Ensimmäinen varsinainen toimintavuosi sujui hyvin, suurin osa asukkaiden palveluista järjestyi työvoimapulasta huolimatta kohtuuajassa
Hyvinvointialueilla on nyt takanaan ensimmäinen varsinainen toimintavuosi, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestäminen on ollut niiden vastuulla. Julkista keskustelua ovat leimanneet alueiden talousvaikeudet ja pula työntekijöistä. Tästä huolimatta palvelut saatiin Päijät-Hämeessä tarjottua asukkaille kohtuullisen hyvin ja lakisääteisten määräaikojen puitteissa.
– Hyvinvointialueet perivät isoja ongelmia, jotka eivät ole olleet edellisen eivätkä nykyisen järjestelmän syytä. Päijät-Hämeessä pärjäämme silti hyvin, koska päätöksentekokykymme on hyvä, samoin tahto tehdä ja kehittää toimintaa. Uskon, että hyvinvointialueuudistukselta odotettuja hyötyjä on mahdollista saavuttaa, arvioi hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.
Uudistuksen valtakunnallisiksi tavoitteiksi on asetettu muun muassa palveluiden uudistaminen, yhdenvertaisuuden lisääminen sekä kustannusten kasvun hillintä.
Mennyt vuosi kiristi palveluun pääsyä mittaavaa hoitotakuuta perusterveydenhuollossa. Ikääntyneiden palveluissa ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitus nousi 0,65 hoitajaan per asukas aiemmasta 0,6:sta. Virolaisen mukaan liian jäykkä lainsäädäntö voi johtaa ”hölmöläisen peitonjatkamiseen”: esimerkiksi kun henkilöstömitoitus määritellään toisaalla tiukasti lailla, toisaalle repeää työntekijöiden puuttumisen takia reikä.
– Normitusta pitäisi mieluummin vähentää ja luottaa alueiden kykyyn tehdä itse vastuullisia päätöksiä. Sama koskee valtionohjausta: liian vahva ohjaus on ristiriidassa alueellisen itsemääräämisoikeuden kanssa, eikä kannusta asukkaita tai päättäjiä osallistumaan. Lisäksi rahoituksen pitäisi ohjata alueita enemmän vaikuttavuuden parantamiseen.
Päijät-Hämeessä lähtöasetelmat palveluiden uudistamiselle olivat hyvät, koska maakunnalla oli jo takanaan monta vuotta toimintaa yhtenäisenä sote-alueena. Palvelurakenteen keventämistä ja kehittämistä jatkettiin viime vuonna hyvinvointialueen kaikilla toimialoilla. Maakunnassa ollaan pitkällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä sekä kuntien, järjestöjen ja kumppanien kanssa tehtävässä yhdyspintatyössä.
Digipalveluita tuli tarjolle lisää perhe- ja sosiaalipalveluissa, ja perusterveydenhuollossa asiakkaiden digikontaktien määrä kasvoi viidestä kahteentoista prosenttiin. Digiasioinnin mahdollisuuksia lisätään kuluvana vuonna edelleen.
Terveys- ja sairaanhoitopalveluissa hoitoa odottavien potilaiden jonotilanne parantui vuoden aikana lievästi. Kiristetty hoitotakuu toteutuu avosairaanhoidossa kohtalaisesti ja suun terveydenhuollossa hyvin. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyivät hyvinvointialueen vastuulle onnistuneesti, eikä palveluihin tullut katkoksia. Sosiaalisen luoton myöntäminen käynnistyi perhe- ja sosiaalipalveluissa uutena palveluna.
Ikääntyneiden palveluita uudistetaan viime keväänä vahvistetun järjestämissuunnitelman pohjalta. Suunnitelman ja lainsäädännön myötä ikääntyneille suunnitellaan kokonaan uusia palvelunmuotoja, esimerkiksi yhteisöllistä asumista. Pelastustoimen toimialalla toimintavalmiusajat onnettomuustehtävissä pysyivät aiemmalla tasolla. Välittömästä vaarasta pelastettu kymmeniä ihmisiä, ja rakennuspaloissa säästettiin lähes miljoonan euron arvosta omaisuutta.