Päijät-Hämeessä pääsee tuki- ja liikuntaelinoireista, eli esimerkiksi polven, olkapään tai selän erilaisista äkillisistä oireista ja kiputiloista fysioterapeutin suoravastaanotolle. Suoravastaanotto tarkoittaa sitä, että asiakas menee ensikäynnille fysioterapeutin vastaanotolle käymättä ensin lääkärissä. Tämä nopeuttaa hoitoon pääsyä, joka on myös syyskuun alussa voimaan tulleen hoitotakuun uudistuksen tavoitteena.
Fysioterapeutin suoravastaanotto on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille päijäthämäläisille. Asiakas voidaan ohjata suoravastaanotolle hyvinvointialueen eri palvelujen kautta, esimerkiksi sote-keskuksesta, Päivystysapu 116117 palvelunumerosta, Akuutti24 ensihoito- ja päivystyskeskuksesta tai digiklinikalta. Sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen, ja voi antaa sen perusteella ajan suoravastaanotolle.
Myös Omaolo.fi-palvelu voi oirearvion tuloksen perusteella suositella suoravastaanotolle menemistä. Kun oirearvion on täyttänyt, palvelu ohjaa itsehoitoon, liikuntaneuvojalle, lähettämään tuloksen ammattilaiselle tai hakeutumaan päivystykseen. Jos tulos ohjaa fysioterapian suora- tai videovastaanotolle, voi ajan varata sähköisesti itse.
– Meillä on hyviä asiakaskokemuksia fysioterapeutin suoravastaanottopalvelusta Päijät-Hämeessä. Asiakas pääsee nopeammin hoitoon, ja myös kuntouttaminen päästään aloittamaan ajoissa toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi. Fysioterapeutin työnkuva on laajentunut perinteisesti lääkärille kuuluneisiin tehtäviin, kertoo erityisasiantuntija Tuula Häyrinen.
Myös asiakaskyselyjen (2019–2022) mukaan kuntoutuksen asiakkaiden kokemus oli kiitettävä. Yli 80 prosenttia vastaajista kertoi palvelusta olleen heille erittäin paljon tai paljon hyötyä. Lisäksi yhtä moni ilmoitti, että kuntoutuspalvelu oli riittävä eikä kuntoutusjakson aikana ollut tarvetta hakeutua lääkäriin saman vaivan takia.
Hoitoon osallistuu moniammatillinen tiimi
Alueen sote-keskuksissa fysioterapeutit kuuluvat moniammatillisiin tiimeihin, jotka hyödyntävät asiantuntijoiden yhdistettyä osaamista hoidossa. Hoitaja arvioi, onko asiakkaan tuki- ja liikuntaelinoire hoidettavissa fysioterapian keinoin vai onko hänet syytä ohjata tiimin lääkärin vastaanotolle. Hoitaja ohjaa asiakkaan suoraan lääkärin vastaanotolle, jos kovaan kipuun liittyy esimerkiksi kuumeilua, sen syynä on tapaturma tai jos yleisterveydentilassa tapahtuu äkillisiä muutoksia. Lapset sen sijaan menevät suoraan lääkärin vastaanotolle vähäisemmistäkin oireista.
– Suoravastaanottoon koulutetut fysioterapeutit hoitavat tuki- ja liikuntaelinsairaita itsenäisesti yhteistyössä asiakkaan kanssa. Pieni osa tarvitsee jatkokäyntiä lääkärille, ja tarvittaessa fysioterapeutti voi ohjata asiakkaan tiimin lääkärin vastaanotolle, Häyrinen sanoo.
Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä fysioterapeutti haastattelee asiakasta ja selvittää hänen oireitaan ja toimintakykyään. Tutkimuksen perusteella asiakas saa ohjausta sopivaan liikuntaan, kotona toteutettaviin harjoitteisiin, kivun lievitykseen, ergonomiaan tai päivittäisiin apuvälineisiin ja tukiin sekä neuvoja käsikauppalääkkeiden käytöstä. Lisäksi fysioterapeutti voi myöntää tarvittaessa lyhyen sairausloman.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Yli 65-vuotiaiden omaishoitajat vastasivat kesällä järjestetyssä palautekyselyssä olevansa pääosin tyytyväisiä Ikääntyneiden asiakasohjauksen toimintaan. Palvelukokemuksen keskiarvoinen arvosana oli 4,6 kun asteikko oli yhdestä viiteen (1 täysin eri mieltä – 5 täysin samaa mieltä).
Myös palveluun pääsy (4,3), kohtelu (4,5) ja jatkosuunnitelman tekeminen (4,4) ansaitsivat vastaajien mielestä hyvät arvosanat.
– Omaishoitajat ovat pääosin kokeneet myös asiakasohjaajien työskentelyn olevan asiantuntevaa, ystävällistä ja asiakaslähtöistä, joten voimme olla ylpeitä työmme laadusta, iloitsee palvelupäällikkö Kirsi Virtanen.
Kehittämiskohteina nousi esiin omaishoidon vapaiden järjestäminen. Omaishoitajat ovat kokeneet, että puhelimitse tehtävä vapaiden varaus on hankalaa ja työlästä. Palautteen perusteella vapaiden varausjärjestelmää kehitetään. Sähköinen varausjärjestelmä on tavoitteena ottaa käyttöön vuoden 2024 aikana.
– Kehitteillä olevan varausjärjestelmän on ensisijaisesti tarkoitus helpottaa omaishoitajien mahdollisuutta varata omaishoidon vapaita. Oletettavaa on, että varausjärjestelmän käyttöönotto vähentää yhteydenottoja omaishoidon palvelunumeroon, jonne asiakkaat ovat kokeneet ajoittain vaikeutta ”päästä läpi”. Yhteydenotto muissa omaishoitoon liittyvissä asioissa on siis mahdollisesti tulevaisuudessa helpompaa, Virtanen sanoo.
Palautekysely toteutettiin alkukesästä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjauksessa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelut ryhtyi tänä kesänä tarjoamaan omaa kommunikaatio-ohjaustaan, kun aikaisemmin sitä ostopalveluna tuottaneen kumppanin vastaava palvelu loppui. Kommunikaatio-ohjaus tarkoittaa opastusta johonkin erityiseen viestintämenetelmään, jota henkilö käyttää vamman tai neurologisen poikkeavuuden takia puheen sijaan tai sen rinnalla.
Kommunikoinnin keinoina voivat toimia esimerkiksi kuvat tai tukiviittomat, jotka ovat yksittäisiä viittomia viittomakielestä, ja niillä viitotaan puheesta lauseen avainsanat.
Hyvinvointialueen vammaispalvelujen tuoreen kommunikaatio-ohjaaja Emma Tarvaisen asiakkaat ovat pääosin 5-8-vuotiaita lapsia, joilla jonkin kehitysvamman vuoksi puheen kehitys on viivästynyt tai sitä ei tule ollenkaan. Asiakkaina on myös nuoria, joiden kommunikointivälinettä täytyy päivittää ajan tasalle esimerkiksi opiskelujen takia.
– Kuvakortit voi ujuttaa helposti mukaan leikkiin ja peleihin. Minulla on esimerkiksi usein apuna magneettinen ongintapeli. Se on lapsen silmissä huomattavasti kiinnostavampi kuin kasa kuvia. Kauppaleikissä taas käytän kassakonetta leikkirahojen ja laminoitujen ostoskuvien kera. Kuvallinen toimintataulu on vieressä tukemassa leikkiä. Siitä katsomme avainsanoja. Kysyn yleensä perheeltä lapsen mielenkiinnon kohteista. Jos perheen lapsi tykkää kovasti ötököistä, niin sitten valmistaudun kotikäynnille tulostamalla ja laminoimalla ötököiden kuvia, Emma nauraa.
– Koen, että apuvälinettä pitäisi päivittää aika useinkin, koska mielenkiinnon kohteet vaihtuvat. Se mah-dollistaa esimerkiksi keskustelemisen ajankohtaisesti omaa apuvälinettä hyödyntäen. Opetamme kuitenkin lähimmät ihmiset myös itse päivittämään apuvälinettä.
Ohjauksen avulla lapsi saa oman äänen kuuluviin
Perhe voi olla usean palvelun asiakkaana samanaikaisesti, joten päiväohjelmaan voi pakkautua sovittuja tapaamisia melkoisesti. Voimavaratkin voivat olla vähissä. Tällöin Emman rooli ammattilaisena on kannustaa ja ymmärtää.
– Saattaa olla toimintaterapiaa, fysioterapiaa ja arkeakin pitäisi pallotella päiväkodin tai koulun ja työn välillä. Sitten tulee vielä yksi palvelu, joka pitäisi saada lisättyä päivän ohjelmaan. Omien havaintojeni lisäksi pohdimme yhdessä lapsen vanhempien kanssa sitä, mitä kommunikointikeinoa lähdemme harjoitte-lemaan. Vanhempien motivaatiolla opetella uusi menetelmä on suuri merkitys. Jos esimerkiksi tukiviittomia ei jostakin syystä haluta opetella, niin sitten valitsemme kuvat. Yritän kuitenkin motivoida vanhempia lapsen ehdoilla tapahtuvaan harjoitteluun.
– Alkutapaamisissa lapsen lisäksi myös perheen aikuiset saattavat olla hämillään. Omaa lasta ymmärretään yleensä hyvin kotona, erityistarpeista huolimatta. Ensimmäinen tehtäväni voikin olla se, että perustelen perheelle, miksi ohjaukselle kannattaa antaa mahdollisuus. Lapsen on tärkeää tulla kuulluksi myös kodin ulkopuolella: koulussa, palveluissa ja harrastuksissa. Lapsi saa oman äänen kuuluviin eikä hänen tarvitse olla pelkästään toisten tulkinnan varassa.
Kommunikoinnin ongelmia on monen tasoisia, ja myös apuvälineitä on lukuisiin erilaisiin tarpeisiin. Jos kädet ovat jäykät ja kuvakorttien käsittely ei onnistu, niin kommunikointi voi kuitenkin onnistua painikkeilla, joihin pystyy äänittämään esimerkiksi päivän kuulumisia. Myös katseohjattavia apuvälineitä on olemassa.
– Yksilöllistän menetelmää sen mukaan, mikä perheelle toimii parhaiten, ja opetan sen käytön. Yleensä menetelmää lähdetään rakentamaan kuvista ja tukiviittomista. Puhetta tukevia ja korvaavia apuvälineitä on kuitenkin yllättävän paljon ja tarpeen mukaan opettelen myös itse uusien apuvälineiden käyttöä.
Luottamus syntyy askel kerrallaan
– Välillä motivointi paksun kuvakansion ääreen voi olla hankalaa, joten yleensä otan mukaan ensimmäisille käynnille vain muutamia kuvia, en kokonaista kansiota. Tabletti puolestaan tuntuu houkuttelevalta, ja jo pienet lapset osaavat käyttää kätevästi digilaitteita.
Emma on itsekin joka kerta uuden äärellä, kun hän tapaa ensi kertaa asiakasperheen. Ensimmäisillä kerroilla keskitytään tutustumiseen ja luottamuksen saamiseen.
– Lapset tutustuvat omilla ehdoillaan. Eräs lapsi tuli ottamaan olkapäistä kiinni, jolloin hänen äitinsä osasi kertoa, että lapsi haluaa kiivetä reppuselkään. Silloin pitää vain mennä mukana. Luottamuksen raken-tuminen vie aikaa, enkä säikähdä, jos perhe ei haluakaan ottaa ensimmäisellä kerralla vielä kuvia kokeiluun. Parasta palautetta on, kun pienellä ihmisellä syttyy lamppu, ja hän itse huomaa onnistuneensa.
Kommunikaatio-ohjausta haetaan vammaispalveluna, ja sen voi myöntää sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, yleensä asiakkaan oma työntekijä.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeeseen perustuen Päijät-Hämeen hyvinvointialue jakaa joditabletteja alle 3-vuotiaita varten ja raskaana oleville syntyvää lasta varten. Tabletit ovat osa tavanomaista varautumista, ja niitä käytetään ainoastaan, jos ministeriö tai pelastusviranomainen ohjeistaa niin säteilyonnettomuustilanteessa. Pelastusviranomainen käyttää tarvittaessa vaaratiedotetta tai muita viestintäkanavia tiedottaessaan sisälle suojautumisesta ja joditablettien käytöstä.
Tabletit jaetaan lasten vanhemmille neuvolakäynnin yhteydessä kokonaisina 10 tabletin pakkauksina, yksi pakkaus perhettä kohden.
Jos neuvolakäynti ei ole ajankohtainen, jodivalmisteen voi noutaa Lahden perhekeskuksen avoneuvolasta ma–to kello 8–10 tai noutoajan voi varata puhelimitse normaalista neuvolan ajanvarausnumerosta 044 416 3103.
Annostusohje löytyy pakkausselosteesta. Joditabletit tulee säilyttää kuten muutkin lääkevalmisteet ja vanhentuneet toimitetaan apteekkiin hävitettäväksi.
Säteilyvaaratilanteessa suurin riski on pienillä lapsilla ja sikiöillä. Muille, eli yli 3-vuotiaille lapsille ja enintään 40-vuotiaille, suositellaan omaehtoista varautumista ja joditablettien hankkimista avoapteekista.
Kausalalainen Kalevi juttelee kotikuntoutusjakson virkistäneen mieltä ja parantaneen jaksamista arjen askareissa. Kuntoutusohjelman noudattaminen tuo Kaleville jokaiselle päivälle tietyllä tavalla lisämerkitystä, ja kotikuntoutuksen ammattilaiset saavat häneltä kiitosta harjoitteluun innostamisesta.
Teen liikkeitä sillä tarkoituksella, että saan hallinnan tunnetta arkeeni. Edistymisen huomaa säännöllisiä askareita tehdessä. Liikkuminenkin on parantunut. Ohjaaja on kuin hyvä haltija, joka liki huomaamattomasti saa yrittämään parastaan. Kuntoutuksen onnistuminen vaatii hyvää vuorovaikutusta kuntoutujan ja kuntouttajien välillä. Pitää olla yhteisymmärrys siitä, mitä tehdään ja miksi, Kalevi kiteyttää.
Lähihoitaja Sanna Peltola kehaisee, että Kalevin oma motivaatio ja ahkeruus tehdä harjoitteita on näytellyt suurinta roolia kuntoutumisen edistymisessä. Hän kertoo, että asiakkaan motivaatio, sitoutuminen ja halu tehdä harjoitteita myös niinä päivinä, kun ohjaaja ei käy, ovat kuntoutumisen edellytyksiä. Kuntouttajat rohkaisevat asiakkaita ottamaan liikkeitä osaksi jokapäiväistä toimintaansa. Esimerkkinä Sanna kertoo kehottavansa asiakkaita tekemään muutaman ylimääräisen seisomaannousun pöydästä noustessa.
Kalevilla on haastatteluhetkellä menossa 57. päivä kuntoutuksen aloituksesta, ja ohjelma on sisältänyt tähän mennessä 13 lepopäivää. Kehitystä tapahtuu, vaikka vielä tasapainon kanssa riittää tekemistäkin. Kuntoutuksessa tärkeää on asiakkaan vastuunotto ja sitoutuminen omaan kuntoutumiseensa. Kalevi tunnistaa, että omalla kehittymishalulla ja harjoittelun jatkuvuudella on suuri merkitys kuntoutumisessa.
Minua motivoi se, kun huomaan miten myönteisesti harjoittelu vaikuttaa olooni. Sen tuntee kehossaan, että tästä on ollut hyötyä ja tämä vie eteenpäin. Jo pelkästään seurantasoitto kolmen kuukauden päässä motivoi, listaa Kalevi.
Sanna kertoo, että käyntejä jaksoon kuuluu muutaman viikon aikana tilanteen mukaan noin pari kertaa viikossa. Kalevin kuntoutus sisälsi kymmenen tapaamista. Kun jakso päättyy, niin kolmen kuukauden kuluttua kuntouttaja tekee seurantasoiton, jossa kartoitetaan, miten asiakkaalla on mennyt jakson päätyttyä.
Aina urheilullista elämää viettäneelle Kaleville kuntoutusjakso nosti esiin tuttuja tuntoja aktiivisemmilta urheiluajoilta. Esimerkiksi viimeisimmän lepopäivän jälkeen lihakset kaipasivat jo kovasti liikettä.
Nuoruudessani harrastin kaikenlaista liikunnallista, kuten suunnistusta, pyöräilyä ja ylipäätään tein maatalon töitä. Harrastin pitkän matkan lajeja, ja pyöräilin esimerkiksi Kilpisjärveltä Tornioon. Kuntoutuksessa on muistunut mieleen liikunnan parhaat puolet ja se hyvä olo, mikä siitä voi tulla. Yleensä harjoitusten jälkeen jalat vapisevat kuin vastasyntyneellä vasikalla. Nautin siitä olotilasta, kun veri kiertää hyvin, Kalevi pohtii.
Sanna rohkaisee tarttumaan kotikuntoutuksen palveluihin, jos niitä tarjotaan. Kotikuntoutuksen ammattilaiset huolehtivat käynnille tarvittavat apuvälineet, ja harjoituksia tehdään asiakkaan tilanteen, voimavarojen ja kunnon mukaan.
Fysioterapeutti tekee jokaiselle asiakkaalle oman henkilökohtaisen harjoitusohjelman, ja liikkeet opetetaan käynneillä. Aloitamme rauhallisesti ja tehoja lisätään sitten mahdollisuuksien mukaan. Ei pidä pelätä, että rasittaisimme ketään liikaa. Mielialakin saattaa vaihdella päivän mukaan, ja otamme sen harjoittelussa huomioon.
Kalevi kokee, että kuntoutumisjaksolle osallistuminen on satsaus arkielämän laatuun.
Arkeahan ihmisen elämä enimmäkseen on. Presidentinlinnan kutsutkin ovat vain kerran vuodessa. Jumppahetkiä varten en ole valmistautunut mitenkään erityisesti. En vedä jumppatrikoita jalkaan, vaan istun verkkareissani odottamassa pelargonian takana, että joko se ohjaaja pian tulee, Kalevi nauraa.
Kotikuntoutuksen tarkoituksena onkin tukea kuntoutujan itsenäistä pärjäämistä kotona ja arkiympäristössä, kun toimintakyky on laskenut tai uhattuna. Syynä voi olla esimerkiksi onnettomuus, sairaus tai leikkaus. Asiakas saa kotikuntoutuksen palveluja, kun terveydenhuollon ammattilainen on tehnyt arvion ja todennut tarpeen palvelulle.
Kuntoutuskeskuksen tulosyksikköpäällikkö Pirkko Heinonen kertoo, että Päijät-Hämeessä kotikuntoutusmallia on kehitetty järjestelmällisesti. Kiitosta on saanut esimerkiksi viimeisin uudistus, jonka ansiosta kotikuntoutuspalveluun ohjataan keskitetysti samasta paikasta ja numerosta.
Jatkossa etäkuntoutukseen panostetaan yhä enemmän, ja kehitteillä on parhaillaan ryhmätoimintamalli. Myös muiden sairaanhoitopiirien kotikuntoutuksen järjestäjät ovat olleet kiinnostuneita mallistamme, Heinonen mainitsee.
Kuntoutuksen tulosaluejohtaja Veli-Pekka Hakanen kertoo, että kotikuntoutuksen 78 työntekijää tekevät vuodessa noin 30 000 kotikäyntiä ja noin 10 000 muuta kuntoutustapahtumaa asiakkailleen. Kuntouttaja voi tulla asiakkaan kotiin, jos asiakkaan toimintakyky ei riitä asioimaan sote-keskuksessa. Kotikuntoutusta järjestetään tiiviimpinä tehostettuina jaksoina sairaalasta kotiutuville tai ylläpitävänä kuntoutuksena pääasiassa kotihoidon palvelupäätöksen saaneille asiakkaille. Tehostettujen kuntoutusjaksojen jälkeen tehtyjen loppuarvioiden perusteella (2021), asiakkaista 68 prosentin toimintakyky oli parantunut. Kolme kuukautta jakson päättymisen jälkeen toimintakyky oli noussut edelleen 34 prosentilla asiakkaista ja säilynyt ennallaan 41 prosentilla verrattuna kotikuntoutusjakson päätösvaiheeseen.
Ikäihmisten tehokas kotikuntoutus pitää asiakkaat toimintakykyisenä kotonaan ja ehkäisee raskaampien palveluiden aloittamista. Samoin kotikuntoutus edistää merkittävästi asiakkaan kotiin pääsemistä sairaalajaksojen jälkeen, Hakanen toteaa.
Sanna näkee työssään lähihoitajana paljon onnistumisen kokemuksia ja konkreettista edistymistä.
Huomaan työssäni, että fyysisen kunnon kohotus vaikuttaa asiakkaisiin kokonaisvaltaisesti. Usein he kertovat pystyvänsä arjessa enempään kuin ennen kuntoutusta. Totta kai se vaikuttaa myös mielialaan, hän iloitsee.
”Liikkeet on helppo oppia ja muistaa. Itse tein tiivistelmän liikkeistä, ja sitä vilkaistessa jo puolesta sanasta muistan mitä piti tehdä.”, vinkkaa Kalevi.
Syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksen mukaan diagnosoituja syömishäiriöitä on muutamalla prosentilla väestöstä, mutta uusimpien tutkimusten mukaan syömishäiriöt ovat tiedettyä yleisempiä. Helsingin yliopiston vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisista nuorista jopa yli 10 prosenttia on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä.
Korona-aikana syömishäiriöiden ilmaantuvuus kasvoi merkittävästi, tutkimusten mukaan jopa kaksin- tai kolminkertaistui pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Tämä kehitys oli havaittavissa myös Päijät-Hämeessä.
Millä tavoin vanhempi voi ottaa puheeksi lapsen huolta aiheuttavat syömistottumukset?
Kerro lapsellesi huolestasi ja havainnoistasi rauhalliseen ja neutraaliin sävyyn, esim. ”olen huomannut, että…” tai ”minua huolestuttaa se, että…”. Valitse keskustelulle rauhallinen hetki ja paikka. Keskustelun tueksi kannattaa etsiä tietoa syömishäiriöistä ja niiden vaikutuksesta käyttäytymiseen. Älä tuomitse tai kritisoi lastasi, vaan yritä pysyä rauhallisena ja kärsivällisenä. Syömishäiriöön sairastunut ei voi käytökselleen mitään, joten kritisoiminen ja syyllistäminen on turhaa.
On tärkeää tiedostaa, että syömishäiriöön sairastunut on usein sairaudentunnoton eli hän ei tiedosta tai myönnä omaa sairauttaan tai avun tarvetta. Älä kuitenkaan hylkää sairastunutta, sillä hän tarvitsee apuasi, vaikka ei sitä välttämättä alkuun pystykään itse myöntämään.
Jos haluaa ottaa puheeksi esimerkiksi ystävän tai kumppanin huolta herättävän syömiskäyttäytymisen, kannattaa tutustua seuraavaan sivustoon: Miten voin auttaa syömishäiriöstä kärsivää? | Mielenterveystalo.fi.
Miten läheinen voi auttaa ja tukea syömishäiriöön sairastunutta?
Jotta läheinen voi auttaa ja tukea sairastunutta, on hänen tärkeää ymmärtää, mitä syömishäiriöt ovat ja minkälaista käyttäytymistä ne aiheuttavat. Tietoa voi saada esimerkiksi Mielenterveystalon tai Syömishäiriöliiton sivuilta tai terveydenhuollon ammattilaisilta. Erityisesti vanhempien, joiden alaikäinen lapsi on sairastunut syömishäiriöön, olisi tärkeää saada asiantuntevaa tukea ja ohjausta terveydenhuollon ammattilaisilta.
Syömishäiriöön sairastuneella voi olla taipumus ohjailla koko perheen ruokailuja, esimerkiksi mitä kaupasta ostetaan tai mitä ruokaa tehdään. Läheisten on hyvä olla valppaina ja varmistaa, ettei syömishäiriö ala hallita koko perhettä. Perheen ruokailutottumukset kannattaa pitää mahdollisimman samankaltaisina kuin ne olivat ennen syömishäiriötä.
Jotta läheinen jaksaa auttaa sairastunutta, on hänen tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan. Kalenterista kannattaa varata aikaa asioille, jotka tuottavat iloa ja auttavat lataamaan omia voimia. Myös toisten vanhempien antama vertaistuki voi auttaa jaksamaan.
Milloin ja mistä pitäisi hakea apua?
Apua kannattaa hakea heti, kun epäily syömishäiriöstä herää. Sairastuneen omaa toipumishalua ei kannata jäädä odottelemaan, sillä syömishäiriötä sairastava ei useinkaan tiedosta omaa sairauttaan tai avun tarvetta. Lasten ja nuorten kannattaa hakeutua koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ja aikuisten puolestaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, joissa ammattilaiset arvioivat tilanteen ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin erikoissairaanhoidon pariin.
Millaisia ryhmiä Päijät-Hämeessä on tarjolla syömishäiriötä sairastaville tai heidän läheisilleen?
Hoidon piirissä oleville on tarjolla erilaisia ryhmiä, kuten Irti ahminnasta -ryhmä. Syömishäiriöliiton alueyhdistys Sisä-Suomen SYLI ry puolestaan järjestää Lahdessa avoimia vertaistukiryhmiä sekä syömishäiriöön sairastuneille että syömishäiriöön sairastuneiden läheisille. Tarkempaa tietoa Lahdessa järjestettävissä vertaistukiryhmistä löytyy täältä Lahti » Sisä-Suomen SYLI ry (sisasuomensyli.fi). Vertaistukiryhmiä ja muuta vertaistukitoimintaa on saatavilla myös etänä, lisätietoa löytyy täältä Vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta – Syömishäiriöliitto-SYLI ry (syomishairioliitto.fi).
Mistä voi etsiä lisätietoa syömishäiriöistä?
Lisätietoa syömishäiriöistä ja niiden hoidosta löytyy muun muassa seuraavilta sivuilta:
- Syömishäiriöliitto: Tietoa, tukea, ruoka- ja kehorauhaa | Syömishäiriöliitto (syomishairioliitto.fi)
- Mielenterveystalo: Perustietoa syömishäiriöistä | Mielenterveystalo.fi. Mielenterveystalon sivuilta löytyy mm. läheisille suunnattu verkkokurssi, joka antaa syömishäiriöön sairastuneen läheiselle keinoja sairastuneen tukemiseen kohti toipumista.
- Syömishäiriöiden perhepohjainen hoito: Maudsleyn menetelmä – syömishäiriöiden perhepohjainen hoito (maudsleyperheet.blogspot.com)
Jenna Hakala ja Marjaana Puustisen
Kirjoittajat työskentelevät ravitsemusterapeutteina Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ravitsemusyksikössä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) ja työnantajapuolta edustava Heta-liitto neuvottelevat henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksesta. Työehtosopimusta noudatetaan työsuhteissa, joissa henkilökohtainen apu on järjestetty niin sanotulla työnantajamallilla, ja työnantaja on järjestäytynyt Heta-liittoon. Työnantajamalli tarkoittaa, että vammainen henkilö itse tai hänen edustajansa toimii avustajan työnantajana. JHL on ilmoittanut panevansa toimeen tiistaista 6.6. alkaen seitsemän vuorokauden mittaisen lakon, jos sopimuksiin neuvotteluissa ei päästä. Lakko päättyisi maanantaina 12.6. kello 23.59. Lakon uhka koskee Päijät-Hämeen hyvinvointialueella 84:ää Heta-liittoon kuuluvaa työnantajaa. Työtehtävät, jotka ovat hengen ja terveyden kannalta välttämättömiä, rajataan työtaistelujen ulkopuolelle.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue turvaa henkilökohtaisen avun järjestämisen mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden aikana silloinkin, kun henkilökohtainen apu on järjestetty työnantajamallilla. Tuki järjestetään Henkilökohtaisen avun keskus Apurin avustajavälityksen, hyvinvointialueen vammaispalvelun oman avustajatoiminnan ja palvelusetelin tai ostopalvelun avulla. Henkilökohtaisen avun keskus Apuri ottaa yhteyttä kaikkiin niihin Heta-liittoon kuuluviin työnantajiin, joita lakko uhkaa, ja selvittää mahdollisen lakon vaikutuksia avun tarpeeseen.
Tiedustelut henkilökohtaisen avun järjestämisestä ja sijaisjärjestelyistä pyydetään soittamaan Henkilökohtaisen avun keskus Apuriin p. 050 383 6449 tai 044 018 7346.
Yksityisen sosiaalipalvelualan lakon laajenemisella olisi vaikutuksia myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojeluun
Viime viikolla alkaneet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat. Jos neuvotteluosapuolet eivät löydä ratkaisua, sosiaalipalvelualan henkilöstöä edustavat Tehy, SuPer ja Erto laajentavat lakkoa. Lakko laajenisi koskemaan lastensuojelun toimintayksiköitä Varsinais-Suomen, Helsingin, Keski-Uudenmaan, Vantaa-Keravan sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla keskiviikosta 31.5. alkaen. Lakko päättyisi 3.6.
Lakon laajeneminen koskettaisi myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelua, koska lakon piirissä olisi hyvinvointialueen sopimuskumppaneita, joiden yksiköihin on sijoitettu päijäthämäläisiä lapsia. Hyvinvointialue on yhteydessä näihin yksiköihin.
Lakon laajenemiseen on varauduttu yksiköissä varautumissuunnitelmilla, joilla turvataan hoidon jatkuvuus ja asiakasturvallisuus. Hyvinvointialue ja palveluntuottajat seuraavat lakon vaikutuksia ja ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin asiakasturvallisuuden takaamiseksi kaikissa työvuoroissa.
Lisätietoja:
Vammaispalvelut: tulosaluejohtaja Pirkko Valtanen, p. 044 440 6522
Lapsiperhepalvelut: tulosaluejohtaja Eija Kallio, p. 044 778 0310
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeessä ensisynnyttäjille on tarjolla ilmaisia perhevalmennuksia. Myös uudelleensynnyttäjät ovat tervetulleita mukaan odottavan äidin kumppania tai tukihenkilöä unohtamatta. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvolapalvelut järjestävät valmennuksia yhteistyökumppaneidensa kanssa ja osallistua voi odotusaikana tai synnytyksen jälkeen. Kesäkuussa järjestetään eri teemoihin keskittyviä valmennuksia.
Valmennukset auttavat perhettä valmistautumaan vanhemmuuteen, synnytykseen, lapsen hoitoon ja imetykseen sekä tarjoavat tukea parisuhteeseen sekä lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Tapaamisissa vanhemmat saavat myös tietoa alueen lapsiperheille suunnatuista palveluista.
Perhevalmennukset ovat osa neuvoloiden ennaltaehkäisevää työtä. Perheet saavat työkaluja muun muassa vauva-arjen haasteiden kohtaamiseen. Valmennusten teemat täydentävät neuvolakäynneillä käsiteltyjä aiheita ja antavat mahdollisuuden syventyä aiheisiin tarkemmin. Teemat on valittu tukemaan perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista.
– Ehkäpä yleisin kuulemani kommentti ensimmäistä lastaan odottavilta vanhemmilta on, etteivät he ole tulleet ajatelleeksi miten paljon imetykseen voi liittyä haasteita. Puhumme paljon imetyksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisista pulmatilanteista. Toivomme, että vanhemmille jäisi valmennuksesta mieleen edes pieniä tiedon murusia, jotka auttaisivat mahdollisissa imetyshaasteissa vauvan synnyttyä, kertoo imetysvalmennuksia vetävä terveydenhoitaja Jatta Heikkinen neuvolan asiakasohjauksesta.
Tapaamisista mieleen jäävät tiedot voivat antaa kauaskantoisempiakin voimavaroja perheen pikkulapsiarkeen. Perhevalmennuksia vetävät terveydenhoitajat kertovat, että esimerkiksi vauvan uni ja sen haasteet vaikuttavat koko perheeseen: unirytmin muutokset tulevat tuoreille vanhemmille usein yllätyksenä ja näissä tilanteissa valmennuksista saadut tiedot voivat olla hyödyksi.
Valmennuksista kerrotaan jokaiselle odottavalle perheelle neuvolakäynneillä ja he voivat ottaa valmennukset puheeksi itsekin omalla neuvolakäynnillään tai yhteydenotolla neuvolan asiakasohjaukseen puhelimitse tai chatin kautta. Valmennusten aikataulu löytyy osoitteesta paijat-sote.fi/laakariin-ja-hoitoon/lapsiperheille-ja-nuorille/neuvolapalvelut/perhevalmennus/. Lisäksi sivustolta löytyy verkkovalmennusmateriaaleja, joihin on mahdollista tutustua omatoimisesti.
Valmennuskerroille voi osallistua oman aikataulun mukaan ja haluamassaan järjestyksessä. On suositeltavaa osallistua jokaiselle kerralle, mutta aiheista voi myös poimia vain itseä kiinnostavat.
Sosiaalihuollon kuljetuspalvelujen asiakasmaksut muuttuvat, ja muutokset tulevat voimaan 1.6. alkaen. Uudet asiakasmaksut perustuvat Lahden Seudun Liikenteen maksujen muutokseen.
Aikuisten asiakkaiden omavastuuosuudet, eli itse maksettavat osuudet muuttuvat seuraavasti:
- edullisimman yksittäisen matkan omavastuuosuus nousee 0,10 euroa.
- kallein omavastuuosuus laskee ja on jatkossa 6,10 euroa. Se on merkittävästi aikaisempaa edullisempi (aikaisemmin 11,05 euroa).
Kaikki lasten (7–16 vuotta) omavastuuosuudet muuttuvat aikaisempaa edullisemmaksi.
Työ- ja opiskelumatkalaisten kuukausihinta nousee noin kahden euron verran kuukaudessa.
Alla ovat uudet omavastuuosuudet, jotka tulevat voimaan 1.6. alkaen.
Yksittäisen matkan omavastuuosuus:
| Matkan pituus enintään | Aikuisen Omavastuuosuus | Lapsi (7–16 vuotta) Omavastuuosuus |
| 15 km | 2,60 € | 1,30 € |
| 30 km | 3,60 € | 1,80 € |
| 50 km | 5,20 € | 2,60 € |
| yli 50 km | 6,10 € | 3,05 € |
Lisää oma puhelinnumerosi välityskeskukseen
Suosittelemme, että lisäät välityskeskuksen tietoihin puhelinnumeron. Kun puhelinnumero on lisätty järjestelmään, sinulle voidaan soittaa, jos kuljetus on myöhässä tai kuljettaja tarvitsee tarkennuksia sijainnistasi. Voit pyytää välityskeskuksen henkilökuntaa lisäämään puhelinnumerosi järjestelmään. Voit valita, että puhelinnumerosi näkyy ainoastaan välityskeskuksen henkilökunnalle tai sen lisäksi myös kuljettajalle.
Muut matkustajat saattajan lisäksi
Matkallasi saa olla aina yksi saattaja mukana maksutta. Alle 7-vuotiaat lapset kulkevat aina maksutta. Jos tilaat matkan, jolle tulee sinun ja saattajasi lisäksi muita matkustajia, ilmoita heistä välityskeskukseen matkaa tilatessasi. Näin välityskeskus tietää, kuinka monta matkustajapaikkaa matkalle varataan.
Hyvinvointialue maksaa vain viranhaltijan myöntämällä matkaoikeudella kulkevan asiakkaan sekä hänen saattajansa matkakustannukset. Asiakkaan matkaoikeuden pitää olla voimassa matkustushetkellä. Muiden matkustajien pitää maksaa oma osuutensa matkan kustannuksesta kuljettajalle.
Esimerkki: Tilaat matkan, jolle sinun ja saattajasi lisäksi tulee mukaan ystäväsi, jolla ei ole omaa matkaoikeutta. Kuljettaja veloittaa matkan kokonaishinnasta puolet ystävältäsi. Sinun osuutesi matkasta korvaa hyvinvointialue ja matkan omavastuuosuus laskutetaan sinulta normaalisti.
TikTok @r4gastronautit
Instagram @gastronautit
Hei! Olen Kristiina, töissä tunnetummin Krisse. Työskentelen sairaanhoitajana Päijät-Hämeen keskussairaalassa gastrokirurgian vuodeosastolla R4.
Hoitoalalla olen työskennellyt vuodesta 2012 alkaen sairaanhoitajaopintojen ohella. Kirurginen hoitotyö ja etenkin gastrokirurgia iskostuivat omaksi jutukseni vuonna 2015, jolloin valmistuin sairaanhoitajaksi ja jäin töihin osastolle 43-44. Vanhan osaston pitkä ja muistorikas taival päättyi syksyllä 2022 ja gastokirurgian uusi vuodeosasto avattiin sairaalan uuteen R-osaan.
Nykyään olen työvuosien koulima kirurginen hoitaja henkeen ja vereen. Nautin työni monipuolisuudesta ja haasteellisuudesta. Jokainen päivä on erilainen. Olen parhaimmillani pienen paineen alla. Sorrun ajoittain olemaan vähän työnarkomaani, mutta valtaosan ajasta olen täysillä työn imussa siitä nauttien. Vuorotyön eduista parhain on mahdollisuus tehdä pitkiä työputkia ja olla sitten kunnolla pitkillä vapailla.
Olemme halunneet jo pitkään perustaa parin pitkäaikaisen kollegan kanssa yhteisen työpaikan sometilin. Innostus omaan somekanavaan on lähtöisin muiden hyvinvointialueiden innostavista someista ja suuresta halusta tuoda vallitsevassa hoitoalan kriisissä esille myös hoitoalan hyviä hetkiä ja lisätä hoitoalan vetovoimaisuutta hyvän mielen somesisällöllä, huumoria unohtamatta. Päätimme tarttua tilaisuuteen ryhtyä työntekijälähettiläiksi ja perustaa kolmestaan yhteisen tilin.
Julkaisuissa pyrimme tuomaan omalla persoonallisella tavallamme esille tavallisia kirurgisen hoitajan arjen asioita monipuolisella sisällöllä. Pyrimme saamaan aikaiseksi mukaansatempaavaa sisältöä. Haemme jatkuvasti inspiraatiota ympäröivästä somesta, muista ammattitileistä ja ajankohtaisista ”trendeistä”.
Seuraajaksi tilillemme luultavasti hakeutuu ammattikuntamme edustajia ja kollegoita. Lisäksi toivottavasti seuraajiksi päätyisi myös sellaisia, jotka sisällöstämme innostuen harkitsevat hoitoalalle hakeutumisesta. Aivan kaikki ovat tervetulleita!
Ota Kristiina ja kumppanit seurantaan:
