Hyvään palliatiiviseen hoitoon kuuluu psykososiaalinen tuki – palliatiivisessa keskuksessa työskentelee myös psykologi

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on tämän vuoden toukokuussa perustettu palliatiivinen keskus. Keskukseen kuuluu palliatiivinen poliklinikka, palliatiivisen ja saattohoidon osasto J12 ja palliatiivinen kotisairaala. Hyvinvointialueen palliatiivisessa keskuksessa on FinPall-hankerahoituksella kesän alusta alkaen työskennellyt psykologi Meeri Keurulainen.

Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan tai elämää uhkaavaa sairautta sairastavan oireita lievittävää ja elämänlaatua vaalivaa kokonaisvaltaista hoitoa.

Keskuksen psykologi tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä 

Palliatiivinen keskus perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman FinPall-hankkeen myötä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää tarvelähtöistä ja tasa-arvoista palliatiiviseen hoitoon pääsyä sekä psykososiaalisen tuen saatavuutta palliatiivisessa hoidossa. Yhtenä tavoitteena on, että keskuksessa on psykologisen tuen palvelut ja ne vakiintuisivat osaksi toimintaa.  

Psykologi on tavattavissa palliatiivisella poliklinikalla ja osastolla. Lisäksi hän tekee tarvittaessa kotikäyntejä. Tuki on tarkoitettu potilaalle ja hänen lähiomaisilleen.    

Psykologi liikkuu kaikissa palliatiivisen keskuksen yksiköissä. Potilaiden ja omaisten lisäksi olen opastamassa myös muuta palliatiivisen keskuksen henkilökuntaa psykososiaalisen tuen huomioimisessa, Keurulainen kertoo.  

Sairastumisen herättämät reaktiot voivat hämmentää 

Keurulaisen mukaan potilaat ja omaiset ovat kokeneet tuen tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Apua toivotaan sairastumista seuraavan toimintakyvyn hiipumisen sekä lähestyvän kuoleman herättämiin tuntemuksiin.   

Nämä ovat niitä hetkiä, kun elämä perustavalla tavalla muuttuu. Se voi herättää pohtimaan oman elämän mielekkyyttä, valintoja, sekä miten jatkaa elämässä jäljellä olevan ajan. Sairauden herättämät tuntemukset voivat olla hyvinkin rajuja ja hämmentäviä muutenkin raskaassa tilanteessa, Keurulainen kuvaa.   

Psykologin tehtävänä on auttaa ymmärtämään psyykkisiä reaktioita ja tunteita, vähentää hämmennystä ja lisätä sallivuutta.   

Läsnäolo ja kohtaaminen ovat keskeisiä

Psykososiaalisen tuen tavoitteena ei ole poistaa sairauteen liittyviä tunteita. 

Ammattilaisen apu pohjaa tietoon psyyken reaktioista vaikeissa tilanteissa, mutta pääroolissa on useimmiten yhdessä vaikean tilanteen äärellä pysähtyminen ja läsnäolo. Ollaan yhdessä surun, pelon, epävarmuuden ja ahdistuksen äärellä, mitä tilanne tuo tullessaan. Niitä ei ole tarkoitus hälventää tai suorittaa pois, vaan ottaa vastaan yhdessä. Usein tämän jälkeen on helpompi jäsentää sairastumisen merkitystä itselle sekä läheisille ja pohtia miten tämä vaikuttaa omaan elämään jatkossa. Läsnäolo ja tuen antaminen eivät edellytä psykologin tai terveydenhuollon ammattilaisen pätevyyttä. Jokaisella meistä on valmiudet auttaa ja tukea toisiamme, Keurulainen muistuttaa. 

Tunteiden kohtaaminen mahdollistaa oman toimijuuden löytämisen uudelleen niin sairastuneelle itselle kuin läheisille. Sitä kautta voi pohtia, miten elää jäljellä oleva elämä ja käyttää yhteinen aika omien arvojen mukaisesti.