Meillä töissä: Lääkäri, joka haluaa ymmärtää ihmisen mystisintä osaa

Psykiatrian erikoislääkärit hymyilevät Päijät-Hämeen hyvinvointialue rekrytointi kuvitus erikoistu Päijät-Hämeessä lääkäri

Psykiatrian ammattilaiset kehuvat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen psykiatrian erikoisalojen kehittämis- ja tutkimusmyönteisyyttä. Psykiatrin työ koetaan monipuoliseksi ja parhaimmillaan se vaikuttaa pitkälle elämänkaaren vaiheisiin ja tuleviin sukupolviin. 

Kesällä julkaistun tutkimusraportin mukaan potilastyö ja henkilökohtainen ohjaus kasvattavat tuoreiden lääkäreiden innostusta psykiatriaa kohtaan. Aikuisten mielialahäiriöihin keskittyvällä poliklinikalla osastonylilääkärinä työskentelevä psykiatrian erikoislääkäri Eija Hongisto arvostaa erikoisalaansa monista syistä.  

– Tämä on ihan paras erikoisala monipuolisuutensa takia. Somatiikan asiat tulee ottaa huomioon ja ihmisen mieli on todella mielenkiintoinen. Aivot ovat tietyllä tavalla mystisin osa ihmistä, ja haluamme ymmärtää, miten asiat mielessä hahmottuu ja mitä siellä tapahtuu, Hongisto kuvaa. 

Päijät-Hämeessä lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Saara Saarinen valitsi erikoisalan, koska halusi vaikuttaa mielenterveyteen ruohonjuuritasolla. 

– Lapsia hoidettaessa voidaan vaikuttaa pidemmälle elämänkaaren eri vaiheisiin. Lastenpsykiatrialla yritetään ymmärtää, mistä lapsen näkyvä oireilu johtuu, kun taustalla voi olla monia syitä.  

– Myös aikuispsykiatrialla huomioidaan, että lasten kasvuympäristö olisi turvallinen ja ongelmien ylisukupolvisuutta voitaisiin torjua, Eija lisää. 

Mielen ymmärtäminen ja hoitaminen vaatii lääkäriltä reflektiokykyä ja pitkäjänteisyyttä 

Diagnostiikan haasteellisuus tuo psykiatriaan erityistä lääketieteellistä vaativuutta. Jokaiseen tilanteeseen ei välttämättä ole yhtä oikeaa etenemisen tapaa. 

– Joutuu hyväksymään sen, että diagnostiikka ei selviä laboratoriokoetuloksista. Voi olla monia asioita päällekkäin, ja on mietittävä, mikä on olennaista. Diagnostiikka on paras ymmärrys tilanteesta siinä hetkessä, kuvaa Hongisto. 

Työ on haastavaa ja edellyttää pitkäjänteisyyttä, sillä on melko tavallista, että potilaan vointi kohenee vasta pidemmän ajan kuluessa. Mitä lääkäri tarvitsee menestyäkseen psykiatrina?  

– Oman persoonan kanssa tullaan töihin ja tämä on ihmissuhdetyötä. Työ edellyttää itsetutkiskelua ja reflektiota, Saarinen pohtii. 

– Koen merkityksellisyyttä, kun valo alkaa näkyä potilaalle tunnelin päässä, vaikka kuoleman ajatuksia olisi ollut läsnä hoidon aikana, kuvaa Hongisto.  

Avoimuus hoidon onnistumisen ja työssä jaksamisen avaimena 

Avoin dialogi eri ammattilaisten ja potilaan kesken on edellytys sille, että tilanteesta saadaan mahdollisimman kattava ymmärrys. Se luo perustan hyvälle hoitosuunnitelmalle. 

– Täällä arvostetaan eri ammattiryhmiä ja jokaisen ammattitaitoa, sillä monitieteellisyys on usein edellytys sille, että potilaan kokemusmaailmaa voidaan ymmärtää ja sanoittaa. Eri näkökulmista saadaan rakennettua palapeli, kertoo Saarinen.

Avoin ja arvostava ilmapiiri työyhteisössä tukee myös työssä jaksamista. Sekä Hongisto että Saarinen kokevat, että turvallinen tiimi tukee heidän työhyvinvointiaan, ja töihin on hyvä tulla. 

– Esimerkiksi erikoistuville on työnohjausten lisäksi mentorointihetki tarjolla pari kertaa viikossa. Aina saa apua ja voi soittaa. Asioiden kanssa ei jää yksin. 

Kehittämismyönteiseltä hyvinvointialueelta väitellään tiuhaan

Päijät-Hämeessä toimii useita psykiatrian poliklinikoita, joista jokaisella on erikoistunutta osaamista tiettyyn psykiatrian alueeseen.

Psykiatrian ammattilaiset kehuvat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen psykiatrian erikoisaloja tutkimusmyönteisiksi. Esimerkiksi tutkimusluvan voi saada verrattain nopeasti. Tutkimuksen tekemiseen kannustetaan ja tarjotaan monenlaista tukea. Päijät-Hämeessä psykiatrian erikoisaloilta on väitellyt muutaman vuoden sisällä kolme rautaista ammattilaista ja kaksi väitöskirjaa on parhaillaan tekeillä. 

Eija Hongisto iloitsee siitä, että Päijät-Hämeessä psykiatrista hoitotyötä on muutenkin kehitetty vauhdilla. Mielialahäiriöpoliklinikalla toimii psykoterapiakoulutettuja hoidon koordinaattoreita, jotka suunnittelevat hoitopolkuja. 

– Meillä on ihan uutta kehitysmyönteisyyttä työtä kohtaan. Viimeisten vuosien aikana on saatu työhön struktuuria ja jonot kohtuullisen lyhyiksi. Työntekijöitä on koulutettu uusien interventioiden käyttöön, ja meillä aloittavat uudet työntekijät pääsevät koulutukseen. Toivotaan, että kaikki tämä nopeuttaa potilaiden toipumista. 

VIITTAUS 

Max Karukivi; Noora Scheinin; Henry Karlsson & Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu 2024. Psykiatrian kesäkoulu on lisännyt innostusta alaan. Suom Lääkäril 2024; 79 : e39228 www.laakarilehti.fi/e39228  

Teksti

Pia Haarnio
Viestintäasiantuntija

Kuva

Sanna Kok
HR-asiantuntija, rekrymarkkinointi