Search
Generic filters

Suomessa on käynnissä ennennäkemättömän suuri sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisvastuuta koskeva uudistus. Suomeen muodostuu 21 hyvinvointialuetta, joista osassa valmistelutyön pohjana on toiminut integroitu sote-kuntayhtymä, kuten Päijät-Hämeen kymmenen kunnan omistama hyvinvointikuntayhtymä. Päijät-Hämeessä hyvinvointikuntayhtymän palveluja on kehitetty ja ICT-järjestelmiä yhteensovitettu yhtymän omistajakuntien rahoilla.

Nyt hyvinvointialueiden valmistelussa suurimmat valtion valmistelurahat ohjataan niille alueille, joissa ei ole löytynyt poliittista yhtenäisyyttä vähentää palvelujen järjestäjäorganisaatioita ja kehittää palveluita vapaaehtoisesti. Suurimmat valtion tuet ICT-järjestelmien yhteensovittamiseen menevät alueille, joissa niitä ei ole tähän mennessä yhtenäistetty, ja ne saavat otettua teknologialoikan moderneimpiin järjestelmiin.

Hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitus määräytyy alueen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluita tuottaneiden järjestäjien vuoden 2022 talousarvioiden perusteella. Rahoitusta oikaistaan vuonna 2024 vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Niillä alueilla, joilla palveluita on tuottanut vaikkapa 30 organisaatiota vuonna 2022, on tietenkin suuremmat hallinnon, tukipalveluiden ja ICT:n kustannukset kuin jo yhtenäisillä alueilla.

Päijät-Häme on myös monin tavoin kehittänyt myös palvelutuotantoaan, esimerkiksi innovoimalla yhteisyritys Harjun terveyden sosiaali- ja terveyskeskuspalveluiden tuotantoon. Edistyksellisyydestä ei kuitenkaan palkita, vaan tuleva hyvinvointialue saa valtiolta vain vähemmän rahoitusta. Lisäksi henkilöstön palkkoja on jo yhdenmukaistettu pitkäjänteisesti omistajakuntien rahoilla – nyt osa hyvinvointialueista haluaa maksattaa tämän kokonaan valtiolla.

Kaiken tämän lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistekijäksi ollaan palauttamassa jo kertaalleen tyrmättyä yliopistosairaalalisää. Lisä siirtää perusteetta pienempien hyvinvointialueiden rahoitusta suurille, yliopistosairaalan sisältäville alueille, joilla on jo muutenkin paremmat edellytykset selvitä jatkuvassa kustannuspaineessa. Hyvinvointialueuudistus on tarpeellinen, mutta sen pitäisi olla myös alueiden kannalta tasapuolinen. Rahoituksen osalta tasapuolisuus ei nyt toteudu.

Hyvinvointialueiden rahoituksen on perustuttava väestörakenteeseen ja sairastavuuteen ja sen määräytymisessä on huomioitava myös edelläkävijöiden tähän asti tekemä työ.

Kristiina Hämäläinen, aluehallituksen puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Antti Niemi, talousjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue 50 % ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä 50 %

Maksuttoman ehkäisyn yhteiskunnallinen merkityksellisyys ulottuu kauas. Kyse ei ole vain rahasta, siis abortteihin käytetyistä verorahoista tai taloudellisesti vielä vanhemmistaan riippuvaisen tytön viikkorahojen säästämisestä ehkäisypillereihin.

Kyse on laajan seksuaalikasvatuksen tarjoamisesta, yhdenvertaisuudesta, nuorista huolehtimisesta sekä turvallisen tilan olemassaolon varmistamisesta. Siitä, että olisi jossakin aina joku, jolle voi kertoa.

Maksuton ehkäisy on kaikille alle 25-vuotiaille nuorille, ilman alaikärajaa. Ryhmään kuuluvat myös he, jotka eivät käy koulussa, ole kirjoilla oppilaitoksessa, ovat työttömiä, jotka tekevät 0-tuntisopimuksella töitä, eivätkä kuulu työterveyden piiriin. Maksuttoman ehkäisyn ansiosta taloudellisesti riippuvaiset nuoret saavat oikeuden olla vastuussa itse omasta seksuaaliterveydestä. Maksuttoman ehkäisyn avulla vastaanotoille voidaan saada niin nuoria nuoria, ettei heillä ole mahdollisuutta omakustanteisesti käyttää ehkäisyä. Maksuttoman ehkäisyn ansiosta päätöksen voi nuori tehdä itse, terveydenhuollon ammattilaisen neuvontaa saaden, ei vanhempien mielipiteeseen perustuen.

Maksuttoman ehkäisyn kokonaisuudessa on raskauden ehkäisyn lisäksi paljon potentiaalia kokonaisvaltaisen seksuaaliterveyden edistämiseen. Ehkäisyn aloituksen vastaanottokäynnillä voidaan pituuden, painon ja veritulppariskin kartoittamisen lisäksi kysyä nuorelta hänen hyvinvoinnistaan. Miten parisuhteessa menee? Kokeeko nuori olonsa ympäristössään turvalliseksi? Tietääkö nuori mitkä omat rajat ovat, – ja osaako hän sanoittaa ne muille? Maksuttoman ehkäisyn kokeilussa tunnistetaan sukupuolen sekä seksuaalisuuden moninaisuus. Vastaanotolle on tervetullut, vaikkei nuorella olisi vielä valmiita vastauksia oman identiteetin kannalta tärkeisiin kysymyksiin.

Maksuttoman ehkäisyn kokonaisuudessa osallisuus perustuu siihen, että sen sijaan, että minä tai terveydenhoidon ammattilainen sanoo mitkä kysymykset ja teemat ovat tärkeitä ja olennaisia, sen tekevät he, joille palvelu on suunnattu ja joita asia eniten koskettaa. Osallistamalla on samalla tarkoitus löytää palvelusta aukkoja, jotka järjestelmässä ja toimintamalleissa tulee täyttää.  

Asiakasosallisuus on tässä kokeilussa käsitteenä hämäävä, sillä se viittaa asiakkaaseen, joka raskauden ehkäisyvälinettä käyttää. Raskauden ehkäisystä puhuttaessa olisi tärkeää muistaa, että ehkäisyvalmisteen käytön kohteena on aina myös seksuaalisen kanssakäymisen toinen osapuoli. Vaikka yleensä taakka ja vastuu ehkäisyvalmisteen käytöstä on kondomin käyttöä lukuun ottamatta sillä, joka voi tulla raskaaksi, olisi merkityksellistä luoda kulttuuria, jossa raskauden ehkäisy on aina yhteinen asia – oli kyse yksittäisistä kerroista tai parisuhteesta.

Siispä osallisuus ulottuu kaikkiin nuoriin sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Eli heihin, jotka voivat hyötyä seksikumppanin ehkäisyvalmisteen käytöstä, vaikkei itse sen käyttäjä esimerkiksi biologisten ominaisuuksien puolesta olekaan.  

Osallistamisen tarkoitus on tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät muuten osallistuisi. Osallistaminen tarkoittaa siis sitä, että ihmiset ikään kuin ongitaan mukaan ja luodaan heille kanava tulla kuulluksi. Siitä on kyse nytkin.

Mitä vähemmän jotain ihmistä kiinnostaa, sitä tärkeämpää sanottavaa hänellä luultavasti olisi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta.

Osallistaminen on lisäksi huikea mahdollisuus opettaa nuoria terveydenhuollon ammattilaisen johdolla. Osallistaminen nivoo yhteen ammattilaisen näkemyksen, luotettavan tiedon sekä nuoren, jolla on usein arvokkaita kokemuksia ja mielipiteitä, – sellaisia, joita asian kanssa päivittäin työskentelevä ammattilainen ei ole osannut edes ajatella.

Jayla Tammiharju, kehittäjäasiakas, alle 25-vuotiaiden nuorten maksuttoman ehkäisyn kokeilu

Syksyn ensimmäisen Kumppanuusfoorumin aiheina olivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli sekä järjestöneuvottelukunnan nimeämiset. Päijät-Hämeen aluehallitus on päättänyt perustaa hyvinvointialueelle järjestöneuvottelukunnan ja hyväksynyt järjestöneuvottelukunnan asettamisen perusteet. Nimeämispyynnöt neuvottelukuntien jäseniksi toteutetaan syyskuun aikana.

Järjestöneuvottelukunta toimii alueellisena yhteistyöelimenä ja tiivistää osaltaan hyvinvointialueen monitoimijaista yhteistoimintaa, kumppanuutta ja ketterää kehittämistä Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Järjestöneuvottelukunta luo yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja järjestöjen toiminnan ja palveluiden hyödyntämiseksi päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöneuvottelukunta perustaa työnsä tueksi kolme työryhmää: järjestöjen toimintaedellytykset, viestintä ja järjestöjen palvelutoiminta.

Järjestöneuvottelukuntaan nimetään 10 järjestöjäsentä, jäsenet hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen liitosta, oppilaitoksista, yrityksistä ja uskonnollisista yhteisöistä sekä heille varajäsenet. Järjestöneuvottelukunnan järjestöjäsenten nimeämispyynnöt pyydetään teemallisilta verkostoilta. Verkostojen teemat ovat lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset ja omaishoito, potilas- ja vammaistyö, mielenterveys ja päihdetyö, liikunta ja urheilu, työllisyys ja hanketoiminta, kylä- ja vapaaehtoistoiminta, kulttuuri ja harrastetoiminta, palvelutoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä turvallisuus ja varautuminen. Järjestöneuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä työstää toimintasäännön hyvinvointialueen aluehallituksen päätettäväksi. Järjestöneuvottelukunnan toiminta pyritään käynnistämään vuoden 2022 aikana.

Kumppanuusfoorumin keskusteluissa nousi esille, että neuvottelukunnan järjestöjäsenen on keskeistä

  • tunnistaa toimijakenttä ja kerätä taustatietoa
  • pitää yhteyttä muihin järjestöihin
  • kuljettaa viestiä järjestöneuvottelukuntaan ja järjestöille
  • tarvitsee selkeät toimintaohjeet.

Kumppanuusfoorumissa esiteltiin myös hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli. Mallin työstämistä varten on tehty kyselyt kunnille ja järjestöille. Lisäksi taustalla on hyödynnetty kunnilta kerättyä tietoa kuntien yhdistysavustuksista ja muiden maakuntien avustusmalleja sekä käyty kuntien kanssa keskustelua avustusten jakautumisesta.

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön mallin tarkoituksena on

  • edistää hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä ja vuorovaikutusta
  • edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia
  • tiivistää neuvottelumahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
  • lisätä järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja päijäthämäläisten hyvinvointia

Järjestöyhteistyön malli koostuu neljästä portaasta, jotka jaottelevat hyvinvointialueen järjestöyhteistyötä.

  1. Toiminnallinen yhteistyö
  2. Yhteistyösopimukset
  3. Kumppanuusavustukset
  4. Yhteiskehittäminen

Keskustelussa järjestöyhteistyön mallista nousi esille järjestöjen eri roolit: järjestöjen kansalaistoiminnan ja palvelutoiminnan erottaminen, kuntayhteistyön selkeyttäminen sekä kiinteä yhteistyön tarve ostopalveluihin.

Järjestöyhteistyön mallin hyväksymisen jälkeen alkaa avustussäännön työstäminen. Se käsitellään aluehallituksessa vuoden 2022 lopulla.

Seuraava Kumppanuusverkosto kokoontuu 13.10.2022 klo 14-16, jolloin aiheena on hyvinvointialueen palvelustrategia ja avustussääntö.

Kumppanuusfoorumin esitysmateriaali ladattavissa alta:

Organisaatioiden osallisuustyö on kuin talo, jota rakennetaan ja huolletaan kivijalasta kattoon – yhdessä organisaation työntekijöiden, palvelujen käyttäjien ja päätöksentekoon osallistuvien kanssa.

Osallisuuskoordinaattorit Heidi Snellman ja Sini Pulkkinen nojaamassa puunrunkoa vasten.

Heidi Snellman ja Sini Pulkkinen (kuvassa oikealla) työskentelevät varsin isoilla rakennustyömailla, Heidi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella asukasosallisuuskoordinaattorina ja Sini Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa asiakasosallisuuskoordinaattorina. Vaikka tehtävää on paljon, he luottavat siihen, että hyvällä yhteistyöllä päästään tavoitteisiin.

Innostamista, tukea ja sparrausta

Heidi aloitti kesäkuussa työt Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

– Innostan ja tuen alueen asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksenteon valmisteluun. Tuotan ja viestin osallistamisesta syntyvää tietoa. Teen yhteistyötä monipuolisen asukasosallisuuden mahdollistamiseksi esimerkiksi hyvinvointialueen osallisuustyöntekijöiden ja viestijöiden kanssa, Heidi kertoo.

Sini puolestaan hyppäsi jo aiemmin keväällä mukaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeeseen. Asiakasosallisuuskoordinaattorin työssä Sini pitää erityisesti siitä, että toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään laaja-alaisessa yhteistyössä.

Osallisuudelle on monta määritelmää

Osallisuus on moniulotteinen käsite, jolle löytyy erilaisia määritelmiä – lähestymiskulmasta riippuen.

– Omassa työssäni asukasosallisuuskoordinaattorina lähestyn osallisuutta erityisesti viestinnän, vuorovaikutuksen, yhteiskehittämisen sekä motivaatio- ja tietojohtamisen kautta, Heidi kertoo.

Ilman vuorovaikutusta ei ole aitoa osallistamista

Asiakasosallisuus tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omiin palveluihinsa sekä niiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen tai arviointiin.

– Asiakasosallisuus on vuorovaikutuksellinen suhde ja uudenlainen toimintakulttuuri. Kannustan kaikkia toteuttamaan rohkeasti yksilöllistä ja tarpeisiin sopivaa asiakasosallisuustoimintaa, Sini sanoo.

Asiakasosallisuustoimintaa voidaan toteuttaa mm. asiakas- ja asukaskokousten, asiakasraatien, vertaistuki- ja kokemusasiantuntijatoiminnan avulla. Näin tehdään esimerkiksi Päijät-Sotessa, joka on yksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen vuodenvaihteessa liittyvistä organisaatioista.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen liittyy myös nykyinen Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Lisäksi muutos koskee Heinolan ja Sysmän perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita sekä osaa kehitysvammaisten erityishuoltopiiri Etevan palveluista. Myös alueen koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät hyvinvointialueen työntekijöiksi.

Sain kuulla ensimmäistä kertaa sote-uudistuksesta (sittemmin tunnettu myös hyvinvointialueuudistuksena) sen ollessa naurunalaisena. Netissä levisi kuva valtioneuvoston luomasta kaaviosta, josta ei ottanut millään tolkkua. Nuolia, tekstiä ja kuplia siellä täällä – ja vielä eri värisiäkin. Kuvan nähtyäni naurahdin ja jätin asian omaan arvoonsa.

Seuraavan kerran törmäsin termiin sote-uudistus kunnolla vuonna 2021, kun se oli eduskunnan käsiteltävänä. Asia tuli selkeämmäksi, kun keskustelin siitä ensin vanhempieni kanssa, sitten koulussa yhteiskuntaopin tunneilla ja lopuksi vielä täällä Päijät-Sotella kesätöissä ollessani. Oli selvää, että jotain isoa ja pitkään pohdinnassa ollutta uudistusta oltiin vihdoin saamassa maaliin asti.

Kaikkien kolmen tiedonlähteeni ansiosta minulle alkoi pikkuhiljaa valjeta, mitä kaikkea uudistus koskettaa ja tarkoittaa. Tuolloin uskoin käsittäneeni uudistuksen perusseikat paremmin kuin keskiverto ikäluokkani edustaja, olinhan kuullut monen alan ammattilaisen kommentit ja mielipiteet.

Nyt, jälleen yhden kuukauden mittaisen kesätyöjakson jälkeen, olen hieman viisaampi uudistuksesta ja sen tuomista hyvinvointialueista. Ymmärrän paremmin, kuinka montaa ihmistä uudistus koskettaa ja kuinka paljon se työllistää – ei pelkästään Päijät-Hämeessä, vaan koko Suomessa. Kuitenkin tärkein asia, joka minulle selvisi, on se, miten hyvinvointialueet muodostetaan. Uutena tietona sain kuulla hyvinvointialueen olevan kokonaan uusi organisaatio, johon liittyy eri toimijoita. Kukaan ei siis liity Päijät-Soteen, kuten aikaisemmin luulin.

Arttu Kuoppala

Arttu työskenteli viime ja tänä kesänä Päijät-Soten viestinnässä. Kuva kesältä 2021.

OLKA-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Päijät-Hämeen keskussairaalan pääaulassa on OLKA-piste, jossa OLKA-työntekijät ja vapaaehtoiset auttavat ja opastavat sairaalan asiakkaita ja ohjaavat tarvittaessa ihmisiä erilaisten yhdistysten toiminnan ja vertaistuen äärelle. Tarkoitus on tarjota potilaille ja läheisille kiireetöntä kohtaamista ja tukea sairauteen sopeutumisessa ja yhdistyksille paikka esittäytyä. OLKA-toimintaa on erikoissairaanhoidossa 18:lla paikkakunnalla Suomessa.

Keskussairaalan OLKA-pisteellä on saatavilla lähemmäs 50:n toimijan esitteitä ja lehtiä. Lisäksi OLKA-toiminta ylläpitää vertaistalo.fi-sivustoa, jonka kautta yhdistykset voivat kertoa toiminnastaan ja Toivo-vertaistukisovellusta, jonka avulla voi löytää vertaistukea ajasta ja paikasta riippumatta.

Sairaalavapaaehtoinen kohtaa kiireettömästi

OLKA-toiminnasta on monenlaista hyötyä asiakkaille:

  • Sairaalavapaaehtoiset opastavat oikeaan paikkaan ja juttelevat kiireettömästi.
  • Kun ihminen saapuu sairaalaan, voivat huoli ja jännitys olla päällimmäiset ajatukset. Silloin oikean paikan löytäminen voi olla haastavaa.
  • Oikeaan aikaan paikalle osuva vapaaehtoinen voi tuntua pelastajalta.
  • Ihmiset antavat vuolaasti kiittävää palautetta vapaaehtoisille. Vapaaehtoiset koetaan tärkeiksi ja tarpeellisiksi.

OLKA-toiminnan vapaaehtoisilta kysyttiin, mitä merkitystä heidän mielestään sairaalavapaaehtoisilla on potilaille, läheisille tai henkilökunnalle.

”Sairaalavapaaehtoinen auttaa ja kuuntelee. Moni olisi hukassa ilman meitä. Työntekijöiden taakka kevenee.”

”Tärkeä merkitys, kun voimme auttaa potilaita ja henkilökunta myös tyytyväisiä.”

”Uskoisin, että todella tarpeellinen palautteiden perusteella, joita olen saanut suoraan opastettavilta.”

Monet arvostavat OLKA-pisteeltä saatavaa tietoa tilanteessa, jossa luotettavan tiedon löytäminen voi olla vaikeaa.

OLKA-pisteistä hyötyy myös sairaalan henkilökunta:

  • Henkilökunnan palautteen mukaan vapaaehtoiset yleisissä tiloissa, Akuutti 24 -päivystyksessä ja syöpäklinikalla ovat tarpeellisia ja tuovat iloa sairaalaan.
  • OLKA-pisteeltä löytyy tietoa potilasyhdistyksistä ja vertaistuesta yhdestä paikasta.
  • Kaikkia yhdistysten tarjoamia tukimuotoja ei välttämättä muista, mutta tietoa löytyy OLKA-pisteeltä, sähköpostitse tai soittamalla.
  • Henkilöstö voi ohjata potilaan OLKAan, jossa tarjotaan kiireetöntä kuuntelua, vertaistukea ja ohjausta yhdistyksiin.

Entä mitä OLKA-toiminnan vapaaehtoiset saavat työstä?

  • Ihmiset antavat vuolaasti kiitosta vapaaehtoisille.
  • Kiitokset tuovat vapaaehtoisille tunteen, että he tekevät tarpeellista työtä. Kehut antavat energiaa tulla uuteen vuoroon. Vapaaehtoiset tuntevat olonsa merkitykselliseksi.
  • Apua antaessaan saa myös itse vaihtelua ja sisältöä arkeen: hyvää mieltä, ryhmään kuulumisen ja tarpeellisuuden tunteita, kiitollisuutta siitä, että pystyy auttamaan.

”Tuntuu hyvältä, että voin osaltani helpottaa toisen jännittyneisyyttä tai ahdistuneisuutta tarjoamalla apua.”

Vapaaehtoiset eivät ole yksin. OLKA-työntekijät valmentavat ja tukevat sairaalavapaaehtoisia tehtävissään Päijät-Hämeen keskussairaalassa yhdessä sairaalan kanssa. Vapaaehtoiset ovat luotettavia ja auttamiseen motivoituneita sekä vaitiolovelvollisia. Vapaaehtoisille järjestetään myös erilaisia yhteisiä virkistymisen paikkoja.

OLKA-toiminta tukee myös järjestöjen työtä:

  • OLKA-piste tarjoaa paikan esitellä toimintaa sairaalassa.
  • Vertaistukijoilla puitteet toimia sairaalassa.
  • OLKA-piste on keskitetty paikka yhdistysten lehdille ja esitteille sairaalassa.
  • OLKA-työntekijät ohjaavat yhdistyksiin ja vievät tietoa potilasyhdistyksistä henkilökunnalle.
  • Yhdessä OLKAn kanssa kerrotaan toiminnasta myös sairaalan henkilöstölle.
  • Toivo-vertaistukisovellus tarjoaa alusta yhdistyksen vertaistukitoiminnalle ajasta ja paikasta riippumatta.

Lisätiedot:

OLKA® Lahti on LINK Lahden järjestökeskus ry:n ja Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteistä toimintaa.

LINK Lahden järjestökeskus ry (lahdenlink.fi)
olka@lahdenlink.fi
OLKA-työntekijä Heidi Kirkonpelto 050 3822 333 heidi.kirkonpelto@lahdenlink.fi
OLKA-työntekijä Ulla Silventoinen 050 5444 330 ulla.silventoinen@lahdenlink.fi

Aluevaltuusto valitsi 27. kesäkuuta Petri Virolaisen Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi. Hän siirtyy hyvinvointialueen johtoon Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan virasta, jota on hoitanut viime helmikuusta lähtien. Sitä ennen Virolainen työskenteli Turun yliopistollisen keskussairaalan johtajana.

Petri Virolainen pitää henkilöstön jaksamisen ja riittävyyden varmistamista tärkeimpänä tehtävänään hyvinvointialuejohtajana

”Pidän itseäni aika päijäthämäläisenä”

Päijät-Häme, erityisesti Sysmän–Hartolan alue, on Petri Virolaiselle tuttu jo lapsuudesta.

– Vanhempani ovat alun perin Sysmästä. Äidin puolen suku on asunut siellä 1700-luvulta saakka. Minullakin on Sysmässä mökki ja talo. Olen kahden asunnon positiivisessa loukussa, eikä siitä ole aikomustakaan päästä pois. Päijät-Häme on siis minulle tuttu paikka, ja alueen uutiset tulee aina luettua. Täytyy sanoa, että pidän itseäni aika päijäthämäläisenä, vaikkei minulla virallista oikeutta siihen olekaan, hän hymyilee.

Hyvinvointialue mahdollistaa nykyistä järkevämmät hoitopolut

Petri Virolainen on tehnyt varsin vaikuttavan uran terveydenhuollon eri tehtävissä ja ollut aktiivisesti mukana yhdistys- ja järjestötyössä.

Nykyinen eli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan virka on ollut Virolaiselle mielekäs ja motivoiva, ja innolla hän odottaa myös uusia mielenkiintoisia haasteita Päijät-Hämeessä.

– Ei minulla mitään pakkoa ollut lähteä, mutta kun johtamistyötä tekee paljon, niin näkee edessään myös uudenlaisia mielenkiintoisia haasteita. Hyvinvointialue organisaationa antaa mahdollisuudet ja edellytykset toteuttaa esimerkiksi hoitopolkuja nykyistä järkevämmin. Kun potilaan hoitopolku on tietyllä tavalla yksissä käsissä, voidaan efekti ja resurssi allokoida yksilön kannalta parhaimpaan kohtaan.

Ennaltaehkäisevän työn lisäksi Petri Virolainen korostaa sitä, että on tärkeää tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan.

– Pitäisi päästä puuttumaan ongelmiin aiemmin, samoin kuin yli- ja alihoitoon.

Alueella hyvät lähtökohdat menestyä myös jatkossa

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen eduksi uusi hyvinvointialuejohtaja laskee sen, että alueella on jo tehty isoja ja hankaliakin päätöksiä, esimerkiksi palveluverkkoon tehdyt muutokset.

– Tiedän, että kipuilua on ollut, mutta hyvinvointialueen näkökulmasta on hyvä, että isoja ratkaisuja on jo nyt tehtynä. Päijät-Hämeessä on myös erinomaista osaamista, mistä kannattaa olla ylpeä.

Petri Virolainen ei pidä Päijät-Hämeen sijaintia haasteena osaajien saamiselle, vaan uskoo, että alueella on hyvät mahdollisuudet menestyä myös jatkossa.

– Alue ei ole kooltaan niin suuri, etteikö siellä pystyisi järjestämään hyvin palveluja. Päijät-Häme on isojen kaupunkien puristuksessa, mikä on oikein hyödynnettynä pitovoimatekijä. Mutta jos hassataan mahdollisuudet, on riskinä, että osaajia ja sitä kautta palveluja lähtee pois.

Päijät-Hämeen houkuttelevuus työ- ja asuinpaikkana on Virolaisen mielestä yksi tulevaisuuden suurista haasteista. Väestön ikärakenteen vinoutumisen jatkuminen kasvattaisi entisestään kustannusrasitetta ja -painetta.

”Kentällä ovat parhaat asiantuntijat”

Petri Virolainen haluaa olla johtajana mahdollistaja.

– En kuvittele, että minä osaan kaiken, vaan tiedän, että hyvinvointialueen osaaminen on kentällä. Siellä ovat parhaat asiantuntijat. Uskon avoimeen vuoropuheluun ja siihen, että kaikkiin asioihin on mahdollista löytää yhteisymmärrys.

Petri Virolaisen mielestä hänen tärkein tehtävänsä hyvinvointialuejohtajana on varmistaa henkilöstön jaksaminen ja riittävyys.

– Olemme eläneet haastavia aikoja. On tärkeää, että henkilöstön työtaakka ja hälinä saataisiin kohtuullistettua, se on ilman muuta isoin asia. Myös uusien osaajien saaminen ja pitäminen ovat merkittävässä roolissa.

Hän pyrkii olemaan johtajana avoin ja helposti lähestyttävä, mutta myös johdonmukainen.

– Ei voida muuttaa tiistaina tehtyä ratkaisua keskiviikkona. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan, mutta tietenkin jos ollaan väärällä tiellä, pitää löytyä rohkeutta muuttaa suuntaa.

Leppoisa maakunta

Parasta Päijät-Hämeessä on uuden hyvinvointialuejohtajamme mielestä luonto ja järvimaisemat. Petri Virolaisen mielestä maakunnassa on myös leppoisuutta, ja päijäthämäläiset ovat todella mukavia.

– Vaimoni, joka muuten on varsin varsinaissuomalainen, sanoo välillä, että kun aina vaan mietitään ja tuumataan, niin eikö voitaisi välillä sopia ja toimia, Petri Virolainen naurahtaa.

Kuka?

Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, ikä 56.

Syntynyt Sysmässä ja viettänyt paljon aikaa Päijät-Hämeessä, mutta käynyt koulut ja työskennellyt pääasiassa Varsinais-Suomessa.

Kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Tehnyt työn ohessa tutkimustyötä. Väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 1996, on nykyään Turun yliopiston dosentti.

Saa energiaa läheisistä, luonnosta, liikkumisesta ja lukemisesta.

Aloittaa näillä näkymin alkusyksystä hyvinvointialuejohtajan työt Päijät-Hämeessä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle työstetään järjestöyhteistyötä hyvällä sykkeellä.

Järjestöneuvottelukunnan perustamista käsiteltiin kesäkuun aikana sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa että asiakas- ja osallisuuslautakunnassa. Lautakunnat esittävät yksimielisesti järjestöneuvottelukunnan perustamista aluehallitukselle. Hyvinvointialueen aluehallitus päättää asiasta elokuun alussa. Järjestöneuvottelukunnan kautta on mahdollista saada monien toimijoiden monet äänet kuuluviin hyvinvointialueella. Tavoitteemme on saada järjestöneuvottelukunnan toiminta alkuun vielä vuoden 2022 aikana.

Järjestöyhteistyön mallin työstämistä varten kartoitettiin kesäkuussa kuntien ja järjestöjen ajatuksia sähköisillä kyselyillä. Järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia turvaava yhteistyön malli sisältäisi viestintä-, tila-, tapahtuma- ja avustusyhteistyön. Saamme elokuun aikana ehdotuksen mallista kuultavaksi järjestöille ja kunnille.

Hyvinvointialueen tulevaan HYTE-yksikköön esitetään resursoitavaksi järjestökoordinaattori. Järjestökoordinaattorin tehtäviksi on suunniteltu järjestöyhteistyön edistäminen, järjestöjen toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien tukeminen ja järjestöneuvottelukunnan koordinointi, järjestötiedon kerääminen, maakunnalliseen ja kansalliseen järjestöyhteistyön osallistuminen. Resursoinnit tulevat syksyllä käsittelyyn talousarvion suunnittelussa.

Järjestöjä kuultiin toukokuussa myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian työstämisessä. Strategiassa järjestöt huomioidaan keskeisinä yhteistyötahoina. Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen strategian kesäkuussa, ja nyt on meneillään sitä täydentävän palvelustrategian suunnittelu. Järjestöyhteistyö on noussut keskusteluissa hyvin esille. Palvelustrategia tulee järjestöille kuultavaksi alkusyksystä.

Järjestöyhteistyön rakenteiden ja toimintamallien luomista tukee myös kansallinen sote-muutostuen kokonaisuus. Lue SOSTEn blogista hankepäällikkö Anita Hahl-Weckströmin kesäkuinen kirjoitus tilannekuvasta ja tulevaisuuden vaikuttamiskanavista.

Järjestöillä riittää vaikuttamisen paikkoja hyvinvointialueilla – toimintaedellytykset, strategiat, palvelupolut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – SOSTE

Helena Haaja, järjestökoordinaattori

Yhtenä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tehtävänä on edistää maakunnallisten digitaalisten palveluiden yhteneväisyyttä. Tavoitteena on, että päijäthämäläisillä on käytössään samat sähköiset palvelut riippumatta siitä, minkä kunnan alueella asuu. Palvelujen laajentaminen ja yhdenmukaistaminen vaatii monitahoista tekemistä ja tämän tavoitteen eteen työskentelemme jatkuvasti.

Digiklinikka-palvelu otettiin kuntalaisten käyttöön Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen sote-keskusten alueilla joulukuun lopulla 2021. Yksi etappi on jälleen saavutettu, kun kesäkuussa 2022 vastaanottoaikojen, käyntitekstien ja laboratoriotulosten tarkastelu ovat käytössä näiden kuntien asukkaille Päijät-Soten digisovelluksessa. Harjun terveyden asiakkaat ovat voineet käyttää kyseisiä palveluja jo vuoden 2021 alusta alkaen. Päijät-Soten nettisivuilta voi tarkistaa mitä toiminnallisuuksia digipalvelusta jo löytyy. Digiklinikka – Päijät-Sote (paijat-sote.fi)

Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen asukkaat olivat käyttäneet Digiklinikan lääkäripalveluja toukokuussa yhteensä 135 kertaa.

Miten Digiklinikan ja Päijät-Soten digisovelluksen saa käyttöönsä?

Päijät-Soten digisovellusta voi käyttää verkkoselaimella osoitteessa https://oma.mehilainen.fi/ tai OmaMehiläinen-sovelluksella. OmaMehiläinen-sovelluksen voi ladata maksutta mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Kun haluaa asioida julkisen terveydenhuollon palvelussa, tulee valita asiointipohjaksi sininen Päijät-Soten teema. Teeman voi vaihtaa Omat tiedot -valikosta. Asiointi vaatii vahvan tunnistautumisen eli verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai varmennekortin.

Millaista apua voin saada Digiklinikalta?

Digiklinikalta voi saada apua esimerkiksi äkillisissä vatsa-, silmä-, iho- ja ylähengitystieoireissa. Digiklinikan suun terveydenhuollon palvelukanavalla voi asioida särkyjen ja muiden suun alueen vaivojen lisäksi erilaisten hoito-ohjeiden ja neuvonnan saamiseksi.  Huoli pärjäämisestä -palvelukanava tarjoaa keskusteluapua mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä haasteissa.

Onko Digiklinikan käyttäminen kallista?

Digiklinikan käyttäminen rinnastetaan sote-keskuksen vastaanottoihin eli Digiklinikan käytöstä peritään asiakasmaksu samankaltaisesti oman sote-keskustoiminnan kanssa. Digiklinikan palvelut sisältyvät lääkärin vastaanoton vuosimaksuun.  Asiakasmaksuja ei peritä hoitajakäynneistä eikä alle 18-vuotiailta

Missä voin nähdä ajanvaraukseni tai muita tietojani?

Päijät-Soten digisovelluksessa asiakas voi nähdä omat ajanvarauksensa, laboratoriolähetteensä ja -tuloksensa sekä käyntitekstinsä. Varatun ajan voi perua palvelun kautta, mutta ajan vaihtaminen tai varaaminen ei vielä ole mahdollista. Peruutusmahdollisuus ei koske kaikkia suun terveydenhuollon aikoja eikä varattuja soittoaikoja. Sovelluksen kautta asiakas voi myös ilmoittautua vastaanotolle.  Nämä edellä kuvatut toiminnallisuudet ovat käytössä avoterveydenhuollossa, perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimipisteissä, aikuisten fysioterapiapalveluissa sekä suun terveydenhuollon palveluissa.  Kesäkuussa käyttöön tulleet uudet toiminnallisuudet ovat asiakkaille maksuttomia.

Mitä hyötyä asiakkaalle on Päijät-Soten digipalvelun käyttämisestä?

Asiakkaat, joilla on mahdollisuus käyttää Päijät-Soten digisovellusta, voivat helposti hallita asiointejaan ja tavoittaa terveydenhuollon ammattilaisen ajasta ja paikasta riippumatta. Toisaalta kaikilla asiakkailla on yhä mahdollisuus tarkastella terveys- ja hoitotietojaan tuttuun tapaan myös Omakanta-palvelun kautta.

Saija Forss-Kupari  
Asiantuntijasairaanhoitaja

Tulevaisuuden sote-keskus -hanke

Vuoden 2022 alusta Päijät-Soten suun terveydenhuollon asiakkaille on tarjottu omahoitoa tukevaa terveysvalmennusta. Tavoitteena on löytää paras tapa auttaa asiakasta löytämään arjen vahvuutensa ja vahvistaa hänen kykyään toimia omaksi parhaakseen. Parhaassa tapauksessa käynnit hammashoitolassa harvenevat ja toimenpiteiden määrä vähenee.

Nuori nainen pesee hampaitaan peilin edessä.

Suuhygienistit Sirpa Kumpulainen ja Mirja Visanen opiskelivat terveysvalmentajiksi työn ohella.

– Opiskelu on tuntunut kiinnostavalta ja mielekkäältä, etenkin kun asia nivoutuu hyvin kliiniseen työhön. Valmennuksesta on saanut paljon käsitteitä ja uusia merkityksiä asioille, joita on pitänyt ehkä itsestään selvinä. Uudet asiat ja niiden opiskelu ovat tervetulleita aina silloin, kun ne auttavat asiakasta ja siten myös ohjaajaa kohti yhteisesti sovittuja tavoitteita ja tarpeellista muutosta, Sirpa Kumpulainen pohtii.

Visasen mukaan esimerkiksi motivoiva haastattelu on ollut tuttua jo aiemminkin, mutta terveysvalmentajaksi opiskelu on silti avartanut ajattelua ja muokannut työnteon tapoja.

– Uudet käsitteet ja niiden soveltaminen käytäntöön potilastyössä sekä erilaiset kotiharjoitteet ja havaintotehtävät ovat saaneet ohjaajana itseni myös pohtimaan asioita ja löytämään omia, ehkä piilossakin olevia vahvuuksia. Kaikki tämä uuden oppiminen, kokeminen ja käytäntöön vieminen varmistuu kokemuksen ja harjoittelun kautta ajan myötä. Kollegoiden antama vertaistuki on tärkeää jatkossakin, hän toteaa.

Opiskelu itsenäisesti työn ohessa on vaatinut tarkkaa suunnittelua ja ajankäytön hallintaa, ja kaikki sopivat välit, kuten vaikkapa potilaiden peruutusajat, on pyritty hyödyntämään.

Mirja Visanen listaa terveysvalmennuksen hyötyjä monesta näkökulmasta:

– Asiakasta ajatellen omahoito tehostuu, suun terveysriskit pienenevät ja suun terveys paranee. Me suuhygienistit hyödymme osaamisemme kartoittamisesta, kehitymme ja työmme monipuolistuu. Lisäksi rakennamme yhteistyötä sekä moniammatillisesti että yli organisaatiorajojen. Koko organisaatio hyötyy, kun asiakkaiden terveys kohentuu ja käyntien määrä vähenee. Lisäksi se nopeuttaa muiden asiakkaiden hoitoon pääsyä, tehostaa toimintaa ja pienentää hoitokustannuksia.

Asiakkaan voimavarat vuorovaikutuksen pohjana

Terveysvalmennus on haastanut ajattelua asiantuntijalähtöisestä ajattelusta kohti asiakkaan voimavaroista lähtevää vuorovaikutusta.

– Asiakkaan toiveet, kokemukset ja elämäntilanne määrittelevät pitkälle sitä, mihin hän on valmis ja mitä hän kykenee ottamaan vastaan: jokainen meistä on oman elämänsä asiantuntija, Mirja Visanen painottaa.

– Terveysvalmennuksessa tärkein työväline on voimaannuttava vuorovaikutus! Lähdetään liikkeelle asiakkaan hyvästä, tuetaan hänen vahvuuksiaan ja perustarpeitaan. Pyritään ohjattavan ymmärtämiseen, ja myös sen, että muutos ei ole suoraviivaista, Kumpulainen sanoo.

Visasen mukaan erilaisten asiakkaiden ja tilanteiden kohtaaminen ja yhteistyön rakentaminen heidän kanssaan on todella kiinnostavaa, vaikka samalla haasteellistakin.

– Parasta on, kun valmentajana voi kannustaa ja tukea asiakasta löytämään voimavaransa ja vahvuutensa omaan arkeensa ja asiakas itse tekee haluamansa muutoksen.

Sirpa Kumpulainen, suuhygienisti
Mirja Visanen, suuhygienisti
Päijät-Sote