Blogi: Palaute, monen työpaikan käyttämätön voimavara
Milloin viimeksi annoit palautetta töissä?
Palautetta voi antaa työyhteisössä kuka vaan ja kenelle vaan. Helposti ajatellaan, että palautteen antaminen kuuluu esihenkilölle ja riittää, kun palautetta annetaan kehityskeskustelussa. Merkityksellinen palaute ei kuitenkaan katso titteliä tai vaadi erikseen varattua hetkeä.
Kiittävä palaute on saajalleen viesti siitä, että hän tekee työssä oikeita asioita. Kiittävän palautteen saaja kokee todennäköisemmin ammattiylpeyttä, merkityksellisyyttä ja innostusta työssään. Palaute vaikuttaa hyvinvointiin ja lisää työnimua. Kollegan tai esihenkilön kannustavat sanat voivat kannatella pitkäänkin.
Keväällä kysyimme hyvinvointialueen työntekijöiltä, millaisia kokemuksia heillä on palautteen saamisesta työyhteisössään. Tulosten perusteella palautetta voitaisiin antaa paljon enemmän, ja samansuuntaisia tuloksia saataisiin luultavasti monista muistakin organisaatioista.
Kuinka lähteä kehittämään palautekulttuuria?
Jos työyhteisössä ei olla harjaannuttu palautteen antamiseen, kannattaa harjoitella positiivisella palautteella. Palautteen tulee kohdistua asioihin ja tekemiseen.
Palautteen antaminen ei vaadi erillisiä järjestelyjä tai keskusteluajan varaamista. Palaute voi olla nopeakin kommentti työtilanteessa, kuten “teitpä näppärästi tuon”. Palautetta voi antaa työpäivän päättyessä “Kiitos päivästä, taitavaa työskentelyä”. Näin työyhteisössä rakennetaan palautekulttuuria. Jokaisen panosta tar-vitaan. Palautevuorovaikutus sekä edellyttää että edistää psykologista turvallisuutta työyhteisössä.
Eri ihmiset ymmärtävät palautteen eri tavoin. Erilaisista näkemyksistä kannattaa keskustella ja pohtia, miten palaute tukee työyhteisön toimintaa. Voi olla hyödyllistä myös käydä läpi tiimin kesken, miten kukin toivoisi saavansa palautetta. Joissain työyhteisöissä on sovittu yhdessä palautteen antamiselle kanavat ja ajankohdat, jotta se ei kiireessä unohdu.
Korjaava palaute ravitsee kehittymistä
Palautteen tarkoitus on kiittämisen ja arvostuksen osoittamisen ohella vahvistaa palautteen saajan ym-märrystä siitä, että hän tekee työssään oikeita asioita. Joskus tarvitaan myös korjaavaa palautetta.
Korjaavan palautteen antaminen on luonnollisesti haastavampaa ja sen antamista saatetaan vältellä. Kor-jaavan palautteen sivuuttaminen voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Jos korjaavaa palautetta ei anneta, ei työntekijä välttämättä tiedä, miten vastata hänelle asetettuihin odotuksiin. Hän ei saa mahdollisuutta näyt-tää osaamistaan ja osoittaa kehittymispotentiaaliaan. Pahimmassa tapauksessa koko työyhteisö kärsii.
Korjaavaa palautetta annettaessa tulee selkeästi kertoa, mitä työntekijältä odotetaan. Palautetta annetta-essa keskeistä on säilyttää hyvä keskusteluyhteys, jolloin palautteen saaja voi kommentoida ja kysyä li-sää. Palautetta annettaessa tulee keskittyä, kuunnella ja olla kiinnostunut palautteen saajasta ja hänen kehittymisestään.
Anna palautetta jo tänään
Palautteen antaminen vaatii läsnäoloa ja rohkeutta. Ensin mainittua, jotta huomaa, kun on paikka laukoa, ja jälkimmäistä, jotta saa avattua suunsa. Kokeile jo tänään ja katso, mitä tapahtuu!
”Elämme pihtaamisen kulttuurissa, jossa hyvää jaetaan säästöliekillä. Sen tilalle tarvittaisiin anteliaisuuden kulttuuri, ja kaikkein helpointa anteliaisuutta on palaute. Se on käyttämätön voimavara monella työpaikalla.” -tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos.
Lue lisää palautevuorovaikutuksesta:
Sarkkinen, M. 2017. Palaute on työelämän pienin suuri asia | Työterveyslaitos (ttl.fi) Työpiste-verkkolehti, Työterveyslaitos.
Ahonen, K. 2023. Palaute on tärkeä osa tiimin vuorovaikutusta – mutta miten se toimii? – Prologos Problogi, Prologos ry.
Kähkönen, E. 2023. Supportiivinen viestintä työyhteisössä – mitä ja miksi? – Ahjo Communications (ahjo-comms.fi)
Kirjoittaja: Pia Haarnio, viestintäasiantuntija