Nuorempi ihminen pitää vanhusta kädestä.

Minua puhuttelee kohtaamiset iäkkäiden kanssa. Erityisen valppaana olen, kun huomaan, että iäkkään elämässä on tapahtunut jotain hänelle merkittävää, iloa ja onnea tuovaa. Todellinen innostukseni herää, kun huomaan tai kuulen, että muutos on jollain tasolla pysyvää. Näitä kohtaamisia on ollut vuosien varrella paljon toimiessani ikääntyneiden palveluissa eri tehtävissä. Viime aikoina aiempaa enemmän.

Osallisuuden kokemuksiin liittyvät toiset ihmiset. Ihminen haluaa luonnostaan kuulua johonkin, olla osallinen ja merkityksellinen. Iäkkään toimintakyvyn heikentyessä hänen oma kykynsä tukea omaa osallisuuttaan voi heikentyä. Ajokorttia ei ehkä enää ole. Kotikin on esteellinen, eikä ulos lähteminen ole helppoa.

Ystävien joukko on harventunut. Nekin, jotka ovat vielä jäljellä, ovat samanlaisessa tilanteessa.

Iäkkään yksinäisyys ja turvattomuus sekä osattomuuden kokemukset nivoutuvat yhteen. Iäkkäiden yksinäisyys on tavattoman yleistä. Elämää kohtaavien menetysten jälkeen kodista voi muodostua ahdistava paikka. Siis siitä samasta kodista, joka aiemmin toimi juuri päinvastoin.

Fyysisilläkin vaivoilla on roolinsa. Lonkkakuluman vuoksi ulos on kivuliasta lähteä. Huimauskin vaivaa, joten ulos lähteminen pelottaa. Puutarhatyötkään eivät enää samasta syystä maistu. Toimintakyvyn laskun myötä aiemmin positiivisista tehtävistä on voinut muodostua raskaita suoritteita. Entä, jos minulle tapahtuu jotain, eikä kukaan tiedä siitä?

Viime aikoina olen kohdannut iäkkäitä, joiden elämä on muuttunut radikaalisti paremmaksi senioritaloon tai yhteisölliseen asumiseen muuttamisen jälkeen. Näissä kohtaamisissa ovat iäkkäät itse kertoneet, että yhteisöllinen asuminen on tuonut elämän ja elämänilon takaisin! Siis ajatelkaa! Näitä tilanteita on ollut lukuisia.

Viime aikoina olen kohdannut iäkkäitä, joiden elämä on muuttunut radikaalisti paremmaksi senioritaloon tai yhteisölliseen asumiseen muuttamisen jälkeen.

Samanhenkisiä vastinpareja löytyy. Kukkalaatikkoja nikkaroidaan porukalla. Sököringissä on aina tilaa yhdelle. Romantiikkaakin saattaa olla ilmassa. Ruoalle mennään yhdessä niin, että jos Marttia ei käytävään kuulu, niin Aino vinkkaamassa. Tämä on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.

Iäkkäiden asumisen kehittämisellä voidaan vastata huutoon. Siis ei sillä, että karsitaan kaikkea. Ei, vaan lisätään fiksusti sitä, minkä osalta tarve on suurin. Senioriasumisen lisäämisellä on aivan keskeinen paikkansa, onhan iäkkäiden asumisesta yli 90 % ihan muuta, kuin sosiaalista asumista.

Yhteisöllistä asumista tarvitaan rutkasti lisää. Ei kahdenkymmenen neliön luukkuja, vaan oikeita asuntoja! Yhteisöllistä asumista on leimattu säästökeinoksi. Todellisuudessa taiten valittu, ja yhdessä asiakkaan kanssa sovittu, kunnoltaan heterogeeninen asukaskunta on parhaimmillaan nappivalinta juuri yhteisölliseen asumiseen.

Näillä eväillä pystymme tarjoamaan juuri iäkkäiden tarvitsemia asioita. Esteettömyyttä, osallisuutta, yhdessäoloa, turvallisuuden tunnetta ja tunnetta siitä, että olen merkityksellinen, vaikka en olekaan enää ihan tikissä.  

P.S. Aino käy kohta kaupassa ja tuo Martillekin voisilmäpullia. Kohta kahville. Ai että!

Teksti: Marko Hiekkanen, asumisen kehittämisen päällikkö

Kuva: Riikka Puhakka
Luontoa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Pandemian jälkeen tarvitaan uusia keinoja hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Nuorten luontoyhteyden säilyminen on tärkeää myös globaalin kestävyyskriisin ratkaisemisen näkökulmasta.

Luonnon monipuolisista vaikutuksista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on yhä enemmän tutkittua tietoa. Myönteisten luontokokemusten on myös todettu olevan yhteydessä ympäristövastuullisuuteen. Samalla on pohdittu, ovatko nuoremmat sukupolvet vieraantumassa luonnosta. Erityisen tärkeää luontoyhteyden tukeminen on nuoruusvuosina, jolloin monen kiinnostus luontoa kohtaan heikkenee.

Yhteyttä luontoon voidaan tukea esimerkiksi seikkailukasvatuksen menetelmin. Lahdessa on tutkittu, miten luontovaelluksille osallistuminen vaikuttaa 9-luokkalaisten sekä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden koettuun hyvinvointiin ja luontoyhteyteen.

Luonnossa voi laskea suojakuoren

Just se [rentoutti], et pääs näkee asioita ja tekee asioita eri tavalla ja sit luonnos tulee se sellai rauha, ja just kun oli se ilmapiiri sellanen, et pääs juttelee erilaisista asioista ja toisten kokemuksista myös.

Näin kuvaili 9-luokkalainen nuori tuntemuksiaan kolmen päivän Repoveden vaelluksen jälkeen. Luontovaellukset vaikuttivat myönteisesti erityisesti nuorten sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ryhmähenkeen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Eräs nuori kuvaili, miten luonnossa voi laskea suojakuorensa ja olla oma itsensä. Arjen roolien ja odotusten rikkoutuminen auttoi nuoria tutustumaan paremmin luokkakavereihin.

Nuoret pääsivät retkillä nauttimaan kauniista maisemista, luonnon äänistä, tuoksuista ja tuntemuksista. Luonnossa voi rauhoittua ja unohtaa arjen huolet, kun huomio kiinnittyy käsillä olevaan hetkeen ja suoriin aistikokemuksiin.

Toisaalta fyysinen rasitus, alkeelliset olosuhteet ja vaihtelevat säät aiheuttivat retkillä haasteita. Nuoret pääsivät koettelemaan fyysisiä ja henkisiä rajojaan. Haasteista selviytyminen tuotti onnistumisen elämyksiä, ja monella lisääntyi pystyvyyden tunne ja rohkeus kohdata uusia asioita myös arkielämässä. Auringonlaskun ihailu kalliolta elävän musiikin säestyksellä tai vastatuuleen melonta sateessa ovat syvälle mieleenpainuvia kokemuksia, joilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten elämään.

Nuoret oppivat vaelluksilla uusia retkeilytaitoja, ja useimmat olivat innokkaita lähtemään uudelleen retkeilemään. Kiinnostus viettää aikaa luonnossa jokapäiväisessä arjessa lisääntyi. Parhaillaan tutkitaan, vaikuttiko vaellukselle osallistuminen myös nuorten elimistön mikrobistoon. Aiempien tutkimusten perusteella kontaktit luonnon monimuotoiseen mikrobistoon voivat suojata immuunijärjestelmän häiriöiltä kuten allergioilta.

Vastuuta ja osallisuutta nuorille

Päiväkodeissa, kouluissa ja harrastustoiminnassa voidaan tukea lasten ja nuorten tasavertaisuutta luontokokemusten ja luonnosta saatavien hyvinvointihyötyjen suhteen. Seikkailukasvatuksen menetelmiä voidaan käyttää ryhmäytymisen välineenä sekä työkaluna kehittää nuoren itsetuntemusta ja kykyä tunnistaa omat voimavaransa.

Luontoon lähtiessä on hyvä kerrata perustaidot, sillä nuotion sytytys, retkikeittimen käyttö ja teltan pystytys ovat paitsi tärkeitä retkeilytaitoja myös erinomaisia ryhmäyttäviä harjoitteita. Keskeinen osa seikkailua on nuorten mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Ammattitaitoisen ohjaajan opastuksessa nuoret laativat retki- ja ruokasuunnitelmat, joiden tavoitteena on onnistuneen retken lisäksi luoda mahdollisuus itsetuntemusta ja -luottamusta kohottaviin kokemuksiin. Luonnossa vastuuta ja osallisuutta lisäämällä jokainen nuori voi tehdä retkestä juuri itsensä näköisen – merkityksellisen.

Lähde retkelle yksin, yhdessä tai ryhmän kanssa – tulevana kesänä sytytetään kipinä! Mitä enemmän vietetään aikaa luonnossa, sitä paremmin siellä opitaan toimimaan ja havaitsemaan myös hyvinvointia lisääviä mahdollisuuksia.

Lähde: Puhakka, Riikka (2023): Effects of outdoor adventures on emerging adults’ well-being and connection with nature. Journal of Adventure Education and Outdoor Learning. https://doi.org/10.1080/14729679.2023.2220836.

Kirjoittajat:

Riikka Puhakka, dosentti, akatemiatutkija, FT; Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Lahden yliopistokampus. Puhakan vetämässä NATUREWELL-hankkeessa (Suomen Akatemia, 2019–2024) tutkitaan, miten luonto vaikuttaa kaupunkilaisnuorten hyvinvointiin ja terveyteen.

Paavo Heinonen, luontoliikunnan ja seikkailukasvatuksen opettaja; Suomen Urheiluopisto, Vierumäki. Heinonen opettaa luontoliikunnan ohjaamista seikkailukasvatuksellisella otteella, tavoitteenaan sytyttää kipinä niin luontoa kuin oppimista kohtaan.

Talven taittuminen ja päivänvalon lisääntyminen lennättävät ajatukset kohti kevättä.

Lisääntynyt valon määrä lisää pirteyttä, ja puhtia kannattaa suunnata esimerkiksi arjen hyötyliikuntaan. Hyötyliikunnan määrää voi lisätä taittamalla päivän aikana kuljetut matkat pyörällä. Esimerkiksi työmatkat tarjoavat monelle varteenotettavan mahdollisuuden lisätä arkeen hyötyliikuntaa.

Pyöräily hyödyttää pyöräilijää ja ympäristöä

Pyöräily säännöllisenä edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Liikunnalla voi kohottaa omaa vireystilaa ja mielialaa, sekä edistää kehon hyvinvointia. Pyöräily voi lisäksi tuoda ajansäästöä sekä vapaa-aikaan että matkantekoon.

Jos ajat töihin auton sijaan pyörällä, hyötyliikunta vapauttaa aikaa muuhun, sillä liikuntasuositusten mukainen viikkoliikuntamäärä voi tulla täyteen pelkästä työmatkaliikkumisesta. Pyöräily voi lisäksi nopeuttaa matkantekoa, sillä etenkin kaupunkialueella pyörä on lähtökohtaisesti nopein kulkuneuvo alle seitsemän kilometrin matkoilla. Lisäpotkua polkemiseen saa myös sähköavusteisesta polkupyörästä, joka auttaa myös pidempien matkojen polkemisessa.

Pyöräilyllä autat vähentämään liikenteestä ja liikkumista koituvia päästöjä. Viidesosa Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä. Yli puolet liikenteen päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Karsimalla autoilun määrää liikenteestä aiheutuva melu ja saaste vähenee. Vähentynyt autoliikenne parantaa liikenneturvallisuutta ja liikkumisen mielekkyyttä erityisesti kevyen liikenteen kulkijoille.

Pyöräily on taloudellisempaa kuin moni muu liikkumismuoto. Pyörää ei tarvitse tankata ja huoltokustannukset ovat murto-osa auton kunnossapitoon verrattuna. Lisäksi moni meistä omistaa jo valmiiksi oman pyörän, jonka ansiosta pyöräilyn aloittamisesta ei synny merkittäviä kustannuksia. Lahdessa liikkuvat voivat keväästä syksyyn hyödyntää sähköisiä Mankeli-yhteiskäyttöpyöriä kulkemiseen, jonka ansiosta oman pyörän omistaminen ei ole pyöräilyn aloittamisen edellytys.

Valitsemalla pyörän liikkumisvälineeksi kannustat myös oman lähipiirin lapsia ja aikuisia kohti liikuttavampaa arkea asettamalla esimerkin liikunnallisille elintavoille. Yhteisillä pyörämatkoilla lapsen kanssa voi opetella turvallista liikkumista liikenteessä.

Sopiva asenne ja tarkkaavaisuus pyöräilijän tärkeimpinä varusteina

Pyöräilyn voi aloittaa ympärivuotisesti vuodenaikaan sopivilla varusteilla ja asenteella. Talven ja kevään taitteessa erityistä huomiota kannattaa kiinnittää teiden liukkauteen.

Pyöräily liukkailla keleillä vaatii pyöräilijältä valppautta. Lumen sulaessa liukkaammat tiet voivat edellyttää turvallisiin siirtymisiin enemmän aikaa ja tarkkaavaisuutta. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää kaivonkansiin, hiekotushiekkaan, märkiin lehtiin ja sileisiin asfaltti- ja hiekkapintoihin. Nastarenkaat voivat auttaa lisäämään turvallisuudentunnetta liukkailla teillä.

Kypärää kannattaa pitää päässä aina pyöräillessä. Tarvittaessa lämpöä kypärän alle tuovat esimerkiksi panta, korvaläpät tai ohut kypärämyssy. Viileällä säällä pyöräillessä voi turvautua kerrospukeutumiseen pukemalla lämpimän kerraston alle ja muut vaatteet päälle.

Käytä pimeän ja hämärän aikana pyörässä valoja, jotta muut tienkäyttäjät voivat ennakoida kulkuasi. Uudessa tieliikennelaissa pakollisiksi asetetut valkoinen etuvalo ja punainen takavalo helpottavat pyöräilijän havaitsemista ja lisäävät liikenneturvallisuutta myös muille tienkäyttäjille. Lisäksi heijastimien käyttö parantaa näkyvyyttä.

Huollettu pyörä on turvallinen liikenneväline ja pyörä on hyvä pitää kunnossa ympärivuotisesti. Pyörälle kannattaa varata vuosihuolto ennakoiden, jotta vältät kevätruuhkat pyörähuollossa.

Pienilläkin polkaisuilla kohti määränpäätä

Pyöräily vaatii uskallusta tehdä asiat toisin totutusta, sekä tahtoa tehdä valintoja oman ja planeetan hyvinvoinnin eteen.

Suomessa sääolosuhteet voivat vaihdella reilustikin yhden päivän aikana. Edellisenä iltana voi olla vaikea ennustaa seuraavan päivän keliä tai sitä, kuinka hyvin tiet on huollettu oman työmatkan varrella. Pyöräily vaatii sääolosuhteista johtuvan epämukavuuden sietämistä ja uuteen liikkumismuotoon liittyvien rutiinien opettelemista.

Mahdollisista haasteista huolimatta pyöräily palkitsee.

Kevättä ja kesää kohden valoistuvat aamut ja illat antavat pyöräilijälle omaa aikaa ja mahdollistavat matka-ajan hyödyntämisen hyötyliikuntana. Pyöräily ei ainoastaan kannusta rattoisan harrastuksen pariin ympärivuotisesti, vaan myös tarjoaa mahdollisuuden nauttia raikkaasta ulkoilmasta ja vaihtuvista maisemista pyörän selästä käsin.

Tärkeää on muistaa, että pienilläkin asioilla on suuri merkitys. Vaikka työmatkaa ei pyöräile joka päivä tai suunnitelmat päivän kulkumuodosta muuttuisivat hetkeä ennen lähtöä, suuremmassa mittakaavassa yksittäinenkin polkaisu muodostuu tärkeäksi.

Kirjoittaja:

Taru Pietilä, projektisuunnittelija, kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke

Sycla-projektin tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja edistää kestävää työmatkaliikkumista ja vähentää tieliikenteessä syntyviä päästöjä. Kaupunkipilotin toteuttavat yhteistyössä Lahden kaupungin johdolla LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Projekti on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).

Lue lisää Sycla-hankkeesta hankkeen verkkosivuilta.

Sycla-hanke linkittyy Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoiman Luontoaskel terveyteen 2022–2032 -ohjelman teemaan sekä toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa.

Mediatilan on viime päivinä luonnollisesti vienyt presidentin vaali. Hyvänä kakkosena on ollut kansantalouden tila – ja tarve taas uusille sopeutuksille. 

Tasavallan presidentti muotoili asian viimeisessä valtiopäivien avajaispuheessaan tavoilleen uskollisesti varsin nasevasti: ”Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi. Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. – – Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samaan aikaan julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen ylläpitoon. En usko, että yksikään käsi nousee kannattamaan, että jatketaan näin vaan. Kaikki kädet taitavat nousta kannattamaan, että pannaan talous sitten kuntoon.”

Hyvinvointialueet ovat kuuluneet näihin kätensä ylös nostaviin. Viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardin euron alijäämäiseen tulokseen. 

Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen lähtötilanteesta, jossa hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset. Rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä tasoa korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. On hyvä, että selvitetään syitä, mutta asialle ”tarttis jottain tehrä kans.”

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut talouden tasapainottamisohjelman, joka tarkoittaa kuluvalle vuodelle 18 miljoonan euron säästöjä. Valmisteilla olevasta toimitilaohjelmasta odotetaan vielä lisää. Ei meitä yrityksen tai tahdon puutteesta voi syyttää. Ensi vuodelle tarvitaan edelleen uusia toimia. Kannattaa suunnata katse erityisesti niihin keinoihin, jotka perustuvat vaikuttavuuden parantamiseen. Vähiten hyödyllistä pitää jättää tekemättä, pelkästään ”tehostamalla” ei enää pärjätä.

Kaikesta huolimatta alueemme tulevaisuus näyttää kuitenkin kohtuullisen valoisalta. Käytämme nyt rahaa sote- ja pelastustoimen palveluihin vähemmän kuin maassa keskimäärin käytetään. Tämä vääristymä korjaantuu vähitellen. 

Uskon, että rahoitus tulee riittämään jatkossa, mutta talouden tasapainottamisen vauhti ei saa olla epärealistinen. Kaiken tämän säästöhumpan keskellä vaatii erityisesti huomiota ja taitoa välttää ”säästämistä”, joka ei oikeasti säästä tai pahimmillaan jopa lisää kustannuksia. Pitää uskaltaa vastustaa päättömyyttä. Ketään meistä ei ole palkattu tekemään huonoa työtä tai pelkästään säästämään.

ämä ei tarkoita, ettei nykyistä toimintaa tarvitsisi muuttaa. Päinvastoin, muutoksia tarvitaan. Ja myös sitä, että lopetetaan hyötyä tuottamattoman tekeminen. Resurssi pitää käyttää siellä, missä siitä on suurin hyöty. 

Tärkeintä on kuitenkin koko ajan pitää mielessä perustehtävämme: päijäthämäläisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden turvaaminen. Tavalla, jonka voimme itsekin hyväksyä.

Mitä tänään syötäisiin? Vastaus kysymykseen löytyy monelle meistä parista tutusta reseptistä. Kiireen keskellä vanha ostoslista ja entuudestaan tutut ruoat tuovat monelle helpotusta arjen pyörittämiseen.

Omien ruokavalintojen ääreen pysähtyminen kuitenkin kannattaa, sillä pienetkin muutokset ruokalautasella voivat vaikuttaa myönteisesti niin omaan terveyteen kuin oman hiilijalanjäljen suuruuteen.

Pitkäaikaissairauksia ja niiden riskitekijöitä voidaan ehkäistä ja lievittää muun muassa ruokavalintojen ja elintapojen muutoksella. Tieteellinen näyttö osoittaa puolestaan ravitsemussuositusten mukaisen ruoan olevan useimmiten myös ympäristöystävällistä.

Ravintorikasta ja kestävää ravitsemusta planetaarisella ruokavaliolla

Valitsemalla ravitsemussuositusten mukaista ruokaa on suhteellisen helppoa vaikuttaa oman ruokavalion terveellisyyteen sekä omaan hiilijalanjälkeen. Keskimääräinen suomalainen kuluttaja voi tuotevalinnoillaan pienentää ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30–40 prosenttia niin, että ruokavalion ravitsemuksellinen laatu samalla paranee.

Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin perustuva ruokavalio tarjoaa monelle mahdollisuuden vaikuttaa myönteisesti niin terveyteen kuin ympäristön tilaan. Nämä planetaarisen ruokavalion mukaiset ravitsemussuositukset perustuvat kattavaan tieteelliseen näyttöön ja kiteyttävät tiedon ihmisterveyden ja maapallon kannalta hyväksi todetusta ruokavaliosta.

Nykyisellään keskimääräisen suomalaisen aikuisen ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti ei monin osin vastaa ravitsemussuosituksia. Punaista ja prosessoitua lihaa syödään liian paljon, kun taas kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödään liian vähän. Elintavat, kuten ruokailutottumukset, vaikuttavat terveyteen. Epäterveelliset elintavat aiheuttavat ja kasvattavat riskiä sairastua erilaisiin kansansairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Tämänhetkiset syömistottumukset kasvattavat osaltaan suomalaisten hiilijalanjälkeä. Ruoan kulutus muodostaa Suomessa 20–25 prosenttia keskimääräisen kuluttajan ilmastovaikutuksesta. Suomalaisten ruokavalion ilmastopäästöt ovat vertailussa EU-maiden kärjessä, ja noin puolet Suomen ruoan kulutuksesta johtuvista kasvihuonekasvipäästöistä tulevat naudanlihan ja maitotuotteiden kulutuksesta.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittavat muun muassa monipuolista kasvispainotteista ruokavaliota, lihankulutuksen vähentämistä, sekä runsasta kalan ja pähkinöiden käyttöä.

Kasvispainotteisella ruokavaliolla ei tarvitse huolehtia ravintoainepuutoksista, sillä pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukainen kasvispainotteinen ruokavalio on tämänhetkisiä pohjoismaisia ruokavalioita paljon ravintoainerikkaampi.

Suomalaiset ravitsemussuositukset päivitetään pohjoismaisten suositusten pohjalta ja julkaistaan loppuvuodesta 2024.

Planetaarinen ruokavalio lautasella

Kasvisten käytön lisäämistä omaan ruokavalioon voi toteuttaa pienin askelin ja rohkeasti kokeillen. Hyviä valintoja sekä ruoan tuotannon että terveyden kannalta ovat kuitupitoiset täysjyväviljatuotteet, kasvikset, juurekset, hedelmät ja marjat. Viljat ovat merkittävä kasviproteiinin lähde jo nykyisessä ruokavaliossamme, ja erilaiset palkokasvit tuovat siihen hyvän lisän.

Vaihtamalla osan lihasta kasviksiin voi merkittävästi pienentää ruokavalion ympäristövaikutusta. Lihan kulutusta voi vähentää pikkuhiljaa esimerkiksi pienentämällä liha-annosten kokoja sekä suosimalla pihvien ja paistien sijaan patoja ja keittoja, joissa lihan määrä on kohtuullinen.

Reseptin lihan voi korvata osin tai kokonaan myös kasviksilla, kuten palkokasveilla, jotka sisältävät paljon proteiinia ja kuitua sekä muita terveydelle edullisia ravintoaineita. Tavallisimpia palkokasveja ovat esimerkiksi herneet, pavut, linssit ja soija. Palkokasvien viljelyyn tarvitaan vain vähän maapinta-alaa ja niiden tuotannolla on eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna pienet ilmastovaikutukset.

Ruoanlaitossa uusien kasvisruokien kokeilemisesta voi tehdä koko perheen yhteisen asian, jolloin porukalla valitaan kaikkia kiinnostava ruokaohje kokeiltavaksi. Kynnys uuden kokeilemiseen madaltuu, kun jokainen pääsee mukaan päätöksentekoon ja yhteiseen tekemiseen. Näin saadaan myönteisiä kokemuksia, jotka ovat pysyvän muutoksen kannalta tärkeitä. Lisäksi yhdessä tehdessä voi löytää koko perheen uusia suosikkiruokia arkea piristämään. Jossain vaiheessa voi huomata, että kasvisvoittoisempi ruoka tuo itselle paitsi hyvää oloa ja ruokailoa, myös hyvää mieltä oman ympäristökuorman pienentyessä.

Ruoan vaikutuksia ilmastoon voi hillitä myös sillä, että suosii ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita, välttää ruokahävikkiä ja kiinnittää huomiota ruoan valmistuksen ja ostosmatkojen energiankulutukseen. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista ja päästöistä aiheutuu raaka-aineista ja kuljetuksen osuus on pieni. Myös ruoan tuotantotapoja voidaan kehittää ympäristöystävällisemmiksi.

Pienillä muutoksilla suuria vaikutuksia

Merkittäviä ympäristötekoja voi tehdä pieniltäkin tuntuvilta arjen valinnoilla. Tästä esimerkkinä toimi Lahden kaupungissa toteutettu CO2-pudottajat-kokeilu, joka tutki viiden vapaaehtoisen lahtelaisen voimin, miten ympäristölle ystävälliset valinnat esimerkiksi ravitsemuksessa voivat heijastua terveyteen. Suunnittelussa huomioitiin erityisesti vapaaehtoisten oma elämänrytmi ja muutosehdotusten yhteensopivuus. Kokeilu osoitti, että hiilijalanjälkeä voi pienentää yllättävän vaivattomasti ilman elämäntyylin täysmuutosta.

Muutoskokeiluissa tukee myönteinen asenneilmapiiri. Kokeiluun kannattaa ottaa keinoja, jotka sopivat omaan ja kotiväen arkeen. Muutoskokeilujen avuksi voi ottaa käyttöön myös erilaisia työkaluja. Climate Campaigners -ilmastosovellus on kehitetty tukemaan terveyttä edistäviä ja ympäristöystävällisiä valintoja. Ilmastosovelluksen taustalla olevassa tutkimushankkeessa oli mukana Lahden kaupunki yhdessä kahdentoista muun eri puolilla maailmaa sijaitsevan kaupungin kanssa. Sovelluksessa pääsee osallistumaan erilaisiin haasteisiin, sekä tarkastelemaan omaa henkilökohtaista hiilijalanjälkeä. Lahtelaiset pääsevät lisäksi seuraamaan sovelluksessa omien valintojensa vaikutusta Lahden ilmastotyössä.

Climate Campaigners -ilmastosovellus on yksi monista Luontoaskel terveyteen -ohjelmaan liittyvistä menetelmistä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Lahden kaupungin ja Lahden Yliopistokampuksen koordinoima ohjelma on Lahden seudun 10-vuotinen terveys- ja ympäristöohjelma vuosille 2022–2032, joka yhdistää Päijät-Hämeen alueen terveys- ja ympäristötavoitteet. Ohjelman tavoitteena on edistää kestäviä elämäntapavalintoja kestävää hyvinvointia vahvistavilla palveluilla esimerkiksi päijäthämäläistä lähiluontoa hyödyntäen.

Kirjoittajat:

  • Pietilä Taru, projektisuunnittelija, Tukipalveluiden johto
  • Hämäläinen Riitta-Maija, Kestävän kehityksen päällikkö, Tukipalveluiden johto
  • Päätalo Anna, Terveyden edistämisen ravitsemusterapeutti, Ravitsemusyksikkö
  • Valve Raisa, Johtava ravitsemusterapeutti, FT, Ravitsemusyksikkö

Planetaarinen terveys voi käsitteenä olla monelle uusi, mutta yksinkertaisimmillaan termin voi käsittää kaiken elävän yhteisen hyvinvoinnin edistämisenä. Sillä viitataan ihmisten ja ympäröivän luonnon vahvaan keskinäiseen yhteyteen.

Planetaarisen terveyden periaatteiden mukaisesti toimien voi samanaikaisesti edistää omaa hyvinvointia ja terveyttä, sekä parantaa omilla toimilla ympäristön tilaa.

Vastuulliset elämäntapavalinnat edistävät kestävää hyvinvointia

Elämäntapavalinnat ovat avainasemassa planetaarisen terveyden mukaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Kestävät kulkumuodot, kuten kävely ja pyöräily, lisäävät fyysistä aktiivisuutta ja edistävät säännöllisinä omaa terveyttä. Esimerkiksi työmatkojen taittaminen kävellen tai pyörällä vahvistaa lihaksia, hengityselimiä ja mieltä, edistäen palautumista työstä. Samalla liikkumisesta koituvat päästöt vähenevät, joka puolestaan edesauttaa elämistä maapallomme kantokyvyn rajoissa.

Tasapainoisella ruokavaliolla on myös tärkeä rooli oman hyvinvoinnin edistämisessä. Planetaarisen terveyden mukainen ruokavalio on kasvisvoittoinen ja ravitsemussuosituksia seuraava, ja rasittaa vähemmän ympäristöä.

Erilaiset luontokohteet eivät ole pelkästään arvokkaita itsessään ja esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta niillä on myös tärkeä rooli palautumisen edistämisessä. Monipuolisia luontokohteita, kuten puistoja, metsiä, rantoja ja peltoaukeita voi hyödyntää virkistykseen, retkeilyyn ja rentoutumiseen. Pelkästään metsässä liikkuminen edistää elpymistä eli stressitilasta palautumista.

Omaa luontokontaktia voi hoitaa esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan läheisyydessä sijaitsevassa terveysmetsässä, jossa voi hyödyntää erilaisia harjoitteita toimintapisteillä sekä nauttia lammen rannasta, metsästä ja luonnonsuojelualueesta. Terveysmetsää voi erityisesti hyödyntää työhyvinvoinnin edistämiseen keskussairaalan henkilökunta ja asiakkaat hoidon tukena mahdollisuuksien mukaan.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella edistetään planetaarista terveyttä Luontoaskel terveyteen -ohjelman kautta. Tämä 10-vuotinen ohjelma yhdistää Lahden seudun terveys- ja ympäristötavoitteet planetaarisen terveyden periaatteiden mukaisesti.

Luontoaskel terveyteen -ohjelmassa kehitetään terveellisiä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristön kannalta kestäviä, arkea tukevia käytäntöjä ja rakenteita, jotka helpottavat vastuullisia elämäntapavalintoja, kuten edistämällä planetaarista ravitsemusta, kestävää liikkumista ja luonnossa olemista. Ohjelmaa ovat mukana toteuttamassa Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Lahden kaupunki sekä Lahden Yliopistokampus.

Tutustu terveysmetsään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla sekä Lahden kaupungin sivuilla.

Lue lisää Luontoaskel terveyteen -ohjelmasta ja ohjelman teemaan liittyvistä hankkeista ohjelman verkkosivuilta: Luontoaskel terveyteen -ohjelma 2022–2032.

Taru Pietilä
Projektisuunnittelija, Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke

Riitta-Maija Hämäläinen
Kestävän kehityksen päällikkö

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on tavoitteena olla alallaan Suomen paras julkinen työpaikka. Tavoite on korkealla, sillä laadukkaiden palvelujen ja tehokkaan organisaation tärkein voimavara on hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö. Juhlalliselta kuulostava tavoite kätkee sisäänsä myös ratkaisun vakavaan haasteeseen.

Henkilöstön työhyvinvointiin huomion kiinnittämisen taustalla on tavoite vastata myös henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamiseen, sillä henkilöstön saatavuus ja osaavasta henkilöstöstä kiinni pitäminen on hyvinvointialueiden kohtalonkysymys. Kilpailu osaajista on kovaa sote-alan sisällä. Parempaa palkkaa ja erilaisia etuja tarjoavien firmojen seireenien ääni kuuluu työssään uupuneiden keskuudessa kauas. Tämän lisäksi monella sote-osaajalla on alan vaihto mielessä.

Tässä vuosia jatkuneessa tilanteessa ongelmaa on pyritty hoitamaan vuokratyövoiman käytöllä. Tästä lääkkeestä akuuttiin ongelmaan on tullut kuitenkin käyttäjälleen ongelma, riippuvuussuhde, joka vaarantaa terveydenhuoltomme perustaa kulovalkean lailla. Järjestelmämme perustuksissa on valuvika, jos joudumme jatkuvasti turvautumaan vuokratyövoimaan. On kysyttävä, miksi työvoimaa ei lähtökohtaisesti riitä omaan palvelutuotantoon, mutta sitä on samaan aikaan saatavilla vuokrafirmojen kautta? Miksi samassa työpisteessä samaa työtä tekevät ammattilaiset ovat eri asemassa työsuhteensa eduissa ja ehdoissa? Ei ole oikein, että työehdot ja edut julkisella toimijalla ovat heikommat kuin keikkaa tekevällä yksityisessä yrityksessä. 

On luonnollista, että tämä epäsuhta koetaan alalla työskentelevien kohdalla epäoikeudenmukaisena. On myös syytä etsiä vastauksia siihen, miksi omiin työaikoihin vaikuttaminen tai muut joustot ovat vaikeampia julkisella toimijalla työskenneltäessä. Ei myöskään pidä olla niin, että palkkauksen neuvotteluvara – tai jopa itse palkka – on pienempi työskenneltäessä julkisella toimijalla. Tästä lähtökohdasta on vaikea henkilöstökilpailuissa pärjätä.

Epäkohtia ei pidä hyväksyä uutena normaalina, vaan sote-työssä pitää olla tasa-arvoiset pelisäännöt. Aihe on viime aikoina noussut myös julkiseen keskusteluun, kun hyvinvointialueiden taloustilannetta on käsitelty laajasti. Otin asiaan kantaa toissa viikolla eduskunnassa ja kannustin sosiaali- ja terveysministeriä yhdessä ministeriönsä kanssa etsimään keinoja lainsäädännön muuttamiseksi, jotta tästä epäkohdasta päästäisiin eroon. Ministeri kertoi perustaneensa tätä varten työryhmän, jonka työ valmistunee vuoden vaihteen jälkeen.

Muutoksen on lähdettävä myös hyvinvointialueista itsestään. Julkinen palvelutuotanto on rakennettava vahvalle, omiin työntekijöihin ja taloudellisiin resursseihin tukeutuvalle perustalle. Tähän päästäksemme on lainsäädännön muuttamisen lisäksi tehtävä myös paikallisia toimenpiteitä, joilla julkinen toimijan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä lisätään. Tässä onnistumiseksi hyvä yhteistyö julkisen työnantajan ja henkilöstön välillä on ratkaisevaa.  On etsittävä yhdessä ratkaisuja, joilla ongelmiin puututaan jokaisessa työpisteessä.

Mika Kari

Kansanedustaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuuston pj (sd.)

Etelä-Suomen Sanomissa 3.11.2023 julkaistuissa yleisönosastokirjoituksissa oli asiavirheitä, jotka katson tarpeelliseksi oikaista.

Toisin kuin kirjoituksissa väitetään, Lahden sote-keskuksen vuokrasopimuksessa on kirjaus vuokralaisen oikeudesta irtisanoa sopimus. Irtisanomisoikeuden mahdollistaneen niin sanotun rajoittamislain sääntelyn oli tarkoituskin loppua vuodenvaihteessa, koska se oli tarkoitettu suojaamaan hyvinvointialueille siirtyviä sopimuksia ja tämä tarve poistui. Vuokrasopimus on edelleen pätevä ja molempia osapuolia sitova. Maassa on hyvinvointialueita, jotka ovat irtisanoneet kaikki vuokrasopimuksensa kuluvana vuonna, eikä oikeutta irtisanomiseen ole missään muualla kyseenalaistettu.

Lahden sote-keskus tarjoaa asukkaillemme välttämättömiä palveluita, ja ymmärrämme täysin, että sen sijainti herättää monenlaisia tunteita. Hyvinvointialue ei kuitenkaan voi tehdä päätöksiä toimitiloistaan tunneperäisesti, saati sellaisten spekulatiivisten väitteiden pohjalta, että päätös irtisanoa vuokrasopimus LähiTapiolan kanssa saattaisi heikentää sijoittajien kiinnostusta Päijät-Hämettä kohtaan. Hyvinvointialueella ei myöskään ole intressiä suosia tai syrjiä mitään tilojen tarjoajaa.

Toimitilaratkaisujamme voivat ohjata vain ja ainoastaan tarve järjestää kansalaisille heidän lakisääteiset palvelunsa sekä velvoite pysyä rahoittajan eli valtion asettamassa talouden kehyksessä. Meidän on myös varmistettava, että henkilöstöllämme on terveelliset ja turvalliset tilat työskennellä.

Nykyisen sote-keskuksen tilat ovat niin kalliit ja tehottomat, että uudisrakentamallakin meidän on laskelmiemme mukaan mahdollista saavuttaa 10–20 miljoonan euron säästöt suhteessa siihen, että jatkaisimme Harjukadulla. Nämä säästyvät rahat on mahdollista ohjata sosiaali- ja terveyspalveluihin – eli seinien sijasta asiakkaidemme hyväksi.

Ensisijainen toiveemme on löytää tilat sote-keskukselle Lahden keskustasta, mutta muitakin vaihtoehtoja on selvitettävä, jos keskustasijainti ei ole mahdollinen.

Toinen tosiasia on, että maakunnan suurimman sote-keskuksen sijainti ja palveluvalikoima eivät voi olla vaikuttamatta koko toimipisteverkkoomme. Siksi Lahden tilanteen on oltava tiedossa ennen kuin muita toimipaikkoja koskevia päätöksiä viedään käytäntöön.

Päätökset toimitiloista ja niissä tarjottavista palveluista on tehtävä koko hyvinvointialueen näkökulmasta, ei yksittäisen kunnan tai asutuskeskittymän.

Tämä asettaa myös hyvinvointialueemme päättäjät vaativan tehtävän eteen, kun on vaihdettava katsantokantaa omasta kotikunnasta hyvinvointialueen kokonaisuuden ja yhteisen edun arviointiin. Tähän päättäjämme kyllä pystyvät – tekemään järkeviä päätöksiä tosiseikkojen pohjalta.

Petri Virolainen
Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja

Päivitetty 6.11.2023: Kirjoituksen toisesta kappaleesta on korjattu kohta, jossa väitettiin virheellisesti, että rajoittamislakia ei olisi kumottu.

Sote-uudistuksessa siirrettiin yli sadan erillisen organisaation ja erittäin hajautuneen sote-järjestelmän perintö hyvinvointialueille. Nyt sotepe-palvelut tullaan uudistamaan Suomessa seuraavien 2–5 vuoden aikana. Uudistustyö on massiivinen, ja siinä ollaan merkittävästi myöhässä (noin 15 vuotta) maan eri hallitusten aivan liian pitkäksi venähtäneen yksimielisyyden löytymisen vuoksi.

Palveluiden uudistamiseen ja hallitusohjelman toteuttamiseen liittyvät oleellisesti tilaratkaisut, joita hyvinvointialueet pääsevät tarkastelemaan yhteisen edun näkökulmasta. Toimitiloilla on myös suora yhteys henkilöstön viihtyvyyteen ja turvallisuuteen sekä kokonaistalouden hallintaan. On tärkeää muistaa, että hyvinvointialue toimii valtion suorassa ohjauksessa.

Hyvinvointialue elää raamitaloudessa, jossa epäoikeudenmukaisesti rakennettu rahoitusjärjestelmä antaa yhden kasan euroja laajojen lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Lainaa emme yksinkertaisin keinoin saa, alijäämät tulee kattaa kolmessa vuodessa ja lisärahoitustakaan ei ole näköpiirissä. Helpot toimet Päijät-Hämeessä on jo tehty. Tilatarkastelulla on kuitenkin saavutettavissa vielä useita hyötyjä.

Keskustelu kiinteistöistä ei ole uusi, vaan se on ollut mukana jokaisessa uudistuksen versiossa. Kotikuntani Hollola myi ensimmäisiä sote-kiinteistöjä jo vuonna 2017 riskien minimoiseksi. Osa myydyistä kiinteistöistä jäi pian myynnin jälkeen ilman käyttöä, kun Sipilän sote-uudistus yllättäen kaatui ja osasta myydyistä kiinteistöistä silloinen hyvinvointiyhtymä sittemmin poistui. Riskit oli tunnistettu oikein.

Lahden sote-keskuksen epäkäytännöllisyys on ollut laajasti tiedossa jo vuosia. Keskeiset päättäjät maakunnassa ja erityisesti Lahdessa tietävät hyvin ongelmatiikan taustat. Mielestäni olisi ollut virkavirhe, jos hyvinvointialue ei olisi lähtenyt selvittämään toiminnallisempia, turvallisempia ja taloudellisempia tiloja. Lainsäätäjä on antanut tähän tarkoituksella mahdollisuuden. Nykyinen yhteiskunnallinen tilanne vaatii viranhaltijoilta ja päättäjiltä vastuullisuutta sekä rohkeita avauksia, selvityksiä ja edelleen päätöksiä. Uusi aluehallinto on myös poliittisten päätöksentekijöiden objektiivisuuden stressitesti.

Tilakysymyksissä on kyse (lahtelaisten) asukkaiden sotepe-palveluista ja henkilöstön työskentelytiloista. Isossa kuvassa myös hyvinvointialueen palveluiden uudistamisesta hallitusohjelman ja reformin mukaisesti sekä talouden hallinnasta keskinäisriippuvaisessa kokonaisuudessa. Lahden ratkaisu on suorassa yhteydessä koko hyvinvointialueen toimitila- ja palvelustrategiaan.

Kristiina Hämäläinen.

aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok.)

Liikunnan lukuisat terveysvaikutukset on todistettu moneen otteeseen. Päivittäinen liikunta ylläpitää ja parantaa fyysistä kuntoa, sekä ennaltaehkäisee ja hoitaa monia sairauksia. Liikunta myös tutkitusti parantaa mielialaa, edistää palautumista työstä, sekä vähentää stressiä.

Myönteisistä vaikutuksista huolimatta kiireiseen arkeen voi olla hankala löytää aikaa jokapäiväiseen liikuntaan. Matka töihin tarjoaakin monelle varteenotettavan mahdollisuuden lisätä arkeensa liikettä ja hyvinvointia hyötyliikunnan kautta.

Hyötyliikunnan lisääminen ja oman hyvinvoinnin parantaminen voivat toimia tehokkaina kannustimina tuuppaamaan kohti uusia tapoja taittaa työmatkaa.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikkumismuoto on usein samalla myös ympäristöystävällinen työmatkatapa. Pienillä teoilla on suuri vaikutus niin hyvinvoinnin kuin ympäristöystävällisten toimintatapojen edistämisessä.

Hanketyö kestävän työmatkaliikkumisen jalkauttajana

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on edistämässä kestävää ja terveellistä työmatkustamista Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeessa.

Kaksivuotisessa hankkeessa kartoitetaan, kehitetään ja pilotoidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden, sekä työnantajien ja työntekijöiden kanssa kestävää työmatkustamista tukevia rakenteita ja käytäntöjä. Kestävällä työmatkustamisella tarkoitetaan työmatkoja, jotka taitetaan pääasiassa kävelyä, polkupyörää ja julkista liikennettä suosien.

Työmatkustamisen kestävyyttä edistävä hanke ei ole ainutkertainen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Vuonna 2022 toteutetussa Polkupyörällä, potkulaudalla ja bussilla Päijät-Sotessa -kokeilussa kannustettiin Päijät-Soten henkilöstöä siirtymässä yksityisautoilusta kohti kestävämpiä kulkumuotoja.

Kokeilun perustana oli tunnistettu tarve edistää kestäviä liikkumistapoja työpaikan ja kodin välillä sekä työajan aikaisilla matkoilla. Tavoitteena oli siten edistää henkilöstön terveyttä, hyvinvointia ja palautumista. Kestävien kulkumuotojen suosiminen vähentää myös työmatkustamisen ympäristövaikutusta ja parantaa tieliikenteen turvallisuutta kaikille tienkäyttäjille.

Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla -kokeilusta saadut tulokset kertovat kokeilun onnistuneen tavoitteissaan.

Osallistuneet henkilöstön jäsenet arvioivat yleisesti kokeilulla olleen myönteinen vaikutus esimerkiksi työstä palautumisen ja hyötyliikunnan edistämisen kannalta. Osallistujat arvioivat liikkuvan aiempaa enemmän myös vapaa-ajallaan.

Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla -kokeilu kuitenkin ennen kaikkea osoitti henkilökunnan myönteisen asenteen kokeiluja ja niistä saatuja hyötyjä kohtaan.

Onnistuneista toimintatavoista pysyviä käytäntöjä

Kokeilussa onnistuneiksi osoittautuneet toimintatavat ovat tuoneet Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilökunnalle pysyviä käytäntöjä.

Hyvinvointialueen henkilöstö voi hyödyntää näitä liikuntaa edistäviä käytänteitä työmatkoillaan ja työasiointien aikana. Ns., toimistopyörät ovat pysyvästi kotiin vietävissä palveluissa kuntien keskusta-alueilla, ja kaupungin keskustassa voi käyttää kaupunkipyöriä työmatkoihin toimialan ohjeiden mukaisesti.

Kokeilun myötä lisäksi työsuhdepyörät otettiin osaksi henkilöstöstrategiaan henkilöstöetuna. Etu mahdollistaa omien tarpeiden mukaisen polkupyörän hankkimisen vaikkapa pelkästään vapaa-ajan pyörämatkustamista varten.

Pyöräetu on omaksuttu kiitettävästi käyttöön Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöiden keskuudessa.

Aktiivisia pyöräedun käyttäjiä on kertynyt syksyyn mennessä jo yli 420 kesäkuun 2023 edun käyttöönoton jälkeen, ja palaute pyöräedusta on ollut pelkästään myönteistä. Etu on kannustanut liikkeelle myös työntekijöitä, jotka eivät ole pyöräilleet aktiivisesti ennen pyöräedun käyttöönottoa.

Kesäkuun 2023 alussa alkaneessa Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeessa jatketaan Polkupyörällä, potkulaudalla ja bussilla -kokeilun toimintatapojen jalkauttamista Lahden seudun yrityksiin.

Hankkeeseen osallistuvat yhdessä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa Lahden kaupunki, LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, sekä Lahden alueen yrityksiä. Hankkeen on rahoittanut NetZeroCities -hankekonsortio.

Kestävän työmatkaliikkumisen hanke on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoimaa Luontoaskel terveyteen 2022–2032 -ohjelmaa ja toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa.

Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeesta voit lukea lisää hankkeen verkkosivuilta.

Taru Pietilä
Projektisuunnittelija, Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke

Riitta-Maija Hämäläinen
Kestävän kehityksen päällikkö

Sycla-projektin tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja edistää kestävää työmatkaliikkumista ja vähentää tieliikenteessä syntyviä päästöjä. Kaupunkipilotin toteuttavat yhteistyössä Lahden kaupungin johdolla LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Projekti on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).