Hyvinvointialueen suunnitelmat talouden tasapainottamiseksi etenevät
Hyvinvointialueilta kertyy kuluvana vuonna talouden alijäämää yhteensä 1,2 miljardia euroa. Päijät-Hämeen alijäämä tulee viimeisimmän tilinpäätösennusteen mukaisesti olemaan reilut 40 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy asukkaiden palvelutarpeen perusteella, joten Päijät-Hämeessä rahoitus nousee ensi vuodelle noin 32 miljoonalla eurolla. Siihen jää silti 49 miljoonan euron vaje, sillä rahoitusmallin aiheuttamaa muutosta tasoittaa siirtymätasaus. Vaje pienenee asteittain vuoteen 2029 mennessä.
Ilman siirtymätasausta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous olisi hyvin lähellä tasapainoa jo nyt. Hyvinvointialue vaatii tarpeeseen perustuvaan mallin kiirehtimistä lausunnossaan, jonka se antoi valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen ja julkisen talouden suunnitelmaan.
– Vaadimme lausunnossa, että hyvinvointialueiden rahoituksen tulee olla riittävän kestävällä pohjalla, jotta kansalaisten lakisääteiset palvelutarpeet tulevat täytettyä. Samalla hyvinvointialueille on annettava riittävästi aikaa saada toiminta ja talous kestävälle pohjalle. Ylipäätään rahoituksen määräytymisperusteet ovat erittäin vaikeaselkoiset ja vaikeuttavat talouden pitkäjänteistä suunnittelua ja johtamista, talousjohtaja Antti Niemi toteaa.
Ennaltaehkäisyä ja vaikuttavuutta parannettava
Laki edellyttää, että hyvinvointialueet kattavat talouden alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Jo yksikin lisärahoituspyyntö voi johtaa selvitykseen hyvinvointialueiden yhdistämiseksi.
– Hyvinvointialueita ei pitäisi pakottaa lyhytjänteisiin toimiin, jos alueella on selkeä näkymä taloudellisen tasapainon saavuttamisesta kohtuullisessa ajassa. Hyvinvointialueemme suhtautuu taloutensa hoitoon vakavasti ja vastuullisesti, mutta ehdotamme alijäämän kattamiselle realistisempaa aikataulua, Niemi paaluttaa.
Palvelutuotannossa suurin haaste on henkilöstön saatavuus. Päijät-Hämeessäkin toimintoja on jouduttu ajamaan alas henkilöstöpulan vuoksi ja palveluja on jouduttu tuottamaan poikkeuksellisen korkein henkilöstökustannuksin.
Yhdeksi ratkaisuksi hyvinvointialueella nähdään, että ennaltaehkäisevää toimintaa on lisättävä ja palvelutuotannon vaikuttavuutta parannettava. Tulevaisuudessa palveluiden tarve kasvaa merkittävästi, mutta henkilöstön määrä vähenee.
– Meidän on siksi sopeutettava tarjottavat palvelut olemassa oleviin resursseihin. Tämä tarkoittaa nykyisen palveluvalikoiman karsimista ja todennäköisesti myös muutoksia palveluverkkoon, Niemi kertoo.
Palveluverkkoselvitys valmistuu vuonna 2024
Aluehallitus käsitteli toimialoilla laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 13.11.
Tasapainottamistoimien tavoite vuosille 2025–2027 on yhteensä 15 miljoonaa euroa. Toimitilasäästöjä tavoitellaan 6 miljoonan euron edestä. Palveluverkkoselvitys ja siitä johdettavat talouden tasapainottamistoimenpiteet valmistuvat vuoden 2024 aikana.
Kehityshankkeista on tavoitteena 1,3 miljoonan euron ja muista toimenpiteistä 7,6 miljoonan säästöt. Muiden toimenpiteiden määrittely tapahtuu vuonna 2024. Laskelmassa puolet summasta on henkilöstökuluja, kuten vuokratyövoiman käyttöä, ja puolet palveluiden ostoja.
Kuluvan vuoden lopulla tehdään vielä noin 2,5 miljoonan euron lisätoimet, jotta kokonaistavoite saavutettaisiin. Säästökohteita ovat esimerkiksi vuokrahenkilöstön käyttö ja palveluiden osto.