Reilun johtamisen valmennus käyntiin: psykologinen turvallisuus ja työkyky mainittu

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Reilun johtamisen valmennusta esiteltiin tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kaikki esihenkilöt paikan päälle. Yli 200 esihenkilöä saapui Lahden messujen kokoustilaan kuulemaan ajankohtaisia puheenvuoroja aiheesta sekä mitä syksyllä käynnistyvä valmennus pitää sisällään.

Reilu johtaminen on yksi hyvinvointialueen henkilöstöohjelman kehityskärjistä. Tavoitteena on olla alan paras julkinen työpaikka, ja tavoitteen tueksi tarvitaan johtamiskulttuurin uudistamista. Reilun johtamisen valmennukset ja linjaukset onkin tarkoitettu esihenkilötyön tueksi.

Pelolla johtaminen ei ole tätä päivää

Tilaisuuden avasi hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen inspiroivalla puheenvuorollaan. Virolainen toi esille sitä, miten työelämä ja -kulttuuri ovat murroksessa, mikä haastaa johtamista ja tulee ottaa huomioon.

– Johtamiselta vaaditaan aiempaa enemmän, mikä on hyvä asia. Jos esihenkilö ei kuule lainkaan kritiikkiä, niin sellaisia johtajia emme meille halua. Pelolla johtaminen ei ole vaihtoehto, Virolainen painotti.

Virolainen painotti puheessaan jo tuttua viestiä siitä, että päätöksiä pitää pystyä tekemään työn arjessa. Hän kannustikin esihenkilöitä luottamaan itseensä päätöksentekijöinä, koska päätöksentekoon pystyvä esihenkilö ansaitsee työyhteisönsä luottamuksen. Virolainen muistutti esihenkilöitä myös arvostamaan omaa työtään. Virheitäkään ei tarvitse pelätä liikaa, koska niitä väkisinkin kaikille sattuu ja niistä opitaan. Hän kiitteli sitä, että hyvinvointialueen työntekijät ovat antaneet työkavereista ja työyhteisössä viihtymisestä hyvää palautetta.

Siitä, ketä varten esihenkilöt ovat, Virolaisella oli selkeä viesti:

– Ensin ajatellaan johdettavaa, ollaan ensisijaisesti hänen puolellaan, ei oman esihenkilön. Jokaisella on oikeus hyvään esihenkilöön ja oikeus hyvään johtamiseen.

Varsinainen valmennus alkaa syksyllä

HR kehittämisasiantuntija Mari Huttunen esitteli tilaisuudessa Reilun johtamisen valmennuksen kokonaisuutta. Valmennus koostuu kolmesta moduulista, joista yksi käydään läpi aina syys- tai kevätkauden aikana. Ensimmäinen moduuli Esihenkilötyö ja yhdessä oppimisen teema toteutuu siis tänä syksynä ja valmennus tulee päätökseensä ensi vuoden lopussa.

Huttunen muistutti, että valmennusten pääteemat valikoituivat tarvelähtöisesti esihenkilöiden haastattelujen perusteella.

– Teimme taustatutkimusta siitä, millaista osaamisen kehittämisen tarvetta on esihenkilöille erityisesti sotealalla nyt ja tulevaisuudessa, Huttunen kertoi.

Johtajan Kolme Koota: Kysy, kuuntele, ole kiinnostunut

Tilaisuudessa hyvinvointialueen omat esihenkilöt pääsivät ääneen Reilun johtamisen paneelikeskustelussa. Panelistit keskustelivat psykologisesta turvallisuudesta, osaamisen ja ammatillinen kasvun tukemisesta sekä työntekijän oman työn kehittämisen mahdollistamisesta johtamistyössä. Keskusteluun osallistuivat panelisteina tulosaluejohtaja Veli-Pekka Hakanen, omavalvontajohtaja Armi Hyry, osastonhoitaja Heli Hartman, yksikön esimies Hanna Ohrimovitsch, toimialajohtaja Mika Forsberg sekä pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio.

Keskustelussa kuultiin tärkeitä huomioita. Psykologisen turvallisuuden toteutumista edistää panelistien mukaan esimerkiksi se, että työyhteisöön pitää voida tulla omana itsenään. Forsberg pohti, että esihenkilöltä tarvitaan ajoittain “hyppyä arkeen”: kuullaan, kysytään ja osoitetaan aitoa kiinnostusta. Johtajan pitää muistaa pitää huolta myös omasta työhyvinvoinnistaan. Viestinnän oikea-aikaisuus ja tasapuolisuus nähtiin tärkeänä.

Oppimisen mahdollistamisesta todettiin, että oppijoina ihmiset ovat erilaisia ja kaipaavat eri tapoja oppia. Myös erilaiset vahvuudet on tärkeä tunnistaa, kun suunnitellaan koulutuksia. Kun koulutetaan vain osa yksikön työntekijöistä, on hyvä miettiä, miten he jakavat oppimaansa muille. Täytyy myös hyväksyä, että erilaisissa yksiköissä on erilaisia tapoja ja samat ohjeet eivät aina sovellu kaikkialle.

Viestinnän merkitystä painotti puheenvuorossaan myös kotiin vietävien palveluiden palvelupäällikkö Anna Perikangas-Muukka, joka puhui tarkoituksenmukaisesta tiedonkulusta ja käytti esimerkkinä omavalvontaa laajana kokonaisuutena. Tiedon määrä on 20 000-kertaistunut 20 vuodessa, joten tiedon tulisi olla tarkoituksenmukaista ja liittyä työntekijöiden ydintehtäviin. Reilu johtaja varmistaa, että viestii selkokielisesti ja osaa perustella asiat.

Tilaisuuden päätti futuristi, tietokirjailija ja sävelkellon keksijä Perttu Pölönen puheenvuorollaan aloittelijan mielestä. Perttu korosti, että kokeneenkin työntekijän on hyvä asettua aloittelijan rooliin, jolloin mieli on valppaampi ja esimerkiksi uuden työntekijän näkökulman ymmärtäminen helpottuu.