Maksutonta ehkäisyä vai yhteiskunnallista seksuaalikasvatusta?
Maksuttoman ehkäisyn yhteiskunnallinen merkityksellisyys ulottuu kauas. Kyse ei ole vain rahasta, siis abortteihin käytetyistä verorahoista tai taloudellisesti vielä vanhemmistaan riippuvaisen tytön viikkorahojen säästämisestä ehkäisypillereihin.
Kyse on laajan seksuaalikasvatuksen tarjoamisesta, yhdenvertaisuudesta, nuorista huolehtimisesta sekä turvallisen tilan olemassaolon varmistamisesta. Siitä, että olisi jossakin aina joku, jolle voi kertoa.
Maksuton ehkäisy on kaikille alle 25-vuotiaille nuorille, ilman alaikärajaa. Ryhmään kuuluvat myös he, jotka eivät käy koulussa, ole kirjoilla oppilaitoksessa, ovat työttömiä, jotka tekevät 0-tuntisopimuksella töitä, eivätkä kuulu työterveyden piiriin. Maksuttoman ehkäisyn ansiosta taloudellisesti riippuvaiset nuoret saavat oikeuden olla vastuussa itse omasta seksuaaliterveydestä. Maksuttoman ehkäisyn avulla vastaanotoille voidaan saada niin nuoria nuoria, ettei heillä ole mahdollisuutta omakustanteisesti käyttää ehkäisyä. Maksuttoman ehkäisyn ansiosta päätöksen voi nuori tehdä itse, terveydenhuollon ammattilaisen neuvontaa saaden, ei vanhempien mielipiteeseen perustuen.
Maksuttoman ehkäisyn kokonaisuudessa on raskauden ehkäisyn lisäksi paljon potentiaalia kokonaisvaltaisen seksuaaliterveyden edistämiseen. Ehkäisyn aloituksen vastaanottokäynnillä voidaan pituuden, painon ja veritulppariskin kartoittamisen lisäksi kysyä nuorelta hänen hyvinvoinnistaan. Miten parisuhteessa menee? Kokeeko nuori olonsa ympäristössään turvalliseksi? Tietääkö nuori mitkä omat rajat ovat, – ja osaako hän sanoittaa ne muille? Maksuttoman ehkäisyn kokeilussa tunnistetaan sukupuolen sekä seksuaalisuuden moninaisuus. Vastaanotolle on tervetullut, vaikkei nuorella olisi vielä valmiita vastauksia oman identiteetin kannalta tärkeisiin kysymyksiin.
Maksuttoman ehkäisyn kokonaisuudessa osallisuus perustuu siihen, että sen sijaan, että minä tai terveydenhoidon ammattilainen sanoo mitkä kysymykset ja teemat ovat tärkeitä ja olennaisia, sen tekevät he, joille palvelu on suunnattu ja joita asia eniten koskettaa. Osallistamalla on samalla tarkoitus löytää palvelusta aukkoja, jotka järjestelmässä ja toimintamalleissa tulee täyttää.
Asiakasosallisuus on tässä kokeilussa käsitteenä hämäävä, sillä se viittaa asiakkaaseen, joka raskauden ehkäisyvälinettä käyttää. Raskauden ehkäisystä puhuttaessa olisi tärkeää muistaa, että ehkäisyvalmisteen käytön kohteena on aina myös seksuaalisen kanssakäymisen toinen osapuoli. Vaikka yleensä taakka ja vastuu ehkäisyvalmisteen käytöstä on kondomin käyttöä lukuun ottamatta sillä, joka voi tulla raskaaksi, olisi merkityksellistä luoda kulttuuria, jossa raskauden ehkäisy on aina yhteinen asia – oli kyse yksittäisistä kerroista tai parisuhteesta.
Siispä osallisuus ulottuu kaikkiin nuoriin sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Eli heihin, jotka voivat hyötyä seksikumppanin ehkäisyvalmisteen käytöstä, vaikkei itse sen käyttäjä esimerkiksi biologisten ominaisuuksien puolesta olekaan.
Osallistamisen tarkoitus on tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät muuten osallistuisi. Osallistaminen tarkoittaa siis sitä, että ihmiset ikään kuin ongitaan mukaan ja luodaan heille kanava tulla kuulluksi. Siitä on kyse nytkin.
Mitä vähemmän jotain ihmistä kiinnostaa, sitä tärkeämpää sanottavaa hänellä luultavasti olisi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta.
Osallistaminen on lisäksi huikea mahdollisuus opettaa nuoria terveydenhuollon ammattilaisen johdolla. Osallistaminen nivoo yhteen ammattilaisen näkemyksen, luotettavan tiedon sekä nuoren, jolla on usein arvokkaita kokemuksia ja mielipiteitä, – sellaisia, joita asian kanssa päivittäin työskentelevä ammattilainen ei ole osannut edes ajatella.
Jayla Tammiharju, kehittäjäasiakas, alle 25-vuotiaiden nuorten maksuttoman ehkäisyn kokeilu