Osallisuutta valtavirran laidalla

Päijät-Hämeessä osallisuutta ja hyvinvointia selvitettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2021 toteutetulla nettikyselyllä. Kyselyyn saatiin yli 1 200 vastausta, mutta vastaajissa olivat aliedustettuina nuoret, miehet, työttömät ja henkilöt, joiden koulutusaste on matala. Tästä johtuen kyselyn tuottamaa tietoa oli tarpeen täydentää. Alueella päätettiinkin toteuttaa uusi hyvinvointikysely, jonka kohderyhmänä oli haavoittuvassa asemassa olevat asukkaat. Tähän kyselyyn saatiin 147 vastausta.

Kohdennetun kyselyn osallisuusindikaattorin keskiarvo verraten matalampi

Kohdennettuun kyselyyn sisällytettiin THL:n kehittämä osallisuusindikaattori, jonka on todettu toimivan erittäin hyvin osallisuuden mittaamisessa. Indikaattorin tulokset esitetään pistemääränä asteikolla 0–100. Mitä korkeammat pisteet ovat, sitä vahvempi on kokemus osallisuudesta. Kansallisessa FinSote 2019 -aineistossa aikuisväestön osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 75,2ja edellä mainitussa Päijät-Hämeen koko väestön kattaneessa hyvinvointikyselyssä 74,5. Kohdennetussa kyselyssä osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 67,5 pistettä, mikä on huomattavasti edellä mainittuja kyselyjä matalampi.

Mielenterveyskuntoutujilla haasteita osallisuuden kokemisessa

Erityisen matalalla tasolla osallisuus on mielenterveyskuntoutujien palvelussa, jossa osallisuusindikaattorin pistemäärä on vain 58 pistettä. Mielenterveyskuntoutujien palvelusta yksikään vastaaja ei myöskään ole täysin samaa mieltä osallisuusindikaattorin väittämien ”olen tarpeellinen muille ihmisille” ja ”tunnen, että elämälläni on tarkoitus” kanssa. Ero on merkittävä verrattaessa alueen alkuperäiseen hyvinvointikyselyyn, jossa 46 prosenttia vastaajista oli väittämien kanssa täysin samaa mieltä. Kohdennetun kyselyn otos on pieni, ja vastaajien sairaudet saattavat osaltaan aiheuttaa osattomuuden kokemusta ja näköalattomuutta. Olisiko osallisuudelle silti jotain tehtävissä? Miten voisimme lisätä kokemusta elämän mielekkyydestä ja tarpeellisuudesta?

Haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä on paras asiantuntemus omien palvelujensa kehittämiseen. Kohdennettu kysely oli ensimmäinen yritys nostaa näitä kokemuksia esiin. Kehittämistarpeista huolimatta selvitys tuottaa tietoa niiden alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja osallisuudesta, jotka yleisesti ottaen jäävät avointen nettikyselyjen ulkopuolelle.

Osallistuminen lisää kokemusta osallisuudesta

Osallisuuden kokemus ei ole matalalla tasolla kaikilla kohdennettuun kyselyyn vastanneilla, vaan indikaattorin pisteissä on suurta vaihtelua eri palvelujen välillä. Palvelun käyttäjien itse perustamissa, vapaamuotoisissa kohtaamispaikoissa osallisuus on jopa alueen alkuperäistä hyvinvointikyselyä vahvempaa (76 pistettä). Aineistosta ei suoraan löydy vastausta siihen, mitkä tekijät korkeaa pistemäärää selittävät, mutta yleisesti tiedetään osallisuuden liittyvän vahvasti muun muassa yhteisöihin kuulumiseen, vuorovaikutukseen, merkityksellisyyden kokemukseen sekä oman elämän kulkuun ja palveluihin vaikuttamiseen. Kohdennetun kyselyn tulokset antavatkin viitteitä siitä, että vahvan osallisuuden kokemuksen kannalta tärkeää on se, että palvelua tarvitsevat ovat itse luomassa ja tuottamassa palvelua.

Kohdennetun kyselyn tuloksia esitellään marraskuun webinaarissa

Kohdennetun kyselyn tuloksia esitellään Osallisuus – tunnetta ja toimintaa -webinaarissa, joka järjestetään 10. marraskuuta klo 13–15.30. Kyselystä saatua tietoa käytetään myös mm. hyvinvointialueen osallisuusohjelman laatimiseen ja toiminnan kehittämiseen.

Hyvinvointialueen kuntakierros käynnistyi tällä viikolla – osallisuuden teemaviikolla myös monia muita tapahtumia

THL:n Sokra-koordinaatiohankkeen järjestämää Osallisuusviikkoa vietetään 3.–7.10.2022.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestämä kuntakierros käynnistyy osallisuusviikolla. Alueen jokaisessa kunnassa järjestetään asukkaita varten tilaisuus, jossa käydään avointa vuoropuhelua hyvinvointialueen valmistelusta ja siitä, mitä hyvinvointialueuudistus tuo mukanaan. Jokainen kuntakierroksen tilaisuus alkaa keskustelulla osallisuuspöydissä, joissa halutaan kuulla asukkaiden toiveita vaikuttamismahdollisuuksista arkensa tärkeisiin palveluihin.

Kierroksen ensimmäinen tilaisuus pidetään tänään tiistaina 4. lokakuuta Hollolan kirjaston (Nuottikuja 2, 15870 Hollola) tapahtumatorilla klo 15.15 alkaen. Tilaisuus striimataan ja sitä voi seurata Hollolan kirjaston Youtube-kanavan kautta.

Osallisuusviikon aikana eri toimijat järjestävät lukuisia tapahtumia osallisuudesta. Somesta löytyy lisätietoa aihetunnisteella #osallisuusviikko.

Tuula Carroll

Suunnittelija, VTM, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos