Osallisuuden tunne on hyväksi terveydelle – siksi sen edistäminen kuuluu myös hyvinvointialueelle

Jos ihminen ei koe osallisuutta, hänen hyvinvointinsa ja terveytensä edistäminen on heikolla tasolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan osallisuuden kokemus lisää hyvinvoinnin lisäksi turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen ja vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

Tämä on se ydinajatus, jonka ympärillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiakas- ja osallisuuslautakunta työskentelee.

– On hienoa, että hyvinvointialueella on tällainen toimielin ja että osallisuus nousee erityisesti kehittämisen kohteeksi. Se ei ole aina ollut luontevaa tämäntyyppisissä organisaatioissa, 13-jäsenisen lautakunnan puheenjohtaja Sirkku Hildén toteaa.

Tällä hetkellä osallisuustyölle on omat lautakunnat tai toimielimet yhteensä kuudella hyvinvointialueella.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Siun sotella toimii osallisuusvaliokunta.

Asiakas- ja osallisuuslautakunnalla työntäyteinen vuosi

Päijät-Hämeessä lautakunnan viime vuosi oli puheenjohtajan mukaan tiivis ja työntäyteinen. Sille on esitelty muun muassa asiakaspalautejärjestelmän uudistus, jota lautakunta pitää erityisen tärkeänä.

– Toivomme asiakasnäkökulman nousemista entistä paremmin esiin uudessa palautejärjestelmässä. Sen tulee olla yhtenäinen ja helposti käytettävä järjestelmä, joka antaa tietoa yksikkökohtaisesti siitä, mitä asiakkaat ajattelevat palveluista, oli se sitten hyvää tai kehitettävää, Hildén sanoo.

– Erityisesti jos on jotain kehitettävää, palautteen pitää edetä yksikköön, asialle tulee tehdä jotain ja palautteenantajalle kertoa tieto, mitä asialle on tehty.

Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuus on Sirkku Hildénin mukaan monelle lautakuntalaiselle sydämen asia.

– Se on samalla tärkeä ja vaikea asiakasryhmä, joka pitäisi saada osallistumaan nykyistä enemmän, että tulisi kokemus oman elämän hallinnasta ja siitä, että asioihin pystyy vaikuttamaan. Hyvinvointialueella on jo ollut hankkeita tämän ympärillä.

Ei yhtä ainoaa tapaa osallisuudelle

Asiakas- ja osallisuuslautakunta kokoontuu tänä vuonna seitsemän kertaa ja jatkaa yhteistyötä esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan kanssa.

Työtä on vielä paljon edessä, sillä osallisuuden edistäminen on vielä alkuvaiheessa.

– Osallisuusohjelma on luotu, toki sen toteutus ratkaisee sen toimivuuden.

Hilden alleviivaa, ettei ole vain yhtä ainoaa tapaa edistää osallisuutta. Anonyymit kyselyt, haastattelut, työpajat, asukastilaisuudet, asiakasraadit, kokemusasiantuntijoiden vastaanotot ja toimiva palautejärjestelmä täydentävät erilaisten osallistumisväylien palettia.

– Ihmisen tulee oikeasti kokea, että hän on saanut mahdollisuuden vaikuttaa eikä se ole vain näennäistä.

Samaa Sirkku Hildén sanoo asiakas- ja osallisuuslautakunnan roolista.

– Totta kai lautakuntamme haluaa vaikuttaa kaikkeen tekemiseen hyvinvointialueella. Pitkällä tähtäimellä osallisuudesta tavoitellaan itsestään selvää ja olennaista osaa kaikkea tekemistä, jolloin se läpileikkaa koko organisaation ja ajattelun.