Liikunnan lukuisat terveysvaikutukset on todistettu moneen otteeseen. Päivittäinen liikunta ylläpitää ja parantaa fyysistä kuntoa, sekä ennaltaehkäisee ja hoitaa monia sairauksia. Liikunta myös tutkitusti parantaa mielialaa, edistää palautumista työstä, sekä vähentää stressiä.
Myönteisistä vaikutuksista huolimatta kiireiseen arkeen voi olla hankala löytää aikaa jokapäiväiseen liikuntaan. Matka töihin tarjoaakin monelle varteenotettavan mahdollisuuden lisätä arkeensa liikettä ja hyvinvointia hyötyliikunnan kautta.
Hyötyliikunnan lisääminen ja oman hyvinvoinnin parantaminen voivat toimia tehokkaina motivaattoreina tuuppaamaan kohti uusia tapoja taittaa työmatkaa.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikkumismuoto on usein samalla myös ympäristöystävällinen työmatkatapa. Pienillä teoilla on suuri vaikutus niin hyvinvoinnin kuin ympäristöystävällisten toimintatapojen edistämisessä.
Hanketyö kestävän työmatkaliikkumisen jalkauttajana
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on edistämässä kestävää ja terveellistä työmatkustamista Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeessa.
Kaksivuotisessa hankkeessa kartoitetaan, kehitetään ja pilotoidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden, sekä työnantajien ja työntekijöiden kanssa kestävää työmatkustamista tukevia rakenteita ja käytäntöjä. Kestävällä työmatkustamisella tarkoitetaan työmatkoja, jotka taitetaan pääasiassa kävelyä, polkupyörää ja julkista liikennettä suosien.
Työmatkustamisen kestävyyttä edistävä hanke ei ole ainutkertainen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Vuonna 2022 toteutetussa Polkupyörällä, potkulaudalla ja bussilla Päijät-Sotessa -kokeilussa kannustettiin Päijät-Soten henkilöstöä siirtymässä yksityisautoilusta kohti kestävämpiä kulkumuotoja.
Kokeilun perustana oli tunnistettu tarve edistää kestäviä liikkumistapoja työpaikan ja kodin välillä sekä työajan aikaisilla matkoilla. Tavoitteena oli siten edistää henkilöstön terveyttä, hyvinvointia ja palautumista. Kestävien kulkumuotojen suosiminen vähentää myös työmatkustamisen ympäristövaikutusta ja parantaa tieliikenteen turvallisuutta kaikille tienkäyttäjille.
Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla -kokeilusta saadut tulokset kertovat kokeilun onnistuneen tavoitteissaan.
Osallistuneet henkilöstön jäsenet arvioivat yleisesti kokeilulla olleen myönteinen vaikutus esimerkiksi työstä palautumisen ja hyötyliikunnan edistämisen kannalta. Osallistujat arvioivat liikkuvan aiempaa enemmän myös vapaa-ajallaan.
Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla -kokeilu kuitenkin ennen kaikkea osoitti henkilökunnan myönteisen asenteen kokeiluja ja niistä saatuja hyötyjä kohtaan.
Onnistuneista toimintatavoista pysyviä käytäntöjä
Kokeilussa onnistuneiksi osoittautuneet toimintatavat ovat tuoneet Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilökunnalle pysyviä käytäntöjä.
Hyvinvointialueen henkilöstö voi hyödyntää näitä liikuntaa edistäviä käytänteitä työmatkoillaan ja työasiointien aikana. Ns., toimistopyörät ovat pysyvästi kotiin vietävissä palveluissa kuntien keskusta-alueilla, ja kaupungin keskustassa voi käyttää kaupunkipyöriä työmatkoihin toimialan ohjeiden mukaisesti.
Kokeilun myötä lisäksi työsuhdepyörät otettiin osaksi henkilöstöstrategiaan henkilöstöetuna. Etu mahdollistaa omien tarpeiden mukaisen polkupyörän hankkimisen vaikkapa pelkästään vapaa-ajan pyörämatkustamista varten.
Pyöräetu on omaksuttu kiitettävästi käyttöön Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöiden keskuudessa.
Aktiivisia pyöräedun käyttäjiä on kertynyt kesäkuun käyttöönoton jälkeen jo yli 420, ja palaute edusta on ollut pelkästään myönteistä. Pyöräetu on kannustanut liikkeelle myös työntekijöitä, jotka eivät ole pyöräilleet aktiivisesti ennen edun käyttöönottoa.
Kesäkuun 2023 alussa alkaneessa Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeessa jatketaan Polkupyörällä, potkulaudalla ja bussilla -kokeilun toimintatapojen jalkauttamista Lahden seudun yrityksiin.
Hankkeeseen osallistuvat yhdessä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa Lahden kaupunki, LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, sekä Lahden alueen yrityksiä. Hankkeen on rahoittanut NetZeroCities -hankekonsortio.
Kestävän työmatkaliikkumisen hanke on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoimaa Luontoaskel terveyteen 2022–2032 -ohjelmaa sekä toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa.
Lue lisää hankkeesta Sycla-hankesivuilta: https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/strategia-ja-kehittaminen/hankkeet/sycla-kestavan-tyomatkaliikkumisen-hanke/
Taru Pietilä
projektisuunnittelija
Riitta-Maija Hämäläinen
kestävän kehityksen päällikkö
Nyt on aika päivittää itsensä vuoteen 2023 ja siivota vanhoja pölyttyneitä käsityksiä pois mielensä nurkista. Aivan kuten minimalismissa, meidän tulee säilyttää vain ne asiat, joista on todellista hyötyä, ja huolehtia pois heitettävät asiat niille sopiviin paikkoihin kuten kierrätykseen, roskiin ja lahjoitettavaksi.
Seksitauteihin liittyvä stigma on yksi näistä tarpeettomista asioista, joka on aika lajitella uudelleen, koska emme enää tarvitse sitä. Se on kuin vanha perintömaljakko, jota emme koskaan käytä, mutta silti kuljetamme sitä aina mukanamme. On aika ymmärtää, että seksitaudit ovat tauteja muiden joukossa ja että niitä voidaan hoitaa. Seksitaudin voi saada ihan kuka tahansa sosiaalisesta statuksesta ja palkka- ja elintasosta riippumatta.
Seksitautitesteissä käyminen on paitsi terveysteko itselle, myös vastuullista toimintaa seksikumppaneita kohtaan. Se on yksi tapa huolehtia itsestä ja toisista. Seksitautitestien ympärille luotu stigmatisointi ja häpeä voivat johtaa siihen, että ihmiset välttelevät testejä, mikä puolestaan lisää riskiä epidemian puhkeamiseen, sillä monet seksitaudit ovat oireettomia ja tartunnan saanut voi tietämättään levittää sitä eteenpäin.
Stigma seksitautitesteissä käymisen ympärillä liittyy yhteiskuntamme “oikeanlaisena” pitämään heteronormatiiviseen ja monogamiseen parisuhdekulttuuriin. Meillä on taipumus olettaa, että kaikki ovat heteroja ja elävät monogamisissa kahden välisissä suhteissa, vaikka todellisuudessa monimuotoisuutta on paljon enemmän. Jos seksuaalisuuteen liittyy haasteita tai on epäilys oman seksuaalisen käyttäytymisen problematiikasta, voi hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle keskustelemaan asiasta, mutta siinä, että ei ole monogaminen tai hetero ei ole mitään problemaattista.
Vanhasta on luovuttava, että vapautuu tilaa uudelle
Historiassa kirkko on yrittänyt säännellä ihmisten seksuaalisuutta ja myös lääketiede on stigmatisoinut ja patologisoinut seksuaalisuutta. Homous oli Suomessa pitkään laissa kiellettyä, fetissit leimattiin sairauksiksi vuoteen 2011 asti ja Suomen lain mukaan avioliitossa raiskaus oli sallittua vuoteen 1995 asti.
Tänään on hyvä aika toivottaa itsensä lämpimästi tervetulleeksi vuoteen 2023 ja viedä seksitauti-stigman sisältävä perintömaljakko ajatusten suursiivouksen yhteydessä museoon. Siitä voi kirjoittaa luvun omaan ajatusten historiankirjaan näiden edeltäjiensä jatkoksi ja alkaa opetella ymmärtämään, että seksuaalisuus on monimuotoinen asia.
Blogin kirjoittaja on sh, TtK, seksuaalineuvoja Emilia Majaluoma.
Linnut ovat monelle meistä olennainen osa luontokokemusta. Lintuja on yleensä kaikkialla, joten niiden tarkkailu on helppoa. Niiden avulla voi nähdä luonnossa tapahtuvat muutokset ja ne ovat erinomaisia ympäristön tilan indikaattoreita.
Pihanurmikolla räkättänyt harakka ei ole enää jokapäiväinen riesa. Ravintopyramidin harjalla pyrähtelevän frakkipukuisen kanta on enää puolet kymmenen vuoden takaisesta. Kasvien ja pieneliöiden asuttamien pohjakerrosten muutosten moninkertaisuutta voi vain kuvitella.
Suomessa pesivistä lintulajeista 35 prosenttia on uhanalaisia. Lintukantojen taantuminen kertoo luontokadosta. Uhanalaisuudella ei tarkoiteta ainoastaan ikimetsissä piileskeleviä harvinaisuuksia. Erityisen huolestuttava uhanalaisuuden ilmiö on aiemmin kaikkialla esiintyneen lajin äkillinen romahtaminen. Se kertoo laajemmasta ekosysteemin muutoksesta.
Kanarialintuja käytettiin aikoinaan hiilikaivoksissa kelvottoman ilmanlaadun viestijänä. Kun lintu lakkasi laulamasta, oli kiire nousta maan pinnalle. Lintujen vähentymisen ajatellaan perustellusti osoittavan maa-pallon muuttuneen myös ihmiselle aiempaa elinkelvottomammaksi. Lajikadon seurauksena ihmislaji on haavoittuvampi ja suojavallit ilmastonmuutokselle hauraammat.
Luontokatoa on kuvattu mutteri mutterilta hajoavaksi lentokoneeksi – jokainen irtoava osa voi olla se, joka rysäyttää koneen ja sen matkustajat lopulliseen tuhoon.
Zoonoosit otsikoissa Päijät-Hämeessäkin
Juuri, kun pääsimme hengähtämään nuorallatanssista koronapandemian kanssa, on lintuinfluenssa rantautunut päijäthämäläisten arkeen. Zoonooseilla on pysyvä paikka uutisotsikoissa. Ihmisiä sairastuttavista patogeeneistä 70 prosenttia on peräisin muista eläinlajeista.
Yhteys luontoympäristöjen kaventumiseen ja puskurilajien vähentymiseen on todennäköinen. Oman mausteensa uhkapeliin tuo eläinperäinen tehotuotanto, joka tekee luontojalanjäljestämme raskaan, mutta toimii myös patogeenilaboratoriona.
Vesijärven kuolleissa lokeissa todetun viruksen ihmiseen kohdistama riski on vielä tätä kirjoittaessa pieni. Tulevaisuus tuntuu kuitenkin kadonneen toivottoman sankkaan sumuun. Mutta se, mitä teen tänään työssäni, vaikuttaa huomiseen. Oikea-aikainen ja perusteltu diagnostiikka, vaikuttavat hoidot ja järkevät lääkemääräykset – niihin perustuu myös ympäristöystävällisempi terveydenhuolto.
Joskus neurologin kannattaa muistaa kymmenennen päänsärkylääkekokeilun sijasta mainiot ammattilaiset liikunta-, ravitsemus- ja elintapaneuvonnassa. Terveyden edistäminen ei ole yksin puurtamista, vaan perustuu joukkovoimaan.
Ihminen ei pysty korvaamaan luontokadon menetettyjä muttereita. Jotain sentään voi paikata väliaikaisesti vahvalla erkkarilla.
Luonto lopulta korjaa ja maailma kulkee eteenpäin. Toivottavasti ihminen kuuluu siihen lajirikkaaseen matkustajajoukkoon, jolla on menolippu yhteiseen terveyteen.
Hanna Haveri
Kirjoittaja on neurologian erikoislääkäri, joka on erikoistunut planetaariseen terveyteen.
Syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksen mukaan diagnosoituja syömishäiriöitä on muutamalla prosentilla väestöstä, mutta uusimpien tutkimusten mukaan syömishäiriöt ovat tiedettyä yleisempiä. Helsingin yliopiston vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisista nuorista jopa yli 10 prosenttia on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä.
Korona-aikana syömishäiriöiden ilmaantuvuus kasvoi merkittävästi, tutkimusten mukaan jopa kaksin- tai kolminkertaistui pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Tämä kehitys oli havaittavissa myös Päijät-Hämeessä.
Millä tavoin vanhempi voi ottaa puheeksi lapsen huolta aiheuttavat syömistottumukset?
Kerro lapsellesi huolestasi ja havainnoistasi rauhalliseen ja neutraaliin sävyyn, esim. ”olen huomannut, että…” tai ”minua huolestuttaa se, että…”. Valitse keskustelulle rauhallinen hetki ja paikka. Keskustelun tueksi kannattaa etsiä tietoa syömishäiriöistä ja niiden vaikutuksesta käyttäytymiseen. Älä tuomitse tai kritisoi lastasi, vaan yritä pysyä rauhallisena ja kärsivällisenä. Syömishäiriöön sairastunut ei voi käytökselleen mitään, joten kritisoiminen ja syyllistäminen on turhaa.
On tärkeää tiedostaa, että syömishäiriöön sairastunut on usein sairaudentunnoton eli hän ei tiedosta tai myönnä omaa sairauttaan tai avun tarvetta. Älä kuitenkaan hylkää sairastunutta, sillä hän tarvitsee apuasi, vaikka ei sitä välttämättä alkuun pystykään itse myöntämään.
Jos haluaa ottaa puheeksi esimerkiksi ystävän tai kumppanin huolta herättävän syömiskäyttäytymisen, kannattaa tutustua seuraavaan sivustoon: Miten voin auttaa syömishäiriöstä kärsivää? | Mielenterveystalo.fi.
Miten läheinen voi auttaa ja tukea syömishäiriöön sairastunutta?
Jotta läheinen voi auttaa ja tukea sairastunutta, on hänen tärkeää ymmärtää, mitä syömishäiriöt ovat ja minkälaista käyttäytymistä ne aiheuttavat. Tietoa voi saada esimerkiksi Mielenterveystalon tai Syömishäiriöliiton sivuilta tai terveydenhuollon ammattilaisilta. Erityisesti vanhempien, joiden alaikäinen lapsi on sairastunut syömishäiriöön, olisi tärkeää saada asiantuntevaa tukea ja ohjausta terveydenhuollon ammattilaisilta.
Syömishäiriöön sairastuneella voi olla taipumus ohjailla koko perheen ruokailuja, esimerkiksi mitä kaupasta ostetaan tai mitä ruokaa tehdään. Läheisten on hyvä olla valppaina ja varmistaa, ettei syömishäiriö ala hallita koko perhettä. Perheen ruokailutottumukset kannattaa pitää mahdollisimman samankaltaisina kuin ne olivat ennen syömishäiriötä.
Jotta läheinen jaksaa auttaa sairastunutta, on hänen tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan. Kalenterista kannattaa varata aikaa asioille, jotka tuottavat iloa ja auttavat lataamaan omia voimia. Myös toisten vanhempien antama vertaistuki voi auttaa jaksamaan.
Milloin ja mistä pitäisi hakea apua?
Apua kannattaa hakea heti, kun epäily syömishäiriöstä herää. Sairastuneen omaa toipumishalua ei kannata jäädä odottelemaan, sillä syömishäiriötä sairastava ei useinkaan tiedosta omaa sairauttaan tai avun tarvetta. Lasten ja nuorten kannattaa hakeutua koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ja aikuisten puolestaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, joissa ammattilaiset arvioivat tilanteen ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin erikoissairaanhoidon pariin.
Millaisia ryhmiä Päijät-Hämeessä on tarjolla syömishäiriötä sairastaville tai heidän läheisilleen?
Hoidon piirissä oleville on tarjolla erilaisia ryhmiä, kuten Irti ahminnasta -ryhmä. Syömishäiriöliiton alueyhdistys Sisä-Suomen SYLI ry puolestaan järjestää Lahdessa avoimia vertaistukiryhmiä sekä syömishäiriöön sairastuneille että syömishäiriöön sairastuneiden läheisille. Tarkempaa tietoa Lahdessa järjestettävissä vertaistukiryhmistä löytyy täältä Lahti » Sisä-Suomen SYLI ry (sisasuomensyli.fi). Vertaistukiryhmiä ja muuta vertaistukitoimintaa on saatavilla myös etänä, lisätietoa löytyy täältä Vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta – Syömishäiriöliitto-SYLI ry (syomishairioliitto.fi).
Mistä voi etsiä lisätietoa syömishäiriöistä?
Lisätietoa syömishäiriöistä ja niiden hoidosta löytyy muun muassa seuraavilta sivuilta:
- Syömishäiriöliitto: Tietoa, tukea, ruoka- ja kehorauhaa | Syömishäiriöliitto (syomishairioliitto.fi)
- Mielenterveystalo: Perustietoa syömishäiriöistä | Mielenterveystalo.fi. Mielenterveystalon sivuilta löytyy mm. läheisille suunnattu verkkokurssi, joka antaa syömishäiriöön sairastuneen läheiselle keinoja sairastuneen tukemiseen kohti toipumista.
- Syömishäiriöiden perhepohjainen hoito: Maudsleyn menetelmä – syömishäiriöiden perhepohjainen hoito (maudsleyperheet.blogspot.com)
Jenna Hakala ja Marjaana Puustisen
Kirjoittajat työskentelevät ravitsemusterapeutteina Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ravitsemusyksikössä.
Suomalaiset ovat valinneet pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mallin. Tämän vuoksi on keskeinen kysymys, millaisen yhteiskunnan tilannekuvan perusteella seuraava hallitus ja valitut kansanedustajat lähtevät sitä uudistamaan. Tilannekuva liittyy varsinkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon, oppilashuoltoon sekä pelastustoimeen – siis hyvinvointialueiden palveluihin ja niiden tulevaisuuteen.
Hyvinvointialueiden vastuulla on noin 20 miljardia valtion 84 miljardin euron budjetista. Koska osuus on merkittävä, ei kenenkään tulisi manata alueiden epäonnistumista tai vaikeuttaa niiden toimintaa heikentävällä päätöksenteolla. Tällä viittaan hyvinvointialueiden rahoituksen sekä lainsäädännön korjaamiseen. Hyvinvointialueet ovat suorittamassa maan historian suurinta hallinnollista uudistusta satojen organisaatioiden ja toimintojen yhdistyessä 21:een alueeseen. Hyvinvointialueet tarvitsevatkin paitsi työrauhaa myös tukea uudistusten tekemiseen.
Yhtä vaarallista kuin vahingoittavan lainsäädännön laatiminen on päättämättömyys ja asioiden jämähtäminen ideologisiin kysymyksiin. Soteuudistuksen historia on esimerkki päätöksenteosta, johon meillä ei ole varaa. Yli 15 vuotta hallitus hallituksen jälkeen epäonnistui uudistuksessa. Virkamiehet ministeriöissä ja ympäri Suomen käyttivät tuhansia tunteja valmistelutyöhön, jonka hintalappua voimme arvailla. On välttämätöntä, että valitsemme eduskuntaan kansanedustajia, jotka kykenevät löytämään kompromisseja – ja kuuntelevat maakunnan ääntä.
Omien henkilökohtaisten voittojen sijaan tärkeintä tulee olla yhteinen etu. Olemme hyvinvointialueella valmiit tukemaan edustajia päätöksien vaikutusten arvioimisessa.
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysjärjestelmän sekä pelastuslaitoksen kehittämistyö on ollut pitkäjänteistä alkaen jo 1800-luvulla. Nyt tätä perintöä kantaa yksi organisaatio, hyvinvointialue.
Valtionohjauksen yhteensovittaminen paikallisten toimintatapojen ja rakenteiden kanssa vaatii opettelua mutta nyt hyvinvointialueille yhtenäinen kansallinen ohjaus tuo kaivatun valtakunnallisen raamin – myös talouteen. Vahva toiveeni on, etteivät tulevat päättäjät sido käsiämme yksityiskohtaisella ohjauksella. Viestini on: ”Kertokaa päämäärä, mutta antakaa meidän toteuttaa se, kuten parhaaksi katsomme.” Maakuntamme asukkaat, päättäjät ja ammattilaiset löytävät kyllä oikeat ratkaisut. Ihmiset eivät nimittäin lopeta sairastamista eduskunnan päätöksellä eivätkä normitukset tuo automaattisesti lisää hoitavia käsiä.
Kansanedustajilla on merkittävä rooli hyvinvointialueiden rahoituksen ja sääntelyn päättämisessä. Olemme osa Helsinkiin suuntautunutta eteläistä yhteistyöaluetta, jonka kontekstissa Päijät-Hämeen edelläkävijyyden puolesta taisteleminen on keskeinen lainsäätäjän tehtävä. Hyvinvointialueella on alueen suurimpana työnantajana merkittävä elinvoimatehtävä, jonka menestymisellä on suora vaikutus kaikkeen. Ilman työkykyisiä ja hyvinvoivia ihmisiä meillä ei ole verotuloja, työntekijöitä ja toimivaa elinkeinoelämää.
Ihminen on uudistuksen tärkein asia.
Kristiina Hämäläinen
Kirjoittaja on aluehallituksen puheenjohtaja
Ohjatut omahoidot tarjoavat varhaisen vaiheen tukea esimerkiksi aikuisen kokemaan mielialan laskuun, lapsen haastavaan käytökseen, neuvolaikäisen lapsen unihaasteisiin ja nuoren ahdistusoireiluun. Ohjatut omahoidot perustuvat asiakkaan tai vanhemman omaan työskentelyyn ja sote-ammattilaisen antamaan tukeen ohjelman läpikäymisessä.
Löydät omahoito-ohjelmat Mielenterveystalo-verkkosivuilta. Tutustu Mielenterveystalon omahoitoihin.
Ohjelmat ovat asiantuntijoiden laatimia kokonaisuuksia erilaisiin oireisiin, mielen hyvinvointiin ja haastaviin elämäntilanteisiin. Palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa HUS psykiatria yhteistyössä hyvinvointialueiden ja paikallisten aluekoordinaattoreiden kanssa.
Syksyllä tulossa uusia koulutuksia
Meidän alueellamme on tällä hetkellä tarjolla aikuisten ja nuorten ohjattujen omahoitojen koulutuksia. Ensi syksynä on mahdollista kouluttautua myös vanhemmille suunnattujen lasten ja pikkulasten ohjattujen omahoitojen toteuttamiseen. Koulutusmateriaali ja -konsepti on kehitetty valtakunnallisessa Terapiat etulinjaan -hankkeessa, joka osaltaan tukee Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeita läpi Suomen mielenterveysstrategian mukaisessa kehittämistyössä.
Varhain saatu tuki on vaikuttavaa
Ohjattu omahoito toimii yhdenmukaisena varhaisen vaiheen tukena läpi eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden. Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat perustuvat tutkittuun tietoon ja sisältävät aina myös harjoituksia ja työkaluja, joita voi hyödyntää arjessa.
Ammattilaiselle muutaman kuukauden mittainen koulutus antaa joustavan työkalun, jolla voi tarjota tutkittua perustietoa asiakkaalle ja opastaa häntä eri työkalujen käyttöönotossa. Esimerkiksi mielialaoireita pohtivan aikuisen kanssa voidaan harjoitella haastamaan omia ajatuksia, ahdistusta kokevan nuoren kanssa tehdä hengitysharjoituksia ja neuropsykiatrisia piirteitä omaavan lapsen vanhemman kanssa käydä läpi arkea helpottavia toimintatapoja. Menetelmän tavoitteena on tarjota apu nopeasti ja matalalla kynnyksellä, jolloin ehkäistään tilanteen vaikeutuminen. Varhain saatu tuki on vaikuttavaa.
Tietoa saatavilla ympäri vuorokauden
Mielenterveystalon materiaalit ovat saatavilla ympäri vuorokauden niin asiakkaille kuin ammattilaisillekin. Tämä luo tasavertaisen pohjan lähteä yhdessä tutkimaan materiaaleja ja harjoittelemaan tarvittavia taitoja kohti parempaa vointia.
Jos asiakas saa apua ohjatusta omahoidosta omassa haasteessaan, saattaa hän osata hakeutua saman tiedonlähteen äärelle myös myöhemmin elämässään, esimerkiksi lapsen asioissa. Ohjatuissa omahoidoissa on myös iso potentiaali ryhmämuotoisen tuen rakentamisessa yksilötyöskentelyn rinnalla.
Helmi Heinonen Maria Järvinen
interventiokoordinaattori asiantuntijasairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdehoitotyö
Kirjoittajat työskentelevät Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa.
Syksyn vaihtuessa talveen olemme kiertäneet kymmenen kuntaa ja kohdanneet hyvinvointialueen kuntakierroksella 405 asukasta. Kierroksen osallisuuspöydissä olemme kysyneet asukkailta, miten he haluavat ja ovat valmiita vaikuttamaan hyvinvointialueen päätöksentekoon ja arkensa tärkeisiin palveluihin. Vastaukseksi olemme saaneet aidon osallistamisen.
Mitä aito osallistaminen tarkoittaa? Onko se vastakohta näennäisosallistamiselle? Näennäisosallistamisessa osallistujat kutsutaan kertomaan ajatuksiaan, ideoimaan uutta tai ratkaisemaan yhteistä haastetta – mutta jostain syystä osallistujille jää tyhjän olon ja hukkaan heitetyn ajan tunne keskustelun vaikutuksista.
Jatketaan mieluummin asukkaiden äänen kuuntelemista. Etsitään ymmärrystä osallisuuspöydän tehtävien vastauksista. Erivärisille Post it -lapuille on kirjoitettu paljon ajatuksia. Luetaan ne oikeasti huolella ja mietitään niiden merkityksiä. Mistä aito osallistuminen rakentuu?
Mielipiteen ilmaisulle tarvitaan turvallinen ilmapiiri
Ensin ajatusten joukosta löytyy teksti: ”Luodaan ilmapiiri ja luottamus – jotta asukas uskaltaa sanoa mielipiteensä”. Luottamus on yksi hyvinvointialueemme arvoista ja osallisuusohjelmassa kerromme, että ”luottamuksen rakentamisessa on keskeistä, että ilmapiiri on turvallinen ja koottua tietoa hyödynnetään sovitulla tavalla”.
Seuraavaksi eteen osuvat ajatukset, jotka kuvaavat millaisista tekijöistä aidon osallistamisen kokemus muodostuu:
”Otetaan palveluiden käyttäjät aidosti mukaan palveluiden kehittämiseen jo valmisteluvaiheessa: asukastilaisuudet ja kyselyt”.
”Jokaisen ikäryhmän osallisuus huomioitava, neuvostojen mielipiteiden ja julkaisujen kuuleminen ihan oikeasti, ei vain näennäisesti.”
”Mielipiteet kuunnellaan ja huomioidaan”.
Olemme saaneet osallisuuspöytiin osallistuneilta paljon arvokkaita ajatuksia aidon osallisuuden rakentamiseen. Rakentaminen edellyttää jatkuvaa viestintää ja vuorovaikutusta. Sitä myös asukkaat toivovat ja edellyttävät heille itselleen parhaiten sopivissa viestintäkanavissa.
Vuorovaikutus ja viestintä vahvistaa osallistumista
Asukkaat kertoivat osallisuuspöydässä näkemyksiään viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Erityisesti toivottiin lisää tietoa osallistumisen mahdollisuuksista ja paikkakuntakohtaista viestintää osallistumisen tuloksista. Myös kuntakierrokselle toivottiin jatkoa.
”Toivon, että aloitteet käsitellään ja niihin vastataan”
”Kiitos mahdollisuudesta osallistua. Tosi kiva, kun selitetään selkeästi.”
”Tällainen tilaisuus ja keskustelu herättää luottamusta.”
Asukkaiden mielipiteet, toiveet ja odotukset avaavat uusia näkökulmia, ajatuksia ja mahdollisuuksia osallisuustyöhön. Ennen kaikkea vahvistaa osallisuuden tekemistä yhdessä. Kierroksen osallisuuspöydästä, keskusteluista ja palautelomakkeilta kerättyä ja analysoitua tietoa on hyödynnetty hyvinvointialueen osallisuusohjelman ja viestintäohjelman tekemisessä.
Tiedon hyödyntäminen jatkuu vuoden 2023 alusta osallisuussuunnitelmien teossa, Osallistu ja vaikuta –verkkosivujen sisältöjen kehittämisessä ja osallisuustyön verkostoissa.
Lämmin kiitos kaikille kuntakierroksen osallisuustehtäviin osallistuneille. Nuorimmat kierrokselle osallistujat olivat alle 18-vuotiaita ja vanhimmat yli 84-vuotiiaita.
Heidi Snellman
asukasosallisuuskoordinaattori
Jokainen meistä tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa terveys-, sosiaali- tai pelastustoimen palveluita. Kun palveluntarve iskee toivomme tietenkin, että saamme tarvittavan avun, oikea-aikaisesti ja laadukkaasti omalta hyvinvointialueelta. Omavalvonta on yksinkertaisimmillaan kuvaus siitä, miten hyvinvointialue varmistaa palveluiden järjestämisen onnistumisen.
Omavalvonnan avulla sidotaan yhteen organisaation kyky vastata yksittäisen asiakkaan palveluiden tarpeeseen, henkilöstön työn sujuvuuden varmistamiseen ja organisaatiolle asetettuihin velvoitteisiin. Omavalvonta on tärkeä osa hyvinvointialueen asukkaiden ja siellä työskentelevän henkilöstön oikeusturvaa ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Mitä omavalvonta sisältää?
Hyvinvointialue asettaa lakien ja kansallisten laatusuosituksien lisäksi myös omia tavoitteita siitä, miten alueen asukkaiden tarpeisiin vastataan. Alueen asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallisuus huomioiden tavoitteeseen on määritelty, miten palvelut tuotetaan ja osaaminen varmistetaan sekä kuinka työprosessit sujuvat ja toimintaa kehitetään.
Omavalvonta on laaja kokonaisuus, joka sisältää kaikkien palveluntuottajien ohjauksen ja valvonnan sekä sopimusten noudattamisen seurannan. Toisin sanoen omavalvonta on menetelmä, jolla hyvinvointialue varmistaa ja valvoo oman järjestämisvastuun onnistumista. Omavalvonta onkin ennen kaikkea hyvinvointialueen rakenteessa ja päivittäisessä toiminnassa elävä toimintakulttuuri.
Miten tämä sitten tehdään?
Organisaatiolla ja sen sisällä olevilla toimialoilla on tähänkin asti ollut toimintaa ohjaavia dokumentteja ja ohjeita, myös tavoitteita on mitattu ja raportoitu systemaattisesti. Nyt on aika luoda niiden pohjalta Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle sopivat, yhtenäiset toimintamallit.
Syksyn 2022 työpajoissa on määritelty yhteistyössä prosessit, toimintamallit, ohjeet, roolit ja vastuut, joiden avulla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Omavalvonnan seuranta pohjautuu tiedolla johtamiseen ja se sisältää keskeiset mittarit, joiden avulla tehtävässä onnistumista raportoidaan.
Omavalvonnan kokonaisuus kirjoitetaan kahteen eri dokumenttiin, joita ovat tämä strategisen tason omavalvontaohjelma sekä käytännön toimintaa tukevat omavalvontasuunnitelmat. Nämä dokumentit linjaavat sen, miten hyvinvointialue huolehtii turvallisten ja laadukkaiden palveluiden järjestämisestä, asiakkaan oikeuksien toteutumisesta, palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta ja yhdenmukaisesta palveluiden saatavuudesta.
Aluehallitus käsittelee omavalvontaohjelmaa kokouksessaan 12.12. Hyväksytty ohjelma julkaistaan paijatha.fi-verkkosivuilla loppuvuoden aikana ja uudet suunnitelmat vuoden 2023 aikana.
Armi Hyry
omavalvontapäällikkö
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa teemalla ”Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat”. Kenenkään ei tarvitse olla täysin terve tai valmis voidakseen kokea myös elämän hyviä puolia. Jopa joka toisella meistä on jokin mielenterveyden häiriö jossakin vaiheessa elämää. Häiriöt eivät poista oikeuttamme hyvinvointiin, elämänlaatuun, osallisuuteen ja yhteisöön kuulumiseen. Mielenterveys ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se muotoutuu koko elämämme ajan. Mielen hyvinvointia voidaan edistää jokaisessa kohtaamisessa. Tähän tarvitsemme mielenterveysosaamista.
Mielenterveys rakentaa hyvinvointia
Mielenterveys on keskeinen hyvinvointia rakentava tekijä niin henkilökohtaisella, yhteisöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Se on hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja fyysisen terveyden perusta. Mielenterveyttä voidaan lähestyä eri näkökulmista. Se on elämänlaatua ja toimintakykyä tukeva voimavara, mutta tarkastelun kohteena ovat usein myös psyykkiset oireet ja sairaudet. Yhteisöllisiä mielenterveyden suojatekijöitä ovat muun muassa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, yhteisön tuki sekä suvaitsevaisuus. Yksilön mielenterveyttä suojaavat puolestaan esimerkiksi itseluottamus, myönteinen minäkuva, vuorovaikutustaidot, turvallisuuden tunne sekä oppimis- ja palautumiskyky. Mielen hyvinvointi on ihmisen oma kokemus, ja sitä voi kokea myös ihminen, jolla on mielenterveyden häiriötä.
Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat kärsimystä ja kustannuksia
Mielen oireet eivät aina merkitse häiriötä tai sairastumista, vaan ne voivat olla normaaleja ja ohimeneviä reaktioita kuormittavaan elämäntilanteeseen. Ne voivat kuitenkin pitkittyä ja uhata vakavasti ihmisen toimintakykyä. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja ovat merkittävä syrjinnän ja syrjäytymisen riski. Sen lisäksi, että ne vaikuttavat ihmisten arkeen, mielenterveyden häiriöt aiheuttavat myös kustannuksia. Ne lisäävät palvelujen tarvetta ja käyttöä sekä vaikuttavat työn tuottavuuteen. Häiriöt mielenterveydessä ovat suuri kansaterveydellinen haaste. Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään niiden perusteella. On nurinkurista, että viime vuosikymmeninä väestön elinajanodote ja fyysinen terveys ovat kohentuneet, mutta mielenterveyden osalta vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut. Mielenterveys on yhteinen pääomamme, josta huolehtiminen lisää myös yhteisöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia.
Mielenterveysosaamisella edistetään mielenterveyttä
Mielenterveysosaamista tulee olla meistä jokaisella. Se rakentuu tiedosta ja ymmärryksestä mielenterveydestä voimavarana ja terveyden osa-alueena, mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä sekä keinoista vahvistaa mielenterveyttä. Lisäksi se sisältää tietämyksen mielenterveyden häiriöistä ja siitä, mistä niihin voi saada apua. Mielenterveysosaamista vahvistamalla voimme edistää paitsi omaa mielenterveyttämme, myös muiden mielenterveyttä kaikessa vuorovaikutuksessa. Mielenterveysosaamista voidaan lisätä esimerkiksi koulutuksilla, mutta myös vahvistamalla käytäntöjä sekä monialaiseen verkostomaiseen työskentelyyn että yhteiseen työhön työyhteisöissä. Mielenterveysosaamiseen kuuluu, että ammattilaiset voivat tukea myös toinen toisiaan.
Päijät-Hämeessä kehitetään mielenterveysosaamisen johtamista
Mielenterveysosaamista on viimeiset kaksi vuotta vahvistettu Päijät-Hämeessä, Myrskylässä ja Pukkilassa käynnissä olevassa Yhdessä mielessä – mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi (2021–2023) -hankkeessa. Hanke toteuttaa alueellamme kansallista mielenterveysstrategiaa, ja siinä on eri tavoin koulutettu alueemme ammattilaisia. Toiminta perustuu ajatukselle, että voimme edistää mielenterveyttä jokaisessa kohtaamisessa. Mielenterveysosaaminen on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalalla sekä kunnissa ja kolmannella sektorilla vuorovaikutustyötä tekevillä ammattilaisilla. He kohtaavat päivittäin suuren määrän alueemme asukkaita. Vuorovaikutustyö on usein henkisesti kuormittavaa, joten työntekijöiden omasta mielenterveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää. Mielenterveysosaamisen vahvistaminen perustuu ajatukselle, että ammattilaisten osaaminen lisää niin heidän itsensä kuin asukkaiden hyvinvointia. Jotta mielenterveysosaamisen vahvistaminen olisi tavoitteellista ja suunnitelmallista, sitä tulee johtaa. Hankkeessa kehitetään alueelle mielenterveysosaamisen johtamisen mallia, jota pilotoidaan eri työyhteisöissä kevään 2023 aikana.
Mielenterveysosaamisen vahvistamista vuorovaikutustyötä tekeville
Kaikilla Päijät-Hämeen alueen ammattilaisilla on ollut mahdollisuus osallistua Yhdessä mielessä -hankkeen järjestämään maksuttomaan Yhdessä mielessä, resilienssiä arkeen -peruskoulutukseen ja siihen liittyviin keskusteluhetkiin verkossa. Lisäksi eri ammattiryhmille on järjestetty kohdennettua ja räätälöityä koulutusta. Nyt mielenterveysviikolla järjestetään Kohtaajana kriisitilanteissa -seminaari, joka täyttyi nopeasti yli 200:sta paikallisesta vuorovaikutustyön tekijästä. Seminaarissa alueemme ammattilaiset kertovat ja käyvät keskustelua kriisissä olevan ihmisen kohtaamisesta eri näkökulmista. Mielenterveysviikon teemaa mukaillen pohdimme tilaisuudessa, miten ammattilaiset voivat kriisejä kohdatessaan tukea hyvän alkamista ennen vaikeuksien loppumista.
Emma Rautava
projektisuunnittelija, Yhdessä mielessä – mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi (2021–2023) -hanke
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Lisätietoa Yhdessä mielessä -hankkeesta verkkosivuiltamme. Omaan tahtiin suoritettavaan Yhdessä mielessä, resilienssiä arkeen -verkkokoulutuksen voi ilmoittautua Päijät-Soten koulutuskalenterin kautta. Kurssi on avoinna Pätevässä vuoden 2022 loppuun asti.
Tekstissä on käytetty lähteenä Kansallista mielenterveysstrategiaa ja itsemurhien ehkäisyohjelmaa vuosille 2020–2030.
Tuoreen Päihdetilannekyselyn vastaukset osoittavat, että päihteet, niiden käyttö ja välittäminen näkyvät alueen asukkaiden elinympäristössä tavalla, joka aiheuttaa turvattomuuden tunteita. Myös rahapelaamisesta on huolta. Meillä ei aina ole yhdenvertaiset mahdollisuudet sellaiseen tukeen ja turvaan, jolla ehkäistä päihteidenkäyttöä tai katkaista se. Joskus ammattilaisia tarvitaan enemmän. Ehkäisevää työtä on tehtävä suunnitelmallisesti.
Päijät-Hämeen, Myrskylän ja Pukkilan asukkailla on huolta päihdetilanteen kovenemisesta, huumeidenkäytön lisääntyvästä näkymisestä sekä lapsista ja nuorista. Huoli lapsista ja nuorista liittyy pitkälti toiveeseen hyvästä tulevaisuudesta ja siitä ajatuksesta, että vaikuttavinta ehkäisevää työtä tehdään lapsuudessa. Mutta asukkaita puhuttavat myös ikääntyneiden ja työikäisten turvallisuus ja toisaalta päihteidenkäyttö. Täysi-ikäisistä yli puolet ajattelee, että asuinkunnassa käytetään liikaa alkoholia. Kyselyyn vastasi 6577 asukasta, joista 43 % oli alle 18-vuotiaita.
Kyselyyn vastanneet vaativat lapsiin ja nuoriin satsaamista, koulussa tehtävää ehkäisevää työtä, ammattilaisia kadulle, alaikäisten päihteiden saantia rajoittavia toimia sekä yleiseen päihdekauppaan ja julkiseen päihteidenkäyttöön puuttumista. Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaivataan niin nuorille kuin aikuisille.
Lapset ja nuoret haluavat aikuisilta tekoja
Nuoret näkevät oman kunnan alaikäisten alkoholin ja kannabiksen sekä muiden huumausaineiden käyttöä eniten puistoissa ja kaduilla ja toiseksi eniten somessa. Tupakointia ja nuuskaamista nähdään puistojen ja katujen jälkeen seuraavaksi eniten koulussa ja nuorisotaloilla. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta 11-17-vuotiaista oli nähnyt alaikäisten alkoholinkäyttöä, miltei kaikki tupakointia tai nuuskaamista ja kolmannes kannabiksen tai muiden huumausaineiden käyttöä. Yli kolmannes kaikista vastaajista oli nähnyt alkoholin välittämistä alaikäisille. Tupakkatuotteiden välittämistä vielä useampi. Välittämistä tapahtuu kauppojen liepeillä, eri asuinalueilla, kouluilla, tietyissä taloissa, sosiaalisen median sovelluksissa tai esimerkiksi noutotoimituksina autoista. On ilmeistä, että päihdekokeilujen tai käytön ehkäisyksi ei riitä se, että lapsia ja nuoria ei päästetä kylälle tai kotibileisiin. Päihteitä tarjotaan nuorille siellä, missä he ovat.
Nuoret peräänkuuluttavat vastuullista vanhemmuutta, rajaamista, valvontaa ja esimerkkinä toimimista. Iso osa nuorista oli sitä mieltä, ettei päihteistä puhuta tarpeeksi. Tietoa haitoista pitäisi saada ajoissa. Lisäksi nuoret toivoivat myyntiin ja välittämiseen puuttumista, valvontaa ja seuraamuksia. Myös koulun rooli puuttujana sekä tiedon ja tuen antajana tuli esille vastauksissa. Monet nuoret kertoivat, että kokeiluun voidaan yllyttää ja päihteitä voidaan käyttää, kun on paineita ja paha olo. Mielenterveyden edistämistä ja nuorten auttamista pidettiin tärkeänä.
Päihdetilanteeseen puuttuminen lisää turvallisuutta
Turvattomuus ja pelkääminen rajoittavat elämää, huoli itsestä, perheenjäsenistä ja muista läheisistä voi tuntua ahdistavalta. Keinottomana on vaikeaa katsella päihdetilanteen koventumista ja se voi turhauttaa. Asukkailla on neuvottomuutta päihdetilanteen edessä, mutta valtaosa kokee voivansa osallistua jotenkin. Päihdehaittoja voi ehkäistä lähipiirissään, puuttumalla näkemäänsä tai esimerkiksi osallistumalla kansalaistoimintaan tai päätöksentekoon. Vaikuttaa voi myös pitämällä keskustelua yllä, puhumalla päihteistä ja pelaamisesta ja niihin liittyvistä epäkohdista. Sanotaan, että on hyvä, kun ilmiöt ovat näkyvissä. Silloin niihin voi puuttua. Mutta jos näkyviin ilmiöihin ei puututakaan näkyvästi, puuttumattomuudesta kasvaa ohikävelemisen toimintakulttuuri ja usko päihdetilanteen paranemiseen rapaututuu. Tämä luo turvattomuutta ja kaventaa osallistumisen mahdollisuuksia.
Lapsemme kasvavat useista yhteisöistä koostuvassa kehitysympäristössä. Tärkeitä yhteisöjä ovat perhe ja suku, oma luokka ja koulu, kaveriporukka, harrastusryhmä ja oma asuinyhteisö. Kyselyn kaikki vastaukset, erityisesti avoimet, kertovat siitä, mitä aikuisuus nuorten ympärillä on. Osa aikuisista heikentää nuorten turvallisuutta aiheuttamalla haittaa tai pelkoa käyttämällä tai myymällä päihteitä. Turvallisuutta heikentää myös se, jos kasvuympäristössä jätetään puhumatta, puuttumatta tai vaikuttamatta päihdehaittoihin. Joitain nuoria koskee myös rahapelaamisen haittojen näkyminen perheessä. Osa rakentaa ja lisää turvallisuutta kasvattamalla, rajaamalla ja suojelemalla sekä edistämällä hyvinvointia, tietämystä ja taitoja.
Ehkäisevää työtä on tehtävä enemmän
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus ehkäisevän työn tekoihin ja sitä, että jokaisen osallistuminen ehkäisevän työn tekemiseen on merkittävää. Ammattilaisten työssä se on päihteistä, pelaamisesta, mielenterveydestä ja lähisuhdeturvallisuudesta kysymistä, huolien ja riskien puheeksi ottamista ja varhaista puuttumista. Ehkäisevä työ jatkuu myös hoidossa ja kuntoutuksessa. Päihdetilanteeseen ei vaikuteta sattumanvaraisella tekemisellä. Se vaatii suunnitelmallista, johdettua työtä ja kuntien sekä hyvinvointialueen päättäjien vahvaa sitoutumista. Ehkäisevän työn tekemisestä ja vaikutuksista on vaadittava tietoa ja näyttöä. Kun päätetään taloudesta, vaikutuksia on osattava ennakoida ehkäisevän työn näkökulmasta.
Vastaajat kaipasivat enemmän resursseja ehkäisevään työhön sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön. Nuorten parissa on tehtävä enemmän töitä, päihdeongelmista kärsivien on päästävä nopeammin hoitoon ja kuntoutuksen on kestettävä tarpeeksi kauan. Päihteisiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet katukuvassa selvästi, mutta ammattilaisten määrä ja palvelut eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Lisäksi päihteidenkäytöstä ja pelaamisesta kysytään terveydenhuollon vastaanotoilla edelleen liian vähän. Nuorten osalta tilanne on selvästi parempi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastusten ansiosta, mutta päihteet on otettava puheeksi yhä varhemmin.
Meidän on osattava kertoa, mitä ehkäisevä työ on
Kunnassa tehtävä ehkäisevä päihdetyö ei ole tuttua yli 65 % täysi-ikäisistä vastaajista. Se on toisaalta ymmärrettävää, kun iso osa ehkäisevästä työstä tehdään lähipalveluissa ja toiminnoissa ilman erityistä ehkäisevän työn leimaa. Päihdetilannetta voi kuitenkin olla ahdistavaa seurata ilman tietoa siitä, mitä ehkäisevässä työssä tehdään. Tiedon puute saattaa vaikeuttaa myös kuntalaisten osallistumista. Avoimiin kysymyksiin vastanneissa kuntalaisissa oli paljon ihmisiä, jotka olivat valmiita vaikuttamaan, puuttumaan, ilmoittamaan, kasvattamaan ja osallistumaan. Ehkäisevää työtä ei tehdä yksin. Vaikutusten ja vaikuttavuuden saamiseksi meitä on oltava iso joukko ammattilaisia, vanhempia, tavallisia kuntalaisia.
Nyt Päihdetilannekyselyyn vastanneet kuntalaiset odottavat kuntien ja kaupunkien vastauksia huoliinsa. Nämä vastaukset voivat käynnistää tai tehostaa kunnissa ja palveluissa tehtäviä toimia, jos me yhdessä haluamme niin. Ehkäisevää työtä tekevien ja johtavien on aina tarkasteltava uudelleen työn läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tehdäänkö oikeita asioita?
Anne-Marie Haavisto
ehkäisevän työn asiantuntija
Haavisto Anne-Marie (2022).Päihdetilannekysely 2022. Raportti Päijät-Hämeen sekä Myrskylän ja Pukkilan kunnissa toteutetusta Päihdetilannekyselystä. Verson työpapereita 1/2022