikohteet. Mallia laajennettaisiin mahdollisesti myöhemmin liikuntapalveluihin.
Hyvinvointialueen aluehallitusten työskentelyn kehittämisestä on eri alueilla tehty selvityksiä. Päijät-Hämeessä kysely tehtiin huhtikuussa ja tuloksia purettiin aluehallituksen seminaarissa viime viikolla. Selvitys perustui Kuntaliiton tekemään ja hyvinvointialueille soveltuvaksi muokattuun kunnanhallitusten arviointilomakkeeseen.
Hyvinvointialueen onnistumista arvioitaessa aluehallitus kokee Päijät-Hämeessä erittäin hyväksi keskinäisen työskentely- ja keskustelukulttuurin, päätöksentekokyvyn ja yhteistyön viranhaltijoiden kanssa.
– Nyt tehty selvitys oli ensimmäinen laatuaan ja tilanteen kehittymistä on tarkoitus seurata jatkossa säännöllisesti. Tulokset ilahduttivat ja vastaavat paljolti tunnetta, joka minulle on muodostunut, aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen kertoo.
Myös hyvinvointialueen organisaatiossa koettiin olevan hyvä tekemisen kulttuuri.
Aluehallitus arvioi työskentelynsä onnistuneen erityisesti taloudenhoidossa vaikeissa olosuhteissa ja eri maantieteellisten alueiden tasapuolisessa käsittelyssä. Muihin kyselyyn vastanneisiin alueisiin verrattuna Päijät-Hämeessä koettiin aluehallituksen ja hyvinvointialueen johtavien viranhaltijoiden välinen yhteistyö keskiarvoa parempana, samoin hallituksen ja asukkaiden yhteistyö.
Parhaiten aluehallituksen toimintakulttuurissa toteutuu vastausten perusteella se, että tehtyihin päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen. Lisäksi jäsenet perehtyvät etukäteen esityslistan asioihin kiitettävästi ja työskentelevät pitkäjänteisesti. Keskustelukulttuuri arvioitiin erittäin hyväksi ja se on pysynyt strategisella tasolla.
Aluehallitus koki lisäksi viranhaltijoiden olevan erittäin hyvin tavoitettavissa ja huomioivan hyvin hallituksen asioiden esittelyssä aluehallituksen jäsenten toiveet.
– Aluehallitus on löytänyt uudessa tilanteessa roolinsa mielestäni hyvin. Monia kuntayhtymän ajalta kesken jääneitä asioita on saatu hoidettua eteenpäin, kuten palkkaharmonisointi, työterveydenhuollon ja ensihoidon kysymykset sekä tilaratkaisut alueellisessa tarkastelussa. Aluehallitus on toisaalta ollut erittäin päätöksentekokykyinen hyvin haastavassa tilanteessa, ja päätöksiä on syntynyt nopealla tahdilla, Hämäläinen summaa.
Toimintakulttuurin kehittämiseksi toivottiin entistä enemmän keskustelua valmisteilla olevista asioista. Lautakuntien roolin toimivallan tarkennus oli myös yhtenä kehittämiskohteena, ja asiaan tullaan palaamaan hallintosäännön tulevassa tarkastelussa syksyllä. Lautakuntien roolit puhuttavat tällä hetkellä kaikilla alueilla.
Kyselyyn osallistuivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lisäksi Keski-Uusimaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kymenlaakso.
Itsearviointiin osallistuivat aluehallituksen jäsenet ja aluevaltuuston puheenjohtajisto.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue käynnistää mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön toimitilojen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kilpailutuksen toukokuun puolivälissä.
Kilpailutuksen kohteena on mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön vuokratilojen hankinta Lahden keskustasta tai sen läheisyydestä hyvien kulkuyhteyksien päästä. Tilatarve tulee olemaan 33–35 asiakkaalle, joista kolme paikkaa on arvioivaa lyhytaikaista asumista varten.
Ympärivuorokautiselle asumiselle on varattu 23–25 asiakaspaikkaa ja yhteisölliselle asumiselle 10 asiakaspaikkaa.
Asukkaiden omien huoneiden lisäksi tiloihin tarvitaan muun muassa ruokailu- ja oleskelutilat asukkaille, lääkehuone sekä henkilöstön tarvitsemat tilat kirjaamiseen ja palavereihin. Lisäksi tiloilta edellytetään muunneltavuutta ja ympärivuorokautisen asumisen tiloilta valmiutta muuttaa ne yhteisölliseksi asumiseksi.
Vuokrakohteen arvioitu kustannus on vuodessa noin 400 000 euroa. Vuokrasopimus tullaan solmimaan 10–20 vuoden määräaikaiselle sopimuskaudelle, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana 12 kuukauden irtisanomisajalla. Palvelutuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2025.
Koska kyseessä on pitkäaikainen rakennuksen vuokraus, sovelletaan hankintaan hankintalakia.
Aluevaltuutetuilta kerätään kokemuksia demokratiasta
Hyvinvointialueen ensimmäinen valtuustokausi päättyy 31.5.2025. Aluevaltuuston päätöksen mukaisesti hyvinvointialueen poliittista johtamisjärjestelmää arvioidaan ensimmäisen aluevaltuustokauden kokemuksen perusteella.
Aluehallitus päätti käynnistää hyvinvointialueella kehittämisprojektin, jonka tavoitteena on kerätä aluevaltuutetuilta kokemuksia demokraattisesta päätöksentekojärjestelmästä ja valmistella sen perusteella esitykset tarvittavista muutosehdotuksista ja mahdollisista suosituksista.
Kehittämisprojektin tavoitteena on parantaa edelleen hyvinvointialueen demokraattisen päätöksenteon toimivuutta, selkiyttää toimielinten tehtäviä, vastuita ja asemaa osana päätöksenteon kokonaisuutta ja parantaa hyvinvointialueen luottamushenkilöiden päättäjäkokemusta.
Hyvinvointialueen päätöksentekorakenteen arvioinnin ja kehittämisen projekti toteutetaan siten, että mahdollisista organisaatiorakenteen ja päätösvallanjaon kehittämistoimista seuraavalle aluevaltuustokaudelle on päätetty hyvissä ajoin ennen valtuustokauden päättymistä.
Kysely aluevaltuutetuille käynnistetään tänä keväänä.
Aluehallitus päättää kehittämisprojektin ohjausryhmän jäsenistä kokouksessaan 29.4.2024.
Aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (Kok.) pyytää eroa aluehallituksen puheenjohtajuudesta sekä aluehallituksen jäsenen tehtävästä. Syynä pyyntöön on palaaminen takaisin siviilityön pariin kesällä 2024.
Hämäläinen on johtanut aluehallituksen toimintaa keväästä 2022 ollen näin mukana niin alueen valmistelussa kuin ensimmäisessä ja toisessa toimeenpanovuodessakin. Hämäläisen luottamustehtävä aluevaltuustossa jatkuu normaalisti aluevaltuustokauden loppuun saakka.
Hämäläinen on aiemmin ilmoittanut jäävänsä poliittiselle tauolle kauden päätyttyä keväällä 2025. Hän on aiemmin toiminut myös Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtajana kuin Päijät-Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtajanakin sekä useissa muissa luottamustehtävissä.
Aluehallituksen puheenjohtajuus on sovittu vaalien jälkeisissä paikkaneuvotteluissa Kokoomuksen aluevaltuustoryhmälle. Aluevaltuustoryhmä tulee tekemään ehdotuksen uudesta aluehallituksen puheenjohtajasta sekä yhdestä uudesta aluehallituksen jäsenestä 10.6.2024 pidettävässä aluevaltuuston kokouksessa. Tarkka vaihdon ajankohta selviää myöhemmin.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2023 on reilut 45 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialue sai valtion rahoitusta noin 861 miljoonaa euroa. Tänä vuonna rahoituksen määrä nousee noin 893 miljoonaan euroon.
– Olemme pärjänneet muihin hyvinvointialueisiin verrattuna kohtuullisen hyvin vaikeassa toimintaympäristössä. Alijäämä oli meillä vain noin 220 euroa per asukas, mikä on hyvinvointialueiden parhaimmistoa, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen toteaa.
Tilinpäätöksen alijäämä on katettava vuoden 2025 loppuun mennessä, samoin vuoden 2022 ja kuluvalta vuodelta kertyvät alijäämät.
Muutostalousarviossa alijäämä pienenee
Tälle vuodelle laadittu muutostalousarvio sisältää teknisiä muutoksia, muun muassa toimintatuottoja ollaan korottamassa kolmella miljoonalla eurolla viime vuoden tilinpäätöksen toteutuman perusteella. Myös tukipalveluiden toimialalle tehtyä 20 miljoonan euron kustannusvarausta kuntayhtymän aikaisista palkkaharmonisaation kustannuksista ollaan purkamassa. Purku tehdään toimialoille ja tulokseen.
Rahoitustuottoja ja -kuluja korjataan tämän hetken korkomarkkinanäkemysten mukaisesti yhteensä 1,5 miljoonaa euroa positiivisempaan suuntaan. Valtiovarainministeriölle ehdotettavassa muutostalousarviossa alijäämä pienenee 9,1 miljoonalla 24,6 miljoonaan euroon. Alkuvuoden kustannuskehitys kuitenkin huomioidaan ja tarvittaessa tehdään uusi muutostalousarvio, joka voi huonontaa tulosta.
Tasapainottamisohjelmassa toimenpiteitä ja riskejä
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2024–2026 valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Säästöjä haetaan muun muassa toimitilojen vuokrakustannuksista ja vähentämällä vuokrahenkilöstön käyttöä.
Esimerkkejä mahdollisista talouden tasapainotustoimista vuodelle 2025 ovat työote-toiminnan tehostaminen kolmella miljoonalla eurolla ja työvoiman vuokrauksesta säästäminen viidellä miljoonalla. Toimitiloista tavoitellaan 1,1 miljoonan lisäsäästöjä ja Nastolan parakin vuokran laskusta 0,6 miljoonan säästöjä.
Lisäsopeutustarvetta on reilut 10 miljoonaa euroa ja toimenpiteet suunnitellaan ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.
Tasapainottamisohjelman suurimmat riskit liittyvät sen laskentaan sisältyviin oletuksiin. Ohjelma takaa lakisääteisten palveluiden saatavuuden eikä vaaranna hyvinvointialueen palvelustrategian toteuttamista.
– Oman henkilöstön saatavuus ja riittävyys on keskeinen tavoite ja edellytys sille, että voimme tuottaa laadukkaita maakunnan asukkaiden tarpeen mukaisia palveluita sillä rahoituksella, mikä meillä on käytettävissämme, Petri Virolainen sanoo.
Aluevaltuuston toimivaltaan kuuluvat talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyvät toimenpiteet päätetään aluevaltuustossa vuosittaisen talousarvion, muutostalousarvion tai aluevaltuuston muuhun päätäntävaltaan kuuluvan asian käsittelyn yhteydessä.
Orimattilan avosairaanhoidon vastaanottotoimintaa ollaan ottamassa hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi kesäkuun alusta 2024 lähtien. Aluehallitus käsittelee esitystä ensi maanantain kokouksessaan.
Tällä hetkellä Orimattilan avosairaanhoidon tuottaa Terveystalon Julkiset Palvelut Oy, ja ulkoistamissopimus päättyy toukokuun lopussa. Liikkeenluovutusta on valmisteltu yhteistyössä Terveystalon kanssa. Hoitohenkilöstö on pääosin siirtymässä hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lääkäreiden rekrytointi on vielä kesken. Orimattilassa on hyvät mahdollisuudet muun muassa nuorten lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen.
Avosairaanhoito sisältää Orimattilassa lääkäri- ja hoitajapalveluita ja muita lähipalveluita.
– Olemme valmistelleet palvelutuotannon omaksi tuotannoksi ottamista viime syksystä lähtien aluehallituksen aiemman päätöksen mukaisesti. Muutos vahvistaa omaa tuotantoamme ja nivellyttää Orimattilan avosairaanhoidon paremmin osaksi hyvinvointialueen muuta toimintaa, terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialajohtaja Tuomo Nieminen taustoittaa.
Tulosaluejohtaja Pertti Sopasen mukaan oman toiminnan hyödyt ovat ilmeiset.
– Sen myötä alueelliset toimintatavat kehittyvät ja tavoitteet yhtenevät. Henkilöstön liikkuminen eri yksiköiden välillä tulee olemaan sujuvampaa ja yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa selkeämpää. Myös digitaaliset palvelut tulevat osaksi omaa toimintaa, hän mainitsee muutamia esimerkkejä.
Digitaalisiin palveluihin lukeutuu muun muassa Päijät-Sote-sovellus, jonka käyttäjiksi orimattilalaiset pääsevät muutoksen myötä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on valmistellut iäkkäiden alueellista asumisen kehittämisen suunnitelmaa, jossa on selvitetty asumisen tarpeita pitkälle tulevaisuuteen.
Asumispalveluiden uudistus mahdollistaa sen, että iäkkäille henkilöille voidaan tarjota kotona asumisen ja nykyisen ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja. Palveluita on tarkoitus tarjota jokaisen iäkkään yksilöllisen palvelutarpeen mukaan.
Ratkaisut tullaan Päijät-Hämeessä tekemään tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa, sillä yli 90 prosenttia ikääntyneistä asuu kunnissa joko tavallisessa asunnossa tai senioriasumisen piirissä, joiden osalta keskeinen kehittämisvastuu on kunnilla. Senioriasuminen tarkoittaa ikääntyville suunnattua asumismuotoa, jossa oman asunnon lisäksi asukkaalla voi olla käytettävissä muiden kanssa yhteisiä oleskelutiloja.
– Hyvinvointialueella on hyvä tieto iäkkäiden tilanteesta ja tarpeista, joten meillä on hyvä pohja tehdä kuntien kanssa yhteistyötä, asumisen kehittämisen päällikkö Marko Hiekkanen kertoo.
Aluehallitus kävi asumisen kehittämisen suunnitelmaa läpi kokouksessaan 19.2. ja seuraavaksi esitys etenee vanhusneuvostoon lausunnolle.
Ratkaisuja yksinäisyyteen ja turvattomuuteen
Tässä vaiheessa suunnitelma sisältää muun muassa yhteisöllisen asumisen lisäämisen alueella. Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa jokaisella asukkaalla on oma asunto ja jossa yksilöllisten tarpeiden mukaiset sosiaalipalvelut järjestetään erikseen kotihoitona, tukipalveluina tai muina kotiin annettavina palveluina. Siihen kuuluu myös aina sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta, johon palveluntuottaja on velvoitettu.
Yhteisöllisen asumisen tarve tunnistetaan asiakasohjauksessa ja sitä myönnetään tarveperusteisesti. Siksi yhteisöllinen asuminen kohdistuu siitä hyötyviin asiakkaisiin.
Yhteisöllisessä asumisessa tähdätään yli tuhanteen asuntoon Päijät-Hämeen alueella vuonna 2030. Samalla suunnitelman keskeistä asiaa eli ympärivuorokautisen palveluasumisen määrän lisäystarvetta pystytään tulevaisuudessa jarruttamaan.
– Tutkitusti tällä hetkellä keskeisiä haasteita ovat iäkkäiden yksinäisyys ja turvattomuus ja se, että moni iäkäs asuu esteellisissä asunnoissa. Esimerkiksi pesutilat voivat olla hankalasti tavoitettavissa alakerrassa. Yhteisöllinen asuminen vastaa tähän ja jopa edistää ihmisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tuomalla yhteisön turvaa ja toimintaa arkeen, Marko Hiekkanen valottaa.
– Tänä vuonna 65–74-vuotiaiden määrä lähtee loivaan laskuun eli kaikessa rakentamisessa pitää huomioida muuntojoustavuus. Käytännössä kaikki ikäryhmät hyötyvät esteettömästä asumisesta, se on monisukupolvista.
Henkilöstön saatavuus huomioitu
Uusi suunnitelma huomioi myös henkilöstön saatavuuteen liittyvät seikat. Koulutetun työvoiman saatavuus on alueella heikentynyt nopeasti ja saman trendin odotetaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen.
Työvoiman saatavuus vaihtelee Marko Hiekkasen mukaan yksiköittäin.
– Tiedetään, että työpaikat, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisella liikenteellä, ovat suosituimpia ja niihin saadaan kohtuudella työvoimaa. Juuri siitä syystä suunnitelmassa keskitytään sosiaalisen asumisen osalta keskeisiin paikkoihin ja niihin alueisiin, joissa iäkkäitä on eniten.
Valtuustoryhmien tukemiseen 150 000 euroa
Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös valtuustoryhmätukea. Siihen on hyvinvointialueen talousarviossa varattu tänä vuonna 150 000 euroa. Summa on 100 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue myöntää tukea valtuustoryhmien toimintaan vuosittain enintään talousarviossa varattujen määrärahojen verran. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi valtuustoryhmän toimintaa tukevan sihteerin palkka ja valtuustoryhmän toimintaa tukevien sisäisten tilaisuuksien kustannukset.
Toimintatuen määrä perustuu vaalitulokseen.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella parhaillaan valmisteilla olevalla toimitilaohjelmalla tavoitellaan nykyistä pienempää neliömäärää ja vuokrakustannusten keventymistä, jotta lakisääteiset palvelut saadaan turvattua alueella. Hyvinvointialueen kiinteistöjen tiloihin liittyvät kustannukset ovat 62 miljoonaa euroa vuodessa. Toimitilojen osuus hyvinvointialueen talousarviosta on noin kuusi prosenttia.
Keskeisiä tavoitteita toimitilaohjelmalle ovat muun muassa ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuva kokonaisuuden johtaminen, toimitilojen terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys ja palvelutuotannon ja -järjestelmän kannalta keskeisten toimitilojen, kuten keskussairaalakampuksen ja pelastusasemien omistaminen. Tällä hetkellä käytössä olevien tilojen soveltuvuutta tulevaisuuden tarpeisiin on arvioitu aiemmin yhdessä henkilöstön ja toiminnasta vastaavien kanssa.
Valmisteilla oleva toimitilaohjelma perustuu aluevaltuuston 19.12.2022 hyväksymään palvelustrategiaan, jossa on kirjaukset palveluverkon saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Voimassa olevassa palvelustrategiassa on linjattu, että jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa on sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen palveluita.
Aluehallitus päätti lähettää luonnosversion toimitilaohjelmasta ja analyysin toimipisteverkon nykytilasta lausuntokierrokselle aluevaltuustoryhmille. Vastausaikaa on 22. helmikuuta saakka.
Mikäli toimitilaohjelma edellyttäisi muutoksia myös palvelustrategiaan, päättää siitä aluevaltuusto. Tavoitteena on saada toimitilaohjelma hyväksytyksi kevättalven aikana.
Alaikäisille turvapaikanhakijoille tulossa perheryhmäkotitoimintaa
Päijät-Hämeen hyvinvointialue valmistelee perheryhmäkotipalvelun kilpailuttamista. Hankinnan kohteena on kotoutumislain mukainen perheryhmäkotitoiminta, joka on tarkoitettu turvapaikanhakijoina maahan tulleille oleskeluluvan saaneille ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille.
Ennen oleskeluluvan saamista alaikäiset asuvat Lahdessa sijaitsevassa alaikäisyksikössä, jota hallinnoi maahanmuuttovirasto. Hankintakohde käynnistyy 7-paikkaisena osastona yksikössä, jossa tulee olla valmius laajentamiseen toisella samankokoisella osastolla.
Perheryhmäkodin sopimuskausi on neljä vuotta. Ennakoitu aloitus tapahtuisi 1. kesäkuuta 2024. Sopimuksen kokonaisarvo neljälle vuodelle on 6,75 miljoonaa euroa.
Kilpailutuksen päätyttyä perheryhmäkodin toiminnasta tehdään sopimus Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa. KEHA-keskus eli ELY-keskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus maksaa perheryhmäkodin toiminnasta aiheutuneet kustannukset hyvinvointialueelle täysimääräisenä.
Perheryhmäkodin kilpailutus etenee avoimeen hankintamenettelyyn helmikuun aikana. Päätös hankinnasta tehdään maaliskuussa 2024.