Liikkuminen käy lääkkeestä muistin virvoitukseen – ”Keskeytynyt työ on kuin kaatuminen aivoille”

Pitääkö olla huolissaan, kun muisti pätkii? Se on yksi yleisimmistä kysymyksistä, kun 35-vuotissyntymäpäiviään viettävä Päijät-Hämeen muistiyhdistys tapaa kansalaisia.
Siinä hetkessä toiminnanjohtaja Virpi Veijanen kartoittaa kysyjän elämäntavat.
– Usein käy ilmi, että taustalla on kiirettä, stressiä ja huonosti nukuttuja öitä. Päivä voi olla täynnä keskey-tyksiä. Siitä voimme tehdä johtopäätöksiä, että aivot ovat aika ahtaalla. Työikäisen väestön muistihaasteet linkittyvät kuormittavaan arkeen, Veijanen tietää.
Päivän keskeytykset ovat Veijasen mukaan vähän sama asia kuin ”ihminen kaatuisi rähmälleen”.
– Jos työtehtävä keskeytyy 10 kertaa, on kuin ihminen olisi kaatunut 10 kertaa. Aivot rupeavat hapotta-maan. Monen asian yhtä aikaa tekeminen ei ole aivoystävällistä, vaikka helposti ajattelemme olevamme tehokkaita. Aivot kyllä ilmoittavat itsestään, jos palautumisvaihe puuttuu.
Pikakikkoja on olemassa, sillä liike on lääke aivoillekin.
– Liikkuessa keskittymiskyky paranee ja sitä kautta myös muisti. Ulkoillessa ja liikkuessa verenpaine ja syke laskevat ja mieliala kohenee. Kaikki tämä auttaa rentoutumaan ja ehkäisemään stressiä.

Liikunnalla on vaikutusta unenlaatuun

Suomalaisessa Finger-elintapaohjelmassa todetaan, että liikuntaa pitäisi harrastaa monipuolisesti ja sen tulisi sisältää lihas- ja kestävyyskuntoa edistäviä harjoituksia.
– Oleellista on, että liikuntaharrastus tuottaa itselle hyvää mieltä ja on mielekästä, palveluesihenkilö Tiina Rantanen geriatrian poliklinikalta sanoo.
Hyvä aivoterveys vaatii sekä kuormitusta että palautumista. Palautumisen olennainen osa on uni, jonka laatuun liikunnalla on iso vaikutus.
Asiantuntijat kannustavat miettimään, voisiko korkeasykkeisen liikunnan vaihtaa joskus kehoa ja aivoja rauhoittavaan metsäkävelyyn. Aivoille erityisen hyvää tekee liikunta, johon yhdistyy sosiaalinen tekemi-nen.
Tiina Rantanen liputtaa erityisen sosiaalista lajia, tanssia.
– Tanssiessa aivot saavat kognitiivista haastetta, kun yritetään pitää kiinni askelkuvioista ja rytmistä.

Mars sieneen ja marjaan

Näin syksyllä marjastus ja sienestys vaalivat tehokkaasti aivoterveyttä.
– Marjastaessa ja sienestäessä tarvitaan enemmän aivosoluja kuin esimerkiksi ristikoiden tekemisessä, joka sekin on toki hyvää aivojumppaa. Luonnossa liikkumisessa yhdistyvät hyvällä tavalla havainnointi ja liike, joka aktivoi aivoja, Virpi Veijanen kertoo.
Tärkeää on, ettei omaa liikkumisen rimaa aseta turhan korkealle.
– Kaikesta liikunnasta on hyötyä, istumatyössä siitäkin, että nousee pari kertaa ylös ja kyykkää. Kaiken-lainen verisuonisairausten riskitekijöiden pienentäminen helpottaa aivojen taakkaa. Erityisesti keski-iässä harrastettu liikunta pienentää muistisairauksien riskiä myöhemmällä iällä.

Yksittäisiä unohteluja vai toistuvaa?

Millaisista muistiongelmista sitten kannattaa olla huolissaan?
– Yksittäisiä unohteluja sattuu kaikille. Unohdamme satunnaisesti vaikkapa ihmisten nimiä. Jos unohtelu on toistuvaa, muistilaput eivät auta tai tulee eksymisiä tutuilla reiteillä, kannattaa olla yhteydessä asiantuntijoihin, Virpi Veijanen toteaa.
Muisti voi heikentyä monesta syystä, eikä aina syynä ole etenevä muistisairaus.
– Taustalla voi olla elämäntapatekijöitä, huonosti nukuttuja öitä, yksinäisyyttä, masennusta, lääkeaineita tai tulehdustiloja. On paljon korjattavissa olevia syitä. Ikä on merkittävin riskitekijä muistisairauksissa, mut-ta mitä aikaisemmin tilannetta alkaa hoitaa, sitä pitempään on mahdollista jatkaa omannäköistä elämää.