Kumppanuusfoorumissa keskusteltiin järjestöneuvottelukunnan keskeisistä tehtävistä

Syksyn ensimmäisen Kumppanuusfoorumin aiheina olivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli sekä järjestöneuvottelukunnan nimeämiset. Päijät-Hämeen aluehallitus on päättänyt perustaa hyvinvointialueelle järjestöneuvottelukunnan ja hyväksynyt järjestöneuvottelukunnan asettamisen perusteet. Nimeämispyynnöt neuvottelukuntien jäseniksi toteutetaan syyskuun aikana.

Järjestöneuvottelukunta toimii alueellisena yhteistyöelimenä ja tiivistää osaltaan hyvinvointialueen monitoimijaista yhteistoimintaa, kumppanuutta ja ketterää kehittämistä Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Järjestöneuvottelukunta luo yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja järjestöjen toiminnan ja palveluiden hyödyntämiseksi päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöneuvottelukunta perustaa työnsä tueksi kolme työryhmää: järjestöjen toimintaedellytykset, viestintä ja järjestöjen palvelutoiminta.

Järjestöneuvottelukuntaan nimetään 10 järjestöjäsentä, jäsenet hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen liitosta, oppilaitoksista, yrityksistä ja uskonnollisista yhteisöistä sekä heille varajäsenet. Järjestöneuvottelukunnan järjestöjäsenten nimeämispyynnöt pyydetään teemallisilta verkostoilta. Verkostojen teemat ovat lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset ja omaishoito, potilas- ja vammaistyö, mielenterveys ja päihdetyö, liikunta ja urheilu, työllisyys ja hanketoiminta, kylä- ja vapaaehtoistoiminta, kulttuuri ja harrastetoiminta, palvelutoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä turvallisuus ja varautuminen. Järjestöneuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä työstää toimintasäännön hyvinvointialueen aluehallituksen päätettäväksi. Järjestöneuvottelukunnan toiminta pyritään käynnistämään vuoden 2022 aikana.

Kumppanuusfoorumin keskusteluissa nousi esille, että neuvottelukunnan järjestöjäsenen on keskeistä

• tunnistaa toimijakenttä ja kerätä taustatietoa
• pitää yhteyttä muihin järjestöihin
• kuljettaa viestiä järjestöneuvottelukuntaan ja järjestöille
• tarvitsee selkeät toimintaohjeet.

Kumppanuusfoorumissa esiteltiin myös hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli. Mallin työstämistä varten on tehty kyselyt kunnille ja järjestöille. Lisäksi taustalla on hyödynnetty kunnilta kerättyä tietoa kuntien yhdistysavustuksista ja muiden maakuntien avustusmalleja sekä käyty kuntien kanssa keskustelua avustusten jakautumisesta.

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön mallin tarkoituksena on

• edistää hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä ja vuorovaikutusta
• edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia
• tiivistää neuvottelumahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
• lisätä järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja päijäthämäläisten hyvinvointia

Järjestöyhteistyön malli koostuu neljästä portaasta, jotka jaottelevat hyvinvointialueen järjestöyhteistyötä.

1. Toiminnallinen yhteistyö
2. Yhteistyösopimukset
3. Kumppanuusavustukset
4. Yhteiskehittäminen

Keskustelussa järjestöyhteistyön mallista nousi esille järjestöjen eri roolit: järjestöjen kansalaistoiminnan ja palvelutoiminnan erottaminen, kuntayhteistyön selkeyttäminen sekä kiinteä yhteistyön tarve ostopalveluihin.

Järjestöyhteistyön mallin hyväksymisen jälkeen alkaa avustussäännön työstäminen. Se käsitellään aluehallituksessa vuoden 2022 lopulla.

Seuraava Kumppanuusverkosto kokoontuu 13.10.2022 klo 14-16, jolloin aiheena on hyvinvointialueen palvelustrategia ja avustussääntö.

Kumppanuusfoorumin esitysmateriaali ladattavissa alta: