Hyvinvointialuejohtajan blogi: Nyt ei saa unohtaa perustehtäväämme

Mediatilan on viime päivinä luonnollisesti vienyt presidentin vaali. Hyvänä kakkosena on ollut kansantalouden tila – ja tarve taas uusille sopeutuksille. 

Tasavallan presidentti muotoili asian viimeisessä valtiopäivien avajaispuheessaan tavoilleen uskollisesti varsin nasevasti: ”Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi. Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. – – Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samaan aikaan julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen ylläpitoon. En usko, että yksikään käsi nousee kannattamaan, että jatketaan näin vaan. Kaikki kädet taitavat nousta kannattamaan, että pannaan talous sitten kuntoon.”

Hyvinvointialueet ovat kuuluneet näihin kätensä ylös nostaviin. Viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardin euron alijäämäiseen tulokseen. 

Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen lähtötilanteesta, jossa hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset. Rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä tasoa korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. On hyvä, että selvitetään syitä, mutta asialle ”tarttis jottain tehrä kans.”

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut talouden tasapainottamisohjelman, joka tarkoittaa kuluvalle vuodelle 18 miljoonan euron säästöjä. Valmisteilla olevasta toimitilaohjelmasta odotetaan vielä lisää. Ei meitä yrityksen tai tahdon puutteesta voi syyttää. Ensi vuodelle tarvitaan edelleen uusia toimia. Kannattaa suunnata katse erityisesti niihin keinoihin, jotka perustuvat vaikuttavuuden parantamiseen. Vähiten hyödyllistä pitää jättää tekemättä, pelkästään ”tehostamalla” ei enää pärjätä.

Kaikesta huolimatta alueemme tulevaisuus näyttää kuitenkin kohtuullisen valoisalta. Käytämme nyt rahaa sote- ja pelastustoimen palveluihin vähemmän kuin maassa keskimäärin käytetään. Tämä vääristymä korjaantuu vähitellen. 

Uskon, että rahoitus tulee riittämään jatkossa, mutta talouden tasapainottamisen vauhti ei saa olla epärealistinen. Kaiken tämän säästöhumpan keskellä vaatii erityisesti huomiota ja taitoa välttää ”säästämistä”, joka ei oikeasti säästä tai pahimmillaan jopa lisää kustannuksia. Pitää uskaltaa vastustaa päättömyyttä. Ketään meistä ei ole palkattu tekemään huonoa työtä tai pelkästään säästämään.

ämä ei tarkoita, ettei nykyistä toimintaa tarvitsisi muuttaa. Päinvastoin, muutoksia tarvitaan. Ja myös sitä, että lopetetaan hyötyä tuottamattoman tekeminen. Resurssi pitää käyttää siellä, missä siitä on suurin hyöty. 

Tärkeintä on kuitenkin koko ajan pitää mielessä perustehtävämme: päijäthämäläisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden turvaaminen. Tavalla, jonka voimme itsekin hyväksyä.