Hyvinvointialue panostaa tietojohtamiseen

Päijät-Hämeen hyvinvointialue näkee tietojohtamisen merkittävänä keinona vaikuttavuuden lisäämisessä ja kustannustehokkuuden parantamisessa. 

Tämän takia hyvinvointialue panostaa henkilöstön osaamisen kasvattamiseen sekä edistyneemmän, tietopohjaisen päätöksenteon mahdollistamiseen.  

Tietojohtamisen avulla johdetaan tietoa ja huolehditaan aineettoman pääoman saatavuudesta, analysoinnista, jakamisesta ja pysymisestä organisaation hallussa. 

– Hyvinvointialueen tietojohtamisen kehittämisen keskiössä on luotettavan ja ajantasaisen tiedon hyötykäyttö. Ohjelmakaudella 2024–2026 luomme selkeät periaatteet ja säännöt datan tuottamiseen ja käsittelyyn, jotta tieto voidaan hyödyntää tehokkaasti kaikilla organisaation tasoilla, kertoo tietojohtamisen tuotepäällikkö Aaro Mustonen. 

Tietojohtamisen tavoitteena on myös lisätä kustannusvaikuttavuutta. Tekemällä oikea-aikaisia, tietoon pohjautuvia päätöksiä voidaan optimoida resurssien käyttöä ja parantaa palveluiden laatua taloudellisesti kestävällä tavalla.  

–  Raportointialustojen yhtenäistäminen ja tiedonhallinnan prosessien parantaminen varmistavat, että pystymme tuottamaan entistä parempia ja vaikuttavampia palveluita Päijät-Hämeen asukkaille, Aaro Mustonen kuvailee.  

Lähivuosina tietojohtamisen kehittämisen tavoitteena hyvinvointialueella on saada oikea ja luotettava tieto hyötykäyttöön yhdenmukaisesti ja tehokkaasti. Datan tuottamiseen ja käsittelyyn aiotaan luoda selkeät periaatteet ja säännöt. 

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 23.9.2024 hyvinvointialueen tietojohtamisen ohjelman, joka linjaa tietojohtamisen periaatteet vuosille 2024–2026.

Tavoitteena uusi sopimus henkilöstön erilliskorvauksista

Hyvinvointialueella on ollut työnantajan ja työntekijäjärjestöjen väliset paikalliset sopimukset erilliskorvauksista ja lääkärien hälytysrahasta. Erilliskorvauksia on maksettu henkilöstölle erilaisista työhön liittyvistä joustoista kuten ylimääräistä työvuoroista, vuosilomien siirrosta ja työvuorojen vaihdosta tai jatkamisesta.

Korvauksista sovittiin tilanteessa, jossa Päijät-Häme kärsi vaikeasta henkilöstöpulasta, ja koronapandemia kuormitti palvelujärjestelmää ja lisäsi hoidontarvetta. Korona-aika on päättynyt, ja henkilöstön saatavuus on aiempaa parempi; hyvinvointialue on onnistunut kasvattamaan vakituisen henkilöstönsä määrää lähes 300:lla työntekijällä.

Muuttuneen tilanteen takia sopimukset irtisanotaan, ja niitä korvaamaan aloitetaan saman tien neuvottelut uusista paikallissopimuksista. Tavoitteena ei ole korvauksista luopuminen, vaan niiden käyttö nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla ja kustannuksia säästävämmällä tavalla.

– Joustoja tarvitaan jatkossakin, ja niistä maksetaan korvaus. Mutta meillä tähtäimen tulee olla siinä, että työt pystytään hoitamaan mahdollisimman pitkälle oman henkilöstön voimin suunniteltuna työaikana. Tähän liittyy myös työsuojelullinen näkökulma, eli meidän on työnantajana varmistettava, ettei kenenkään työmäärästä muodostu kohtuuttoman raskas taakka, jolloin palautumiselle ei jää aikaa, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen taustoittaa.

Lisätietoja:
Tuotepäällikkö Aaro Mustonen, p. 040 4811 805
Henkilöstöjohtaja Erja Saari p. 044 440 3464