Päihdetilanteeseen ei vaikuteta sattumanvaraisella tekemisellä

Tuoreen Päihdetilannekyselyn vastaukset osoittavat, että päihteet, niiden käyttö ja välittäminen näkyvät alueen asukkaiden elinympäristössä tavalla, joka aiheuttaa turvattomuuden tunteita. Myös rahapelaamisesta on huolta. Meillä ei aina ole yhdenvertaiset mahdollisuudet sellaiseen tukeen ja turvaan, jolla ehkäistä päihteidenkäyttöä tai katkaista se. Joskus ammattilaisia tarvitaan enemmän. Ehkäisevää työtä on tehtävä suunnitelmallisesti.

Päijät-Hämeen, Myrskylän ja Pukkilan asukkailla on huolta päihdetilanteen kovenemisesta, huumeidenkäytön lisääntyvästä näkymisestä sekä lapsista ja nuorista. Huoli lapsista ja nuorista liittyy pitkälti toiveeseen hyvästä tulevaisuudesta ja siitä ajatuksesta, että vaikuttavinta ehkäisevää työtä tehdään lapsuudessa. Mutta asukkaita puhuttavat myös ikääntyneiden ja työikäisten turvallisuus ja toisaalta päihteidenkäyttö. Täysi-ikäisistä yli puolet ajattelee, että asuinkunnassa käytetään liikaa alkoholia. Kyselyyn vastasi 6577 asukasta, joista 43 % oli alle 18-vuotiaita.

Kyselyyn vastanneet vaativat lapsiin ja nuoriin satsaamista, koulussa tehtävää ehkäisevää työtä, ammattilaisia kadulle, alaikäisten päihteiden saantia rajoittavia toimia sekä yleiseen päihdekauppaan ja julkiseen päihteidenkäyttöön puuttumista. Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaivataan niin nuorille kuin aikuisille.

Lapset ja nuoret haluavat aikuisilta tekoja

Nuoret näkevät oman kunnan alaikäisten alkoholin ja kannabiksen sekä muiden huumausaineiden käyttöä eniten puistoissa ja kaduilla ja toiseksi eniten somessa. Tupakointia ja nuuskaamista nähdään puistojen ja katujen jälkeen seuraavaksi eniten koulussa ja nuorisotaloilla. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta 11-17-vuotiaista oli nähnyt alaikäisten alkoholinkäyttöä, miltei kaikki tupakointia tai nuuskaamista ja kolmannes kannabiksen tai muiden huumausaineiden käyttöä. Yli kolmannes kaikista vastaajista oli nähnyt alkoholin välittämistä alaikäisille. Tupakkatuotteiden välittämistä vielä useampi. Välittämistä tapahtuu kauppojen liepeillä, eri asuinalueilla, kouluilla, tietyissä taloissa, sosiaalisen median sovelluksissa tai esimerkiksi noutotoimituksina autoista. On ilmeistä, että päihdekokeilujen tai käytön ehkäisyksi ei riitä se, että lapsia ja nuoria ei päästetä kylälle tai kotibileisiin. Päihteitä tarjotaan nuorille siellä, missä he ovat.

Nuoret peräänkuuluttavat vastuullista vanhemmuutta, rajaamista, valvontaa ja esimerkkinä toimimista. Iso osa nuorista oli sitä mieltä, ettei päihteistä puhuta tarpeeksi. Tietoa haitoista pitäisi saada ajoissa. Lisäksi nuoret toivoivat myyntiin ja välittämiseen puuttumista, valvontaa ja seuraamuksia. Myös koulun rooli puuttujana sekä tiedon ja tuen antajana tuli esille vastauksissa. Monet nuoret kertoivat, että kokeiluun voidaan yllyttää ja päihteitä voidaan käyttää, kun on paineita ja paha olo. Mielenterveyden edistämistä ja nuorten auttamista pidettiin tärkeänä.

Päihdetilanteeseen puuttuminen lisää turvallisuutta

Turvattomuus ja pelkääminen rajoittavat elämää, huoli itsestä, perheenjäsenistä ja muista läheisistä voi tuntua ahdistavalta. Keinottomana on vaikeaa katsella päihdetilanteen koventumista ja se voi turhauttaa. Asukkailla on neuvottomuutta päihdetilanteen edessä, mutta valtaosa kokee voivansa osallistua jotenkin. Päihdehaittoja voi ehkäistä lähipiirissään, puuttumalla näkemäänsä tai esimerkiksi osallistumalla kansalaistoimintaan tai päätöksentekoon. Vaikuttaa voi myös pitämällä keskustelua yllä, puhumalla päihteistä ja pelaamisesta ja niihin liittyvistä epäkohdista. Sanotaan, että on hyvä, kun ilmiöt ovat näkyvissä. Silloin niihin voi puuttua. Mutta jos näkyviin ilmiöihin ei puututakaan näkyvästi, puuttumattomuudesta kasvaa ohikävelemisen toimintakulttuuri ja usko päihdetilanteen paranemiseen rapaututuu. Tämä luo turvattomuutta ja kaventaa osallistumisen mahdollisuuksia.

Lapsemme kasvavat useista yhteisöistä koostuvassa kehitysympäristössä. Tärkeitä yhteisöjä ovat perhe ja suku, oma luokka ja koulu, kaveriporukka, harrastusryhmä ja oma asuinyhteisö. Kyselyn kaikki vastaukset, erityisesti avoimet, kertovat siitä, mitä aikuisuus nuorten ympärillä on. Osa aikuisista heikentää nuorten turvallisuutta aiheuttamalla haittaa tai pelkoa käyttämällä tai myymällä päihteitä. Turvallisuutta heikentää myös se, jos kasvuympäristössä jätetään puhumatta, puuttumatta tai vaikuttamatta päihdehaittoihin. Joitain nuoria koskee myös rahapelaamisen haittojen näkyminen perheessä. Osa rakentaa ja lisää turvallisuutta kasvattamalla, rajaamalla ja suojelemalla sekä edistämällä hyvinvointia, tietämystä ja taitoja.

Ehkäisevää työtä on tehtävä enemmän

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus ehkäisevän työn tekoihin ja sitä, että jokaisen osallistuminen ehkäisevän työn tekemiseen on merkittävää. Ammattilaisten työssä se on päihteistä, pelaamisesta, mielenterveydestä ja lähisuhdeturvallisuudesta kysymistä, huolien ja riskien puheeksi ottamista ja varhaista puuttumista. Ehkäisevä työ jatkuu myös hoidossa ja kuntoutuksessa. Päihdetilanteeseen ei vaikuteta sattumanvaraisella tekemisellä. Se vaatii suunnitelmallista, johdettua työtä ja kuntien sekä hyvinvointialueen päättäjien vahvaa sitoutumista. Ehkäisevän työn tekemisestä ja vaikutuksista on vaadittava tietoa ja näyttöä. Kun päätetään taloudesta, vaikutuksia on osattava ennakoida ehkäisevän työn näkökulmasta.

Vastaajat kaipasivat enemmän resursseja ehkäisevään työhön sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön. Nuorten parissa on tehtävä enemmän töitä, päihdeongelmista kärsivien on päästävä nopeammin hoitoon ja kuntoutuksen on kestettävä tarpeeksi kauan. Päihteisiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet katukuvassa selvästi, mutta ammattilaisten määrä ja palvelut eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Lisäksi päihteidenkäytöstä ja pelaamisesta kysytään terveydenhuollon vastaanotoilla edelleen liian vähän. Nuorten osalta tilanne on selvästi parempi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastusten ansiosta, mutta päihteet on otettava puheeksi yhä varhemmin.

Meidän on osattava kertoa, mitä ehkäisevä työ on

Kunnassa tehtävä ehkäisevä päihdetyö ei ole tuttua yli 65 % täysi-ikäisistä vastaajista. Se on toisaalta ymmärrettävää, kun iso osa ehkäisevästä työstä tehdään lähipalveluissa ja toiminnoissa ilman erityistä ehkäisevän työn leimaa. Päihdetilannetta voi kuitenkin olla ahdistavaa seurata ilman tietoa siitä, mitä ehkäisevässä työssä tehdään. Tiedon puute saattaa vaikeuttaa myös kuntalaisten osallistumista. Avoimiin kysymyksiin vastanneissa kuntalaisissa oli paljon ihmisiä, jotka olivat valmiita vaikuttamaan, puuttumaan, ilmoittamaan, kasvattamaan ja osallistumaan. Ehkäisevää työtä ei tehdä yksin. Vaikutusten ja vaikuttavuuden saamiseksi meitä on oltava iso joukko ammattilaisia, vanhempia, tavallisia kuntalaisia.

Nyt Päihdetilannekyselyyn vastanneet kuntalaiset odottavat kuntien ja kaupunkien vastauksia huoliinsa. Nämä vastaukset voivat käynnistää tai tehostaa kunnissa ja palveluissa tehtäviä toimia, jos me yhdessä haluamme niin. Ehkäisevää työtä tekevien ja johtavien on aina tarkasteltava uudelleen työn läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tehdäänkö oikeita asioita?

Anne-Marie Haavisto
ehkäisevän työn asiantuntija

Haavisto Anne-Marie (2022).Päihdetilannekysely 2022. Raportti Päijät-Hämeen sekä Myrskylän ja Pukkilan kunnissa toteutetusta Päihdetilannekyselystä. Verson työpapereita 1/2022