Joka kolmas kotihoidon asiakas käyttää digitaalisia palveluja

image received via email

 

 

 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Joka kolmas kotihoidon asiakas käyttää digitaalisia palveluja 

 
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella joka kolmas kotihoidon asiakas käyttää digitaalisia palveluja. Asiakkaille tutuin ja yleisin sähköinen palvelu on lääkeautomaatti. Automaattinen lääkeannostelija on käytössä noin 30 prosentilla kotihoidon oman tuotannon asiakkaista.

Videovälitteinen etäyhteys on toinen suosittu palvelu, joka helpottaa ja varmistaa arjen sujumista noin joka kymmenellä kotihoidon asiakkaalla. Palvelua käytetään useimmiten hybridimallilla eli kuvapuhelut korvaavat osan käynneistä asiakkaan luona. 
 
Päijät-Häme on ollut edelläkävijä asiakkaille kotiin vietävien palvelujen kehittämisessä. Digitaalisia palveluja on päijäthämäläisten käytössä ollut jo vuodesta 2016 lähtien.  
 
– Viime vuosina varsinkin lääkeautomaattien määrä on kasvanut nopeasti. Olemme oppineet tunnistamaan teknologiasta hyötyvän asiakkaan. Tästä hyötyvät asiakkaiden lisäksi myös omaiset sekä organisaatio, kertoo etähoiva- ja teknologiayksikön palveluesimies Riikka Nieminen. 
 
Palveluja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä palveluntuottajien ja muiden hyvinvointialueiden kanssa.  
– Teemme yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa: Avainsäätiö tuottaa asiakkaillemme yksilöllisiä tuokioita käyttäen kuvapuhelimia yhteyden pitämiseen. Kotihoidon ammattilaisten työ on monipuolistunut entisestään, eikä teknologian käytön laajentuminen olisi mahdollista ilman heitä, Nieminen kiittelee. 

Asiakkaat kiittelevät lääkeautomaatteja erityisesti siitä, että lääkkeen otto ei ole sidottu hoitajan käyntiin. Automaattien käyttö säästää hoitajien aikaa lääkkeenjakoon liittyvissä tehtävissä ja parantaa itsenäisesti kotona asuvien lääketurvallisuutta. Esimerkiksi joulukuussa lääkeautomaatit tarjoilivat lähemmäs 50 000 lääkeannosta. 

Etähoitaja tulee kotiin videoyhteydellä 

Toinen suosiotaan kasvattava sähköinen palvelu on hoitajan ja asiakkaan tapaaminen videoyhteydellä. Etähoitaja huolehtii kotihoidon asiakkaasta vierailemalla asiakkaan kotona kuvayhteydellä videovälitteisesti.  
 
Videon välityksellä etähoitaja varmistaa asiakkaan päivittäisiin toimintoihin liittyviä asioita kuten ruokailun sujumista. Etähoitajat pystyvät myös tarvittaessa antamaan lääkeannokset etänä lääkeautomaattien kautta ja varmistamaan kuvayhteydellä lääkkeenoton onnistumisen.

Kuvapuhelinpalvelun etuna on myös omaisten kontaktien mahdollistaminen samalle laitteelle hoiva-alan ammattilaisen kanssa. Myös omaiset hyötyvät palvelusta. Tällaisia kotihoidon käyntejä asiakkaiden luona kertyi hyvinvointialueella yhteensä 6 300 puhelun verran joulukuussa. Kuvapuheluja ja fyysisiä käyntejä paikan päällä asiakkaiden luona oli yhteensä 108 000 joulukuun aikana. 

Kuvapuhelinasiakkaan omainen Sari kertoo, millaisena hän kokee etäpalvelun. 

Etäpalvelu mahdollistaa minulle päivittäisen yhteyden omaisiini riippumatta siitä, osaavatko he käyttää älypuhelinta tai edes normaalipuhelinta, joka saattaa olla usein hukassa tai sitä ei kuulla. Etäpalvelu yhdistyy automaattisesti, mikä on erinomainen ominaisuus henkilöille, joilla on jo vaikeuksia puhelimenkin käytössä. Laitteistossa on sen verran kova ääni, että sen yleensä kuulee huonokuuloisempikin. Mielestäni etälaite on korvaamaton jokapäiväisessä kanssakäymisessä ja yhteydenpidossa.  

Sähköiset palvelut ovat jo merkittävästi vaikuttaneet siihen, että sote-alan tehtävissä toimivat voivat varmistaa asiakkaan hyvinvointia joutumatta käyttämään työaikaa siirtymiseen autolla paikasta toiseen. Kotikäyntejä tarvitaan silti rinnalla, kaikkea ei voi hoitaa etänä. 

Teknologian käytöllä on positiivinen vaikutus ympäristöön 

Kuvapuhelinpalvelun ja lääkeautomaattien on todettu vähentävän ajokilometrejä kotihoidon työssä, millä on päästöjä vähentävä vaikutus. Teknologia itsessään on myös rakennettu kestämään liikkuvaa kotihoidon työtä ja laiterikot ovat harvinaisia. Tällöin laitteiden elinkaari pitenee ja samaa teknologiaa voidaan hyödyntää sen elinkaaren aikana useilla asiakkailla. Digitaalisten palvelujen hyödyntäminen edistää hyvinvointialueen ympäristöohjelman tavoitteiden saavuttamista. 

LUT-yliopiston palveluinnovaatioiden professori Helinä Melkas on tehnyt aiheesta kattavaa tapaustutkimusta huomioiden myös teknologian käytön heijastevaikutuksia. Julkaisuun voi tutustua täällä: Digitalisaation aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointi julkishallinnon palveluissa (valtioneuvosto.fi) 

Lisätietoja: 
tulosaluejohtaja Piritta Mattila, 044 440 6560 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)