Hyvinvointialuejohtaja, miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

Maaliskuussa tulee kuluneeksi puoli vuotta Petri Virolaisen aloituspäivästä Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajana. Ja kuten tiedetään, hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa tammikuun alussa. Siksi on otollinen hetki kysyä Virolaiselta, miten hyvinvointialueen startti ja oma puolivuotiskausi ovat hänen mielestään sujuneet.

– Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueen avaus meni aika mukavasti. Tavoitteena oli turvallisen siirtymän varmistaminen, ja se onnistui: saimme asiakkaat ja potilaat hoidettua. Muut tärkeät asiat, kuten palkanmaksu, hoituivat kohtuullisen pienin häiriöin. Päijät-Hämeellä on ollut sen verran aikaa valmistautua, ettemme edes odottaneet sellaista kriisiä hyvinvointialueiden aloittamisesta kuin medioista on ehkä saanut kuvan, Virolainen avaa.

Huimiin tuuletuksiin hän silti selvästi välttää heittäytymästä.

– Muutos on niin iso, että sataprosenttista onnistumista joka saralla ei voi odottaa. Myönnän, että meillä on ollut potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden hoidossa ruuhkautumista. Se voi johtua osittain siitä, että aika usein vuoden vaihteessa ruuhkaa on muutenkin. Mutta ei sitä saisi olla koskaan. Aina kun ruuhkaa syntyy – oli syy mikä hyvänsä – se ei ole tarkoituksenmukaista.

Senkin Virolainen myöntää, että ICT-järjestelmien muutoksen kanssa on tupannut putkahtelemaan jonkin verran ongelmia, mutta kiitos talon ICT-osaston hienon työn, pahimmista sudenkuopista on selvitty.

Jalostettavaa on vielä siinäkin, miten asukkaat saadaan ottamaan yhteyttä oikeisiin numeroihin, jolloin asianhoito sujuisi molemmilla puolilla palveluketjua juohevimmin.

– Mutta kaiken kaikkiaan yllättävän hyvin on onnistuttu, hän toistaa.

”Ollaan monessa asiassa edellä Turkua ja Helsinkiä”

Varsinais-Suomen Päijät-Hämeeseen vaihtanut Virolainen ei tunnu haikailevan Airiston tuulia. Sysmäläisjuuret ovat auttaneet kotiutumisessa, mutta ennen kaikkea entinen keskussairaalan ja sairaanhoitopiirin johtaja on vaikuttunut siitä, miten korkealla tasolla päijäthämäläisten ammattitaito on.

– Yliopistosairaanhoitopiiristä tulleena minulla on ollut vähän sellainen käsitys, että tutkimus- ja kehittämistoiminta pyörisi siellä, Virolainen myöntää.

– On ollut ilo huomata, että täällä tehdään valtavasti hienoa kehittämistyötä. Voin ihan vilpittömästi sanoa, että täällä ollaan monessa asiassa edellä Turkua ja Helsinkiä. Se on ollut positiivinen yllätys.

Positiiviseksi yllätykseksi on tainnut osoittautua itse uusi hyvinvointialuejohtajakin, sillä työtoverit kuvailevat kahvipöytäpuheissaan häntä sivistyneeksi, humaaniksi ja huumorintajuiseksi. Virolaisella oli vastassaan epäkiitollinen paikka, sillä Päijät-Hämeen aluevaltuusto oli kertaalleen ehtinyt valita hyvinvointialuejohtajaksi jo hyvinvointikuntayhtymää luotsanneen Marina Erholan. Kuten tunnettua, Erhola päätyi lopulta valitsemaan pestin Pirkanmaalta.

– Minut on otettu vastaan reilusti ja asiallisesti, sekä tässä organisaatiossa että kuntien, viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien taholta, Virolainen kiittää.

– Tietysti on vielä opeteltavaa, kun en tunne kaikkia toimijoita enkä kaikkia organisaatioita.

Panoksia henkilöstön hyvinvointiin

Ensimmäisissä haastatteluissa valintansa jälkeen Petri Virolainen paalutti tärkeimmäksi tehtäväkseen henkilöstön jaksamisen ja riittävyyden varmistamisen. Vajaassa puolessa vuodessa ajatus on vain vahvistunut ja näkyy muun muassa käynnisteillä olevassa henkilöstöohjelmassa.

– Henkilöstöohjelma on vain pino paperia, jolla ei tee yhtään mitään, jos sen taakse ei saada väkeä, hän varoittaa.

– Sekään ei riitä, että saamme johtajat ajattelemaan sen olevan hyvä ohjelma, joka auttaa meitä. Meidän pitää saada siihen meidän henkilöstömme mukaan. Työntekijöiltä tarvitaan syötettä, jotta me pystyisimme toteuttamaan asioita mielekkäällä tavalla.

Virolainen toivoo hyvinvointialueelle sellaista kulttuuria, jossa uskottaisiin muutoksen parempaan olevan mahdollinen, kun asioita nostetaan esiin.

– Nyt tulee paljon viestiä, että on hyviä ideoita, mutta ne eivät johda yhtään mihinkään. Se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy saada koko johtamisjärjestelmä kaikkine esihenkilöineen mukaan. Myös muun henkilöstön roolia täytyy pystyä hyödyntämään. Turha työ ja kaikki, mikä ei tuota hyötyä potilaalle tai asiakkaalle, pitää pyrkiä minimoimaan. Kyllä meillä jokainen ymmärtää tekevänsä vielä aika paljon turhaakin – myös minä.

Petri Virolaisen mukaan yhtenä tavoitteena on, että työvoimatilannetta pystyttäisiin parantamaan henkilöstöohjelman kautta.

– Työhyvinvointi on pakko hoitaa kuntoon. Pelkästään työvoimatilanteen parantaminen ei riitä tulevaisuudessa, vaan täytyy miettiä sitä, miten pystymme vähentämään työtä. Emme voi ajatella repivämme henkilöstön selkänahasta aina vain enemmän, vaan tuottavuus täytyy pystyä hoitamaan muulla tavalla.

Omaan työhön vaikuttaminen

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on asettanut tavoitteensa työnantajana korkealle: se haluaa olla paras työpaikka kaikista hyvinvointialueista. Jo nyt alueella on parhaat henkilöstöedut, mutta etujen Virolainen mainitsee olevan ”aika pieni osa kokonaisuutta”.

– Tähän kuuluvat lisäksi urapolkumallit, työssä eteneminen ja oman työn kehittäminen. On tärkeää päästä vaikuttamaan omaan työhön. Meidän organisaatiomme on sellainen, että monissa tehtävissä vaaditaan paikallaoloa eli ei ole mahdollista päättää itse, mihin aikaan tulee töihin ja lähtee pois. Siitä huolimatta oman työn vaikuttamismahdollisuuksia pitää pystyä parantamaan ja työaika-autonomiaa lisäämään. Ei se mitään mahdotonta ole.

– Ja kyllä meidän jossain vaiheessa täytyy uskaltaa puhua ansiotasosta. Jos raha ei ole kaikkein merkittävin syy työssä käymiseen, niin on se merkittävä joka tapauksessa. Ansiotasollakin on vaikutusta siihen, kuinka houkutteleva työnantaja olemme.

Kuin vakuudeksi siitä, että johtaja elää kuten opettaa, hän kiertää kevään aikana terveys- ja sosiaalihuollon sekä pelastuslaitoksen toimipisteissä tapaamassa työntekijöitä.

– Odotan tapaamisilta avointa ajatusten vaihtoa ja hyviä ideoita siitä, mitä voimme johtajatasolla tehdä paremmin.