Hyvinvointialueen asukkaille versoo uusia vaikuttamismahdollisuuksia

Kaksi naista keskustelee työpöydän ääressä verkkosivuista.

Mitä ihmeen tekemistä lapsiperheiden kohtaamiseen perustetulla Perhetilkulla on hyvinvointialueen verkkosivujen kanssa?

Yllättävän paljon.

Sen lisäksi, että perhekahvilassa vierailevat vanhemmat käyttävät sivuja asiointiin, heillä on sanansa sanottavana verkkosivuihin, joiden uudistustyö on käynnissä.

– Olemme vierailleet Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja hyvinvointialueen järjestämissä perhekahviloissa tekemässä haastatteluja. Palautteista ovat nousseet erityisesti asioiden löydettävyys ja myös helppokäyttöisyydessä on parannettavaa, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Senni Moksu taustoittaa.

Lapsiperheiden lisäksi kyselyitä tehdään muillekin kohderyhmille, ikäihmiset ja maahanmuuttajat mukaan lukien.

Ihmiset voivat osallistua kehitystyöhön läpi koko uudistusprojektin. Sivu-uudistukseen kuullaan myös hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiä eli vanhus- ja vammaisneuvostoa ja nuorisovaltuustoa.

Osallisuus hyvinvoinnin edistäjänä

Asukkaiden mukaan ottaminen verkkosivu-uudistukseen on yksi esimerkki hyvinvointialueen osallisuustyöstä.

Se tiedetään, että ihminen tarvitsee osallisuuden tunnetta voidakseen tehdä omia hyvinvointiaan koskevia valintoja. Osallisuuden edistämiseksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella onkin laadittu erityinen osallisuusohjelma, jonka kantavana ajatuksena on juuri se, että suunnitelmallinen osallisuustyö voi edistää päijäthämäläisten hyvinvointia ja terveyttä.

– Osallisuusohjelma mahdollistaa asukkaiden ja asiakkaiden osallistumisen ja vaikuttaminen terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen pelastustoimen palveluihin. Se sisältää esimerkiksi asukkaiden kuulemisen toimintamallin, kokemusasiantuntijaverkoston ja vaikuttamiskanavien kehittämisen, projektipäällikkö Heidi Snellman avaa sisältöä.

Kokeilussa on juuri ollut Sitran ja DigiFinlandin tuottama Polis-keskustelualusta, joka mahdollistaa rakentavan mielipiteiden vaihdon kulloinkin valitun aihepiirin ympärillä. Tulossa on myös tuetun vastaamisen toimintamalli entistä toimivampaan asiakaspalautejärjestelmään.

Henkilöstö mukaan osallisuustyöhön

Osallisuusohjelman tavoitteena on saada osallisuus etenemään läpi koko hyvinvointialueen organisaation jo asioiden suunnitteluvaiheessa.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tehtiin viime vuonna laaja kartoitus asiakkaiden osallisuuden toteutumisesta palveluissa, josta selvisi, että asiakkaiden ja henkilöstön käsitys eri osallisuuden tasoista eroaa toisistaan.

– Siksi tämän vuoden yhtenä tavoitteena on luoda opas hyvinvointialueen henkilöstölle siitä, mitä asiakasosallisuus on ja pitää sisällään. Pohdimme myös keinoja lisätä asiakkaiden osallisuutta omiin palveluihinsa, asiantuntija Nicola Kettunen sanoo.

Sekään ei vielä riitä, että asiakkailta, asukkailta ja sidosryhmiltä kerätään näkemyksiä: työntekijöiden lisäksi osallisuustyöhön tarvitaan mukaan johtajat ja päättäjät, jotta hyvinvointialueella voidaan tehdä ratkaisuja kertyneen tiedon pohjalta.

– Kuunnellun tiedon hyödyntäminen organisaatiossa edistää sitä, että palvelut toimivat asiakkaan ja asukkaan arjessa. Pitkällä tähtäimellä osallisuustyöstä alkaa muodostua oppiva prosessi ja meillä kasvaa ymmärrys siitä, miten ja ketkä haluavat vaikuttaa hyvinvointialueen asioihin, Heidi Snellman luotaa.