Blogi: Hyvinvointialue tarvitsee puolustajia

Suomalaiset ovat valinneet pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mallin. Tämän vuoksi on keskeinen kysymys, millaisen yhteiskunnan tilannekuvan perusteella seuraava hallitus ja valitut kansanedustajat lähtevät sitä uudistamaan. Tilannekuva liittyy varsinkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon, oppilashuoltoon sekä pelastustoimeen – siis hyvinvointialueiden palveluihin ja niiden tulevaisuuteen.  

Hyvinvointialueiden vastuulla on noin 20 miljardia valtion 84 miljardin euron budjetista. Koska osuus on merkittävä, ei kenenkään tulisi manata alueiden epäonnistumista tai vaikeuttaa niiden toimintaa heikentävällä päätöksenteolla. Tällä viittaan hyvinvointialueiden rahoituksen sekä lainsäädännön korjaamiseen. Hyvinvointialueet ovat suorittamassa maan historian suurinta hallinnollista uudistusta satojen organisaatioiden ja toimintojen yhdistyessä 21:een alueeseen. Hyvinvointialueet tarvitsevatkin paitsi työrauhaa myös tukea uudistusten tekemiseen.

Yhtä vaarallista kuin vahingoittavan lainsäädännön laatiminen on päättämättömyys ja asioiden jämähtäminen ideologisiin kysymyksiin. Soteuudistuksen historia on esimerkki päätöksenteosta, johon meillä ei ole varaa. Yli 15 vuotta hallitus hallituksen jälkeen epäonnistui uudistuksessa. Virkamiehet ministeriöissä ja ympäri Suomen käyttivät tuhansia tunteja valmistelutyöhön, jonka hintalappua voimme arvailla. On välttämätöntä, että valitsemme eduskuntaan kansanedustajia, jotka kykenevät löytämään kompromisseja – ja kuuntelevat maakunnan ääntä.

Omien henkilökohtaisten voittojen sijaan tärkeintä tulee olla yhteinen etu. Olemme hyvinvointialueella valmiit tukemaan edustajia päätöksien vaikutusten arvioimisessa.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysjärjestelmän sekä pelastuslaitoksen kehittämistyö on ollut pitkäjänteistä alkaen jo 1800-luvulla. Nyt tätä perintöä kantaa yksi organisaatio, hyvinvointialue.

Valtionohjauksen yhteensovittaminen paikallisten toimintatapojen ja rakenteiden kanssa vaatii opettelua mutta nyt hyvinvointialueille yhtenäinen kansallinen ohjaus tuo kaivatun valtakunnallisen raamin – myös talouteen. Vahva toiveeni on, etteivät tulevat päättäjät sido käsiämme yksityiskohtaisella ohjauksella. Viestini on: ”Kertokaa päämäärä, mutta antakaa meidän toteuttaa se, kuten parhaaksi katsomme.” Maakuntamme asukkaat, päättäjät ja ammattilaiset löytävät kyllä oikeat ratkaisut. Ihmiset eivät nimittäin lopeta sairastamista eduskunnan päätöksellä eivätkä normitukset tuo automaattisesti lisää hoitavia käsiä. 

Kansanedustajilla on merkittävä rooli hyvinvointialueiden rahoituksen ja sääntelyn päättämisessä. Olemme osa Helsinkiin suuntautunutta eteläistä yhteistyöaluetta, jonka kontekstissa Päijät-Hämeen edelläkävijyyden puolesta taisteleminen on keskeinen lainsäätäjän tehtävä. Hyvinvointialueella on alueen suurimpana työnantajana merkittävä elinvoimatehtävä, jonka menestymisellä on suora vaikutus kaikkeen. Ilman työkykyisiä ja hyvinvoivia ihmisiä meillä ei ole verotuloja, työntekijöitä ja toimivaa elinkeinoelämää. 

Ihminen on uudistuksen tärkein asia.

Kristiina Hämäläinen

Kirjoittaja on aluehallituksen puheenjohtaja