Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Voimakkaasti immuunipuutteiset 12 vuotta täyttäneet saavat tehosterokotuksia koronaa vastaan

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen hyvinvointialue joutuu muiden hyvinvointialueiden tavoin tasapainottamaan talouttaan tänä ja edelleen ensi vuonna. Tehtävä on äärimmäisen vaikea tilanteessa, jossa kustannukset nousevat eri syistä, mutta rahoitus ei kasva vastaavasti. Hyvinvointialueen rahoitusta vähentää myös noin 50 miljoonan siirtymätasaus.

Hyvinvointialue on suunnitellut ensi vuodelle joukon toimenpiteitä, joilla tavoitellaan yhteensä noin 18 miljoonan euron suuruista tasapainotusta talouteen. Aluehallitus käsittelee talousarviota ja tasapainotustoimia kokouksessaan ensi viikon maanantaina. Talouden sopeuttamistarve ei pääty tähän, sillä valtio edellyttää lainanottovaltuuspäätöksen ehdoksi jo uutta suunnitelmaa toimista, joilla hyvinvointialue tasapainottaa talouttaan seuraavina vuosina.

Aluevaltuutetut ovat ottaneet kantaa sopeutustoimenpiteiden valmisteluun työn eri vaiheissa. Käytyjen keskustelujen pohjalta hyvinvointialue ei aio esittää henkilöstöohjelmansa toteutuksesta karsimista, koska sote- ja pelastusalan ammattilaisista on kova pula ja ohjelman toimet tähtäävät tilanteen korjaamiseen. Hyvinvointialue ei suunnittele myöskään henkilöstövähennyksiä tai lomautuksia, vaan hakee henkilöstökuluista säästöä epätarkoituksenmukaista ja kallista vuokratyötä sekä ylityötä ja erilliskorvauksia karsimalla. Myöskään ikääntyneiden entuudestaan tiukkoja tehostetun palveluasumisen pääsykriteerejä ei ehdoteta kiristettäviksi. Aluevaltuutetut osallistuvat tasapainotusurakkaan karsimalla kokouskuluja sekä pienentämällä valtuustoryhmille jaettavaa ryhmärahaa.

Vuoden 2024 suunnittelukehys on tässä vaiheessa vuotta laadittu noin 25 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Nollatuloksen saavuttaminen ei ollut realistinen vaihtoehto ensi vuonna. Tältä vuodelta ja vuodelta 2024 kertyvät alijäämä on katettava seuraavien vuosien aikana tekemällä vastaavaa määrä ylijäämää.

Toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja tilankäytön tiivistystä

Terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialan tasapainottamistavoite on yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen pyritään uudistamalla laboratoriotutkimusten näytteenotto- ja tutkimusmenetelmiä ja parantamalla näytteenottoverkoston tehokkuutta. Ostopalveluiden määrää ja vuokratyövoiman käyttöä vähennetään. Henkilöstön tekemien lisätöiden määrää on supistettava. Muutokset saattavat hidastaa hoitoonpääsyä ja aiheuttaa riskin hoitojonojen kasvulle, mutta riskiä pienennetään uudistamalla samanaikaisesti toimintamalleja tehokkaammiksi useissa eri yksiköissä. Ensihoitoa yhtenäistetään siirtämällä se kokonaisuudessaan terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toiminnaksi. Lisäksi toimintaa sopeutetaan yhden hengen yöyksikön poistolla.

Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialalla sopeuttamistarve on noin 4,5 miljoonaa euroa. Toimialalla supistetaan henkilöstön ostopalvelujen käyttöä, lisätöiden määrää sekä palvelujen hankintaa. Tämä saattaa heijastua muutoksina muun muassa palveluaikoihin. Lisäksi tarkastellaan työn tekemisen käytäntöjä, kuten päällekkäisten työvuorojen osuuksia, viikonloppuna tehtäviä töitä sekä varallaolokäytäntöjä. Toimitilojen käyttöä on tarkoitus tiivistää, sekä tarkistaa asiakasmaksuja ja ottaa käyttöön palauttamattomien apuvälineiden maksu. Toimialalla toteutettavaan ikääntyneiden palvelujen järjestämissuunnitelmaan liittyy merkittävä määrä palveluprosessien kehittämistä, ja tätä työtä jatketaan osana sopeuttamista.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialan sopeutustavoite on noin 4 miljoonaa euroa. Palveluiden tuotantotapoja ja palvelupisteiden toimintaa on tarkoitus uudistaa toimitilojen käyttöä tehostamalla sekä digiratkaisuja hyödyntämällä. Henkilöstöresurssien supistaminen saattaa aiheuttaa käsittelyaikojen ja palvelujen odotusaikojen pidentymistä. Sopeuttamisesityksissä on myös asiakkaiden etuuksia pienentäviä muutoksia. Oman toiminnan kehittämisellä ja laajentamisella toimiala vähentää ostopalvelujen tarvetta.

Loppuvuonna vielä 2,5 miljoonan säästöhaku

Pelastustoimen palveluiden toimialalla sopeutustarve on 383 000 euroa, mikä toteutetaan karsimalla harkinnan mukaan palvelujen ostoja vain välttämättömiin, pidentämällä priorisoinnin perusteella pelastustoiminnassa käytettävän kaluston ja muun irtaimiston käyttöikää sekä vähentämällä muita ostoja ainoastaan välttämättömiin tarpeisiin.

Tukipalveluiden toimiala tuottaa muiden toimialojen tarpeisiin nimensä mukaisesti toimintaa tukevia palveluita kuten henkilöstö-, ict-, toimitila-, turvallisuus- ja välinehuoltopalveluita. Niistä nipistäminen laajassa mitassa olisi johtanut kustannusten kasvuun tai lisäsäästöjen tarpeeseen muilla toimialoilla, joten toimialan tasapainotustavoite on tällä hetkellä noin 450 000 euroa.

Hyvinvointialue etsii vielä loppuvuoden aikana noin 2,5 miljoonan euron edestä lisätoimia, joilla talouden tasapainotukselle asetettu kokonaistavoite saavutetaan. Toimiin voi sisältyä esimerkiksi vuokrahenkilöstön, palveluiden oston ja lyhytaikaisten sijaisten käytön vähentämistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kansallisen työryhmän ja ohjausryhmän erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten porrasteisuuden, työnjaon ja yhteistyön selvittämiseksi. Ministeriöiden ja hyvinvointialueiden virkahenkilöistä koostuvan työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen.

Ohjausryhmää luotsaa sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom.

Molempien ryhmien toimikausi on 1.9.–31.12.2023.

Virolaisen vetämän työryhmän tavoitteena on muun muassa koota tieto väestön palvelutarpeesta, osaamisen ja henkilöstön riittävyydestä, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Selvityksessä on myös se, miten keskittämis- ja päivystyssääntely on käytännössä toteutunut ja miten tehtävien keskittämisestä on alueilla sovittu.

Selvitystyössä tulee arvioida mahdollisuudet hyödyntää nykyistä tehokkaammin muun muassa osaamisen liikkuvuutta ja konsultaatiomahdollisuuksia, etäpalveluita, ensihoitopalvelua ja lääkärihelikopteritoimintaa, digitalisaatiota ja muita lähelle väestöä vietäviä palveluita.

Selvitystyöstä halutaan säädösvalmistelun tueksi ehdotuksia ja vaihtoehtoja siitä, miten erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä tulisi kehittää. Lisäksi tavoitteena on osaltaan varmistaa palvelujärjestelmän riittävä alueellinen ja kansallinen valmius ja varautuminen.

Työryhmän tulee esittää loppuraportti sosiaali- ja terveysministeriölle 31.12.2023 mennessä.

– Työnjaosta sopiminen on tarpeellista kansallisella tasolla. Varautumista, kalliita laiteinvestointitarpeita ja osaamisen varmistamista edellyttävät toimet eivät aina noudata hyvinvointialuerajoja, Petri Virolainen sanoo.

Hänen mukaansa palveluiden järjestämisessä tulee lisätä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa niiden saatavuus kaikille.

– Se on mahdollista toteuttaa uusimalla työnjakoa hyvinvointialueiden kesken, Virolainen pohtii.

Päijät-Hämeessä pääsee tuki- ja liikuntaelinoireista, eli esimerkiksi polven, olkapään tai selän erilaisista äkillisistä oireista ja kiputiloista fysioterapeutin suoravastaanotolle. Suoravastaanotto tarkoittaa sitä, että asiakas menee ensikäynnille fysioterapeutin vastaanotolle käymättä ensin lääkärissä. Tämä nopeuttaa hoitoon pääsyä, joka on myös syyskuun alussa voimaan tulleen hoitotakuun uudistuksen tavoitteena.  

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikoo panostaa yhteisöllisen asumisen järjestämiseen alueen ikäihmisille. Hyvinvointialue on puoltanut Asumisen ja rahoitus ja -kehittämiskeskus ARA:lle Yrjö ja Hanna -säätiön suunnitelmaa yhteisöllisen asumisen kohteen rakentamisesta Lahden Möysään. Lisäksi hyvinvointialueelle on suunnitteilla useita yhteisöllisen asumisen hankkeita, joista Asikkalan rakennushanke on jo käynnistynyt.

Sosiaalihuoltolakiin vuoden alussa kirjattu yhteisöllinen asuminen tarkoittaa asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa jokaisella asukkaalla on oma asunto. Asumispalveluiden uudistus mahdollistaa iäkkäille henkilöille joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin.

– Tämä vaihtoehto tuli juuri uudeksi, perinteisen palvelusasumisen korvaajaksi, joten kohteita ei ole voinut kovin paljoa ennakoida. Vireillä on kuitenkin useita hankkeita. Suurimpana keskittymänä on Lahden alue, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialan johtaja Anu Olkkonen-Nikula kertoo.

Yhteistyössä kuntien kanssa

Yhteisöllisen asumisen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, mutta se tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Asunnot ovat vuokra-asuntoja, jotka myönnetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vuokranantaja voi olla yksityinen tai julkinen taho. Myös yhteisöllisen asumisen palvelut myönnetään palvelutarpeen mukaisesti ja tuotetaan kotihoidon tai tukipalvelujen keinoin.

– Väestö ikääntyy, ja päijäthämäläisittäin tunnusomainen asia ovat yksinäiset ja ikääntyvät ihmiset, joista suurin osa on naisia. Yhteisöllinen, esteetön ja turvallinen asumismuoto syntyy osittain tällaiseen tarpeeseen. Ei ole tarkoitus korvata ympärivuorokautista palveluasumista tai sellaisten muistisairaiden asumista, jotka eivät selviä omassa kodissaan, Olkkonen-Nikula täsmentää.

Hyvinvointialue tavoittelee yhteisöllisen asumisen voimakasta kasvua ja jopa kolmen prosentin peittävyyttä yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Se tarkoittaisi kymmenen vuoden päästä alueelle noin tuhatta yhteisöllisen asumisen asuntoa.
– Keskeistä niille on asunnon, rakennuksen ja asuinympäristön viihtyisyys ja esteettömyys, joka mahdollistaa iäkkään toimijuutta. Ihannetilanteessa asunto sijaitsee keskeisellä paikalla ja palveluihin on kävelymatka, asumisen kehittämisen päällikkö Marko Hiekkanen visioi.

Yhteisöllisyys vaatii useita asuntoja yksiköihin

Tuotannon kehittämisessä on Hiekkasen mukaan huomioitava esimerkiksi kuntakohtainen tarve, henkilökunnan saatavuus ja yhteisöllisyyden onnistuminen.
– Jotta yhteisöllisyys toimii, se vaatii yksikköön 25–30 asuntoa. Mukana voi olla myös senioriasumista, Hiekkanen toteaa.
Päijät-Hämeessä on käynnistelty kuntien kanssa asumispalveluihin liittyvää verkostoa, joka on kokoontunut tähän mennessä kerran.
– Käymme tiivistä vuoropuhelua, koska myös iäkkäiden esteettömän ja turvallisen asumisen kehittämiseen on tarvetta.

Maakunnallinen suunnitelma työn alla

Yhteisöllisen asumisen edistämisessä on vielä valtava määrä tekemistä, Anu Olkkonen-Nikula myöntää.
Parhaillaan laaditaan maakunnalliseen yhteisölliseen asumiseen liittyvää suunnitelmaa, joka etenee valmistuttuaan kuntiin ja valtiovarainministeriöön.

– Rahoittaja eli ministeriö sitten päättää, miten paljon se esitetyistä investoinneista hyväksyy.

Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueelle seuraavalle vuodelle lainanottovaltuuden eli valtuuden nostaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi tai solmia investoinnin luonteisia pitkiä sopimuksia.
– Markkinoimme halukkaille rakentajille ja eri toimijoille mahdollisuutta tulla mukaan yhteistyöhön niin, että ostaisimme kokonaisuuden palveluna. Olemme sitoutunut yhteistyökumppani, Olkkonen-Nikula paaluttaa.