Kotikuntoutuksella on pitkäkestoisia vaikutuksia toimintakykyyn
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kotikuntoutuksen asiakkaiden kuntoutuminen on hyvällä tasolla. Vuonna 2021 tehostettujen kuntoutusjaksojen jälkeen tehtyjen loppuarvioiden mukaan asiakkaista 68 prosentin toimintakyky oli parantunut jakson päättyessä. Kolme kuukautta jakson päättymisen jälkeen toimintakyky oli noussut edelleen 34 prosentilla asiakkaista ja säilynyt ennallaan 41 prosentilla verrattuna kotikuntoutusjakson päätösvaiheeseen.
Kotikuntoutus tukee itsenäistä pärjäämistä kotona ja arkiympäristössä, kun toimintakyky on laskenut tai uhattuna. Syynä voi olla esimerkiksi onnettomuus, sairaus tai leikkaus. Asiakas saa kotikuntoutuksen palveluja, kun terveydenhuollon ammattilainen on tehnyt arvion ja todennut tarpeen palvelulle.
– Ikäihmisten tehokas kotikuntoutus pitää asiakkaat toimintakykyisenä kotonaan ja ehkäisee raskaampien palveluiden aloittamista. Samoin kotikuntoutus edistää merkittävästi asiakkaan kotiin pääsemistä sairaalajaksojen jälkeen, kuntoutuksen tulosaluejohtaja Veli-Pekka Hakanen toteaa.
Kotikuntoutuksen 78 työntekijää tekevät vuodessa noin 30 000 kotikäyntiä ja noin 10 000 muuta kuntoutustapahtumaa asiakkailleen. Kotikuntoutuksen henkilöstöön kuuluu fysio- ja toimintaterapeutteja sekä sairaanhoitaja ja lähihoitajia. Kuntouttaja voi tulla asiakkaan kotiin, jos asiakkaan toimintakyky ei riitä asioimaan sote-keskuksessa. Kotikuntoutusta järjestetään tiiviimpinä tehostettuina jaksoina sairaalasta kotiutuville tai ylläpitävänä kuntoutuksena pääasiassa kotihoidon palvelupäätöksen saaneille asiakkaille.
Kuntoutuskeskuksen tulosyksikköpäällikkö Pirkko Heinonen kertoo, että Päijät-Hämeessä kotikuntoutusmallia on kehitetty järjestelmällisesti. Kiitosta on saanut esimerkiksi viimeisin uudistus, jonka ansiosta kotikuntoutuspalveluun ohjataan keskitetysti samasta paikasta ja numerosta. Jatkossa etäkuntoutukseen panostetaan yhä enemmän, ja kehitteillä on parhaillaan ryhmätoimintamalli.
Kausalalainen Kalevi juttelee kuntoutusjakson virkistäneen mieltä ja parantaneen jaksamista arjen askareissa. Kuntoutusohjelman noudattaminen tuo Kaleville jokaiselle päivälle tietyllä tavalla lisämerkitystä, ja kotikuntoutuksen ammattilaiset saavat häneltä kiitosta harjoitteluun innostamisesta.
– Teen liikkeitä sillä tarkoituksella, että saan hallinnan tunnetta arkeeni. Edistymisen huomaa säännöllisiä askareita tehdessä. Liikkuminenkin on parantunut. Ohjaaja on kuin hyvä haltija, joka liki huomaamattomasti saa yrittämään parastaan. Kuntoutuksen onnistuminen vaatii hyvää vuorovaikutusta kuntoutujan ja kuntouttajien välillä. Pitää olla yhteisymmärrys siitä, mitä tehdään ja miksi, Kalevi kiteyttää.
Kuntoutuksessa tärkeää on asiakkaan vastuunotto ja sitoutuminen omaan kuntoutumiseensa. Kalevi tunnistaa, että omalla kehittymishalulla ja harjoittelun jatkuvuudella on suuri merkitys kuntoutumisessa.
– Minua motivoi se, kun huomaan miten myönteisesti harjoittelu vaikuttaa olooni. Sen tuntee kehossaan, että tästä on ollut hyötyä ja tämä vie eteenpäin. Jo pelkästään seurantasoitto kolmen kuukauden päässä motivoi, kertoo Kalevi.
Kalevin haastattelu kokonaisuudessaan: ”Kotikuntoutuksen ohjaaja on hyvä haltija, joka liki huomaamatta saa yrittämään parastaan” – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)