Osallisuus kuuluu kaikille
Organisaatioiden osallisuustyö on kuin talo, jota rakennetaan ja huolletaan kivijalasta kattoon – yhdessä organisaation työntekijöiden, palvelujen käyttäjien ja päätöksentekoon osallistuvien kanssa.
Heidi Snellman ja Sini Pulkkinen (kuvassa oikealla) työskentelevät varsin isoilla rakennustyömailla, Heidi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella asukasosallisuuskoordinaattorina ja Sini Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa asiakasosallisuuskoordinaattorina. Vaikka tehtävää on paljon, he luottavat siihen, että hyvällä yhteistyöllä päästään tavoitteisiin.
Innostamista, tukea ja sparrausta
Heidi aloitti kesäkuussa työt Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
– Innostan ja tuen alueen asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksenteon valmisteluun. Tuotan ja viestin osallistamisesta syntyvää tietoa. Teen yhteistyötä monipuolisen asukasosallisuuden mahdollistamiseksi esimerkiksi hyvinvointialueen osallisuustyöntekijöiden ja viestijöiden kanssa, Heidi kertoo.
Sini puolestaan hyppäsi jo aiemmin keväällä mukaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeeseen. Asiakasosallisuuskoordinaattorin työssä Sini pitää erityisesti siitä, että toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään laaja-alaisessa yhteistyössä.
Osallisuudelle on monta määritelmää
Osallisuus on moniulotteinen käsite, jolle löytyy erilaisia määritelmiä – lähestymiskulmasta riippuen.
– Omassa työssäni asukasosallisuuskoordinaattorina lähestyn osallisuutta erityisesti viestinnän, vuorovaikutuksen, yhteiskehittämisen sekä motivaatio- ja tietojohtamisen kautta, Heidi kertoo.
Ilman vuorovaikutusta ei ole aitoa osallistamista
Asiakasosallisuus tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omiin palveluihinsa sekä niiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen tai arviointiin.
– Asiakasosallisuus on vuorovaikutuksellinen suhde ja uudenlainen toimintakulttuuri. Kannustan kaikkia toteuttamaan rohkeasti yksilöllistä ja tarpeisiin sopivaa asiakasosallisuustoimintaa, Sini sanoo.
Asiakasosallisuustoimintaa voidaan toteuttaa mm. asiakas- ja asukaskokousten, asiakasraatien, vertaistuki- ja kokemusasiantuntijatoiminnan avulla. Näin tehdään esimerkiksi Päijät-Sotessa, joka on yksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen vuodenvaihteessa liittyvistä organisaatioista.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen liittyy myös nykyinen Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Lisäksi muutos koskee Heinolan ja Sysmän perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita sekä osaa kehitysvammaisten erityishuoltopiiri Etevan palveluista. Myös alueen koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät hyvinvointialueen työntekijöiksi.