Kansalaiset arvostavat kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävää työtä ja haluavat taata niiden lakisääteisille palveluille riittävän rahoituksen. Tuoreen kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (89 %) katsoo, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä.

Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet kampanjoivat huhtikuussa julkisen työn arvostuksen ja riittävän rahoituksen puolesta Tärkein sijoitus -kampanjassa. Osallistumme kampanjaan ja kerromme sosiaalisen median kanavissa omien ammattilaistemme kohtaamisista työssään. Somessa kampanja löytyy aihetunnisteella  #tärkeinsijoitus. Kampanjan järjestäjinä ovat kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä järjestöt JUKO, SuPer, Tehy, JHL ja Jyty.

89% suomalaisista katsoo, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä. (Taloustutkimus 3/2024)

Auttaja jää usein mieleen unohtumattomasti

Jokainen meistä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lähes 8 000 ammattilaisesta on tavalla tai toisella auttaja. Työarjen kohtaamisella voi olla suuri ja mieleenpainuva merkitys sekä auttajalle että autettavalle. Ja toisaalta pieni ja ystävällinen ele voi ohikiitävässäkin hetkessä olla korvaamaton, vaikka se ei muistijälkeä jättäisikään.

Apulaisosastonhoitaja Sophie työskentelee synnytysosastolla ja hänen työnsä mielletään usein vauvojen hoidoksi ja sylittelyksi. Todellisuudessa vauvojen hoito on vain murto-osa työnkuvasta, sillä pian synnytyksen jälkeen perhe siirtyy toiselle osastolle. Sophie muistelee yhden vuoron aikana syntyneen enimmillään jopa 9–10 vauvaa. Vaativasta työstä saatu palaute lämmittää mieltä.

 – Sain kerran entiseltä asiakkaalta palautteen, että olin hoitanut heidän synnytystään 7 vuotta sitten. Synnyttäjä kertoi, että syntyneelle tytölle oli annettu kolmanneksi nimeksi Sophie, minun mukaani. Se oli todella koskettava palaute, Sophie muistelee.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta. Pelastuslaitoksen päätehtävänä on onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja lisävahinkojen estäminen onnettomuustilanteissa sekä varautuminen erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin.

Palomestari Timo kokee työnsä onnistumisen kannalta tärkeimmiksi asioiksi riittävät koulutukset ja resurssit. Pelastustoiminnan tulee olla nopeaa, tehokasta ja turvallista niin päivittäisissä onnettomuuksissa kuin suuronnettomuuksissakin.

-Tässä työssä palkitsevinta on, kun onnistuu auttamaan tai jopa pelastamaan ihmisen. Silloin olen onnistunut työssäni, Timo kertoo.

Sitaatti: Mielenterveyden ja lastensuojelun palvelut ovat tärkeämpiä kuin ihmiset uskovat. Niiden avulla voidaan pelastaa kokonaisen kansakunnan tulevaisuus. (Taloustutkimus 3/2024)

Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa työskentelevä sosiaalityöntekijä Pauliina kokee, että merkityksellisimmät hetket syntyvät mahdollisuudesta päästä osaksi perheiden elämää ja arkea.

– Luottamuksen rakentaminen, merkityksellisten hetkien jakaminen sekä vuorovaikutustilanteiden pohtiminen yhdessä perheen kanssa ovat yksiä työn mielenkiintoisimmista puolista, Pauliina mainitsee.

Nuoren ahdistukseen, pahaan oloon ja itsetuhoisuuteen löytyy apua. Tärkeätä on, että turvallinen aikuinen kuulee nuorta, ottaa keskustelun vakavasti ja mahdollisesti hakee nuoren kanssa apua. Kun nuori kertoo huolestaan aikuiselle, voi se olla avunpyyntö. Päijät-Hämeessä on useita avun kanavia, joihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. 

Nuori – kerro ahdistuksestasi turvalliselle aikuiselle 

Jos sinua ahdistaa tai mieleesi on tullut itsetuhoisia ajatuksia, kerro niistä omalle vanhemmallesi tai muulle sinulle läheiselle, turvalliselle aikuiselle. Voit jutella koulun terveydenhoitajalle, kuraattorille tai psykologille. Heidän tehtävänsä on tarjota tukea nuorten mielen hyvinvointiin. Alueemme opiskeluhuollon palvelujen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://paijat-sote.fi/opiskeluhuollon-palvelut/. Voit myös jutella koulussa tai oppilaitoksessasi muulle sellaiselle aikuiselle, jonka kanssa sinun on luontevaa ottaa huoli puheeksi. 

Apua on tarjolla esimerkiksi:

  • Lahden seurakunnan walk interapiassa, joka on tarkoitettu alle 30-vuotiaille koulujen kevätlukukaudella maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 15–18 palvelutorilla kauppakeskus Trion 2. kerroksessa. Walk in -terapiaa pilotoidaan myös yli 30-vuotiaille työikäisille toukokuun loppuun asti tiistaisin kello 1519 (saavu paikalle ennen kello 18).

  • Hyvinvointialueen alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa, josta voit varata ajan soittamalla ajanvaraus- ja konsultaatiopuhelimeen 03 818 3700 (arkisin klo 1214) tai jättämällä sähköisen palvelupyynnön. 

Muita palveluja ovat:

 Jos mielen hyvinvointi mietityttää, tutustua voi myös maksuttomiin työkaluihin:

Palveluista löydät tietoa tai voit keskustella esimerkiksi kiusaamisesta, päihteistä, väkivallasta, painostamisesta, uniongelmista, ahdistuksesta, masennuksesta, itsetuhoisista ajatuksista, viiltelystä, itsetunto- ja identiteettipulmista, kaverisuhteiden haasteista, opiskelu-uupumuksesta, syömisen ja kehonkuvan ongelmista sekä sukupuoli-identiteetin jäsentämisestä. 

Sosiaalipäivystykseen saa yhteyden hätänumeron 112 kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon. Apua voi hakea myös oman sote-keskuksen kautta.

Suomen toiseksi suurimman keskussairaalan uudistaminen jatkuu, kun Päijät-Hämeen keskussairaalan seuraavan vaiheen rakentaminen käynnistyy keväällä Lahdessa. Yhteensä 118,6 miljoonan euron arvoiset urakkasopimukset allekirjoitettiin tänään.  

Sairaalan rakennusvaihe 7 (RV7) valmistui kesällä 2022. Rakennusvaihe kahdeksan (RV8) on luonteva jatkumo uudisrakentamiselle. Se tarjoaa muun muassa valmiudet tehostaa resurssien ja tilojen käyttöä sekä toimivaa potilas-, henkilö- ja tavaralogistiikkaa tulevan vuodeosastotornin myötä. Uudisrakennus korvaa vanhoja vuonna 1976 valmistuneita sairaalarakennuksen osia. Rakennusvaihe 8 ajoittuu vuosille 2024–2029. 

–  Hyvinvointialueen tulevaisuuden suunnittelussa sairaala-alueella on hyvin keskeinen merkitys. Vaikuttavuuden, kustannusten hallinnan ja osaamisen varmistamisen näkökulmasta tiettyjä palveluita kannattaa keskittää samalle alueelle. Päijät-Hämeen keskussairaalalla on merkittävä rooli erikoissairaanhoidon tuottajana Etelä-Suomessa myös tulevaisuudessa. Uudistumalla ja investoinneilla varmistamme, että pystymme kantamaan tämän vastuun, sanoo hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen. 

Alkava rakennusvaihe sisältää lasten ja nuorten neurologian poliklinikan, lastenneurologian osaston, lastentautien poliklinikan, lastenosaston, keuhkosairauksien osaston, neurologian osaston ja valvontayksikön, nuorisopsykiatrian osaston, sisätautiosastot, ortopediset ja neurologiset kuntoutusosastot sekä kuntoutuksen yhteistilat. Lisäksi rakennukseen tulevat kuvantamisen tilat, päiväosasto, infektiopoliklinikka, ravitsemusterapiayksikkö ja sairaalakoulu. 

Vanhoja rakennusosia puretaan yhteensä noin 28 000 neliötä ja uutta toimitilaa rakennetaan noin 37 000 neliötä. Kaikkiaan uudisrakennuksen kustannukset ovat yhteensä 156,18 miljoonaa.  

Suunnittelun lähtökohtana ovat asiakaslähtöisyyden edistäminen, henkilöstön hyvinvointi ja kliinisen toiminnan prosessien uudistaminen sekä logististen ratkaisujen tehostaminen. Suunnittelussa hyödynnetään nykyaikaisen lääketieteen, hoidon ja teknologian luomia mahdollisuuksia. Lisäksi hanke liittyy hyvinvointialueen toimitilaohjelman (2023-2036) toteuttamiseen. 

Päijät-Hämeen keskussairaalan uudisrakennuksen pääsuunnittelija Raami Arkkitehdit Oy ja pääurakoitsija Lujatalo Oy olivat mukana myös aikaisemmassa rakennusvaiheessa. Putki-, ilmanvaihto- ja sähköurakoista vastaa Saipu Oy, rakennusautomaatiourakasta Schneider Electric Finland Oy, sprinkleriurakasta Marioff Corporation Oy ja putkipostiurakasta Teho-Tekniikka Oy. 

Rakennustyöt vaikuttavat keskussairaalan alueen kulkureitteihin, ja toiminnot ovat pääosin jo muuttaneet purettavista rakennusosista saneerattuihin väistötiloihin.

Jos päivittäiset arjen askareet vaikeutuvat sairaudesta tai vammautumisesta johtuen, voi apua saada toimintaterapiasta. Hyvinvointialueen toimintaterapeutit auttavat ikääntyneitä ja työikäisiä edistämään toimintakykyään, terveyttään ja hyvinvointiaan sekä mahdollisuutta osallistua itselle merkitykselliseen toimintaan. Tavoitteena on, että ihminen suoriutuu itsenäisesti erilaisissa arjen toiminnoissa. 

Toimintaterapeutti näyttää asiakkaalle apuvälineen käyttöä vihannesten leikkaamisessa.

Toimintaterapeutti Sanna Ketonen ohjaamassa keittiötoimintojen pienapuvälineiden käyttöä. 
 

Asiakas ja toimintaterapeutti pohtivat yhdessä keinoja, joilla asiakkaalle tärkeää toimintaa tai harrastusta olisi mahdollista jatkaa toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta.  

–  Tyypillinen syy ajan varaamiseen on jokin käden käyttöön vaikuttava vamma tai sairaus, kuten nivelrikko, käden alueen murtuma, rannekanava-ahtauma, nivelreuma, aivoverenkiertohäiriö tai muu neurologinen sairaus. Lisäksi meillä käy asiakkaita työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa, kertoo Asikkalan sote-keskuksessa työskentelevä toimintaterapeutti Viola Heikkinen

Vastaanotolla toimintaterapeutti haastattelee asiakkaan kysyen usein melko tarkastikin asiakkaan arjesta, toimintakyvystä ja arjessa esiintyvistä haasteista. Sen jälkeen hän arvioi asiakkaan käsien toimintaa havainnoimalla ja erilaisten standardoitujen arviointimenetelmien avulla. Lisäksi toimintaterapeuteilla on osaamista ja arviointimenetelmiä kognitiivisten haasteiden, kuten toiminnanohjauksen, hahmottamisen, ohjeiden ymmärtämisen, keskittymisen ja lievien muistin hankaluuksien seulomiseen. 
 
Haastattelun ja arvioinnin perusteella asiakas saa tilanteeseensa sopivat käden kuntoutusharjoitukset sekä tarvittaessa myös pienapuvälineet ja ortoosit eli tukisidokset.  

–  Toimintaterapiasta on mahdollista saada lainaan erilaisia käden ortooseja ja pienapuvälineitä, jotka tukevat asiakkaan omatoimisuutta esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruoanvalmistuksessa, kertoo Hollolan sote-keskuksen toimintaterapeutti Sanna Ketonen

–  Parhaimmillaan löydämme yhteistyössä asiakkaan kanssa ratkaisuja, jotka lisäävät hänen omatoimisuuttaan ja mahdollisuuttaan osallistua itselle tärkeään toimintaan, oli kyseessä sitten pukeutuminen, peseytyminen, asioiden hoitaminen tietokoneella tai jonkin harrastustoiminnan jatkaminen, sanoo Heikkinen. 

Toimintaterapeutit työskentelevät myös osana moniammatillista kotikuntoutustiimiä, johon kuuluu toimintaterapeutin lisäksi fysioterapeutteja ja lähihoitajia. Aikuisten toimintaterapeutit toteuttavat erimittaisia kuntoutusjaksoja ammatillisen harkinnan ja asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.  

Miten voi päästä aikuisten toimintaterapiaan?

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella aikuisten toimintaterapeutin vastaanotolle voi varata ajan matalalla kynnyksellä ilman lähetettä, ja sitä voi tiedustella omasta sote-keskuksesta. Toimintaterapeutin voi tavata myös kotihoidossa, kotikuntoutuksessa, Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarissa, Heinolan ja Orimattilan sote-keskusten vuodeosastoilla ja erikoissairaanhoidossa.

Teksti ja kuvat: Hannele Liimatta 

Tiedotimme aikaisemmin Päijät-Hämeen keskussairaalan yksiköiden muutoista uudistamisen alta väistötiloihin. Seuraavat siirtyvät yksiköt muuttavat purettavista rakennusosista saneerattuihin väistötiloihin maalishuhtikuun aikana:

  • Lastentautien poliklinikan toiminta siirtyy 4.–5. maaliskuuta K-rakennusosan K1-kerrokseen. 

  • Lastenosasto muuttaa N-rakennusosan K1-kerrokseen 6. maaliskuuta. 

  • Palliatiivisen poliklinikan toiminta siirtyy 8. maaliskuuta K-rakennusosan 2. kerrokseen. 

  • Keuhkosairauksien osasto muuttaa 12. maaliskuuta J-rakennusosan 2. kerrokseen. 

  • Sisätautiosasto 2 (entinen 31-32) muuttaa 14. maaliskuuta ja sisätautiosasto 1 (entinen 33-34) maaliskuun 19 päivänä. Uusi sijainti on K-rakennusosan 2. kerroksessa. 

  • Neurologian osasto ja valvontayksikkö muuttavat N-rakennusosan 1. kerrokseen 21. maaliskuuta.

  • Neuromodulaatiopoliklinikan toiminta siirtyy M-rakennusosan 2. kerrokseen 25.3.–1.4. 

  • Kliinisen neurofysiologian laboratorion toiminta siirtyy 8.-11. huhtikuuta K-rakennusosan 1. kerrokseen. 

Edellä mainittuihin yksiköihin kuljetaan sairaalan pääsisäänkäynnin kautta. Sisä- ja ulko-opasteet päivittyvät huhtikuun loppuun mennessä. Potilaalle postitetaan kutsukirjeen mukana kartta, johon on merkitty reitit yksiköihin, ja muuttavien yksiköiden reittikartat löytyvät myös verkkosivuiltamme. 

Keskussairaalan pysäköintialue P3 poistuu käytöstä  

Keskussairaalan P3-pysäköintialue jää pois käytöstä 30. huhtikuuta. Tämä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi tultaessa syöpä- ja verisairauksien poliklinikalle tai sädehoidon yksikköön.  

Lisätietoja: 
tulosyksikköpäällikkö Mervi Kallioinen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, p. 044 4403 582
Lahden Pysäköinti, info@lahdenpysakointi.fi, p. 044 340 4042

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Keskussairaalan kartta, johon on merkitty työmaa-alue.

Modernilla tekniikalla hampaan keraaminen täyte ja kruunu voidaan valmistaa suun ulkopuolella nopeasti ja kustannustehokkaasti. Helmikuusta lähtien hammaslääkäri voi ehdottaa Heinolan suun terveydenhuollon asiakkaille tällä tavalla tehtyä hampaan paikkausta, kun Heinolassa otetaan koekäyttöön tekoälyteknologiaa hyödyntävä laite. 

–  Kokeilu kestää arvion mukaan noin puoli vuotta, ja sen tarkoituksena on selvittää saadun kokemuksen perusteella uusien hoitomenetelmien soveltumista hyvinvointialueen käyttöön laajemminkin. Samalla arvioidaan menetelmän kustannustehokkuutta, kertoo ylihammaslääkäri Marina Issajev. 

Menetelmällä hampaan paikkaamiseen riittää yleensä yksi vastaanottokäynti. Väliaikaista paikkaa tai perinteistä muottijäljennöstä ei tarvita. Suusta otetaan digitaalinen jäljennös, jonka pohjalta laite valmistaa keraamisesta materiaalista 3D-paikan tai kruunun. Keraaminen materiaali on myös kestävämpi kuin muovi eikä se allergisoi. Uusimmat hoitosuositukset tukevat suun ulkopuolella valmistettuja täytteitä laajoissa hammasvaurioissa. 

 
 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

image received via email

 

Valtakunnallista hätänumeroviikkoa vietetään 5.–11.2. Viikko huipentuu 112-päivään, ja Päijät-Hämeessä hyvinvointialueen ensihoito, pelastuslaitos ja sosiaalipäivystys sekä poliisi järjestävät turvallisuustapahtuman yhdessä järjestöjen ja yhdistysten kanssa Kauppakeskus Karismassa sunnuntaina 11.2. kello 12–15.

Tapahtumassa viranomaiset ja järjestöt esittelevät omaa toimintaansa ja neuvovat turvallisuuteen, hätätilanteiden tunnistamiseen ja hätänumeron oikeaan käyttöön liittyvissä asioissa. Kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti lapset ja nuoret.

Yleisö pääsee myös seuraamaan toimintanäytöksiä. Poliisikoira Patrik esittelee etsintätaitojaan kello 12.30, 13.30 ja 14.30. Ensihoito näyttää, miten toimia ennen ensihoidon saapumista paikalle, kun kohtaa avun tarpeessa olevan ihmisen.

Mukana tapahtumassa ovat myös Ahtialan VPK, Liikenneturva, Punainen Risti Lahden alueen osasto ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa sekä Päijät-Hämeen Allergia, Atopia ja Astmayhdistys. Lisätietoja tapahtumasta löytyy 112-päivä LAHTI Facebook-tapahtumasivulta.

Hätänumeroviikko ja 112-päivä on Hätäkeskuslaitoksen koordinoima valtakunnallinen turvallisuuskampanja, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio arjen turvallisuuteen ja sen parantamiseen. Hätänumeroviikkoa vietetään vuosittain helmikuussa ja se huipentuu 112-päivään 11.2. Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112-paiva.fi löytyy ohjeita ja materiaalia hätänumeron oikean käytön kouluttamiseen.

Ohjeita hätänumeron oikeaan käyttöön löytyy myös pelastuslaitoksen verkkosivuilta: https://www.phpela.fi/hatanumeroviikko-ja-112-paiva-muistuttavat-hatanumeron-oikeasta-kaytosta/

Lisätietoja:

koulutuspäällikkö Mari Ukkonen, p. 0440 773 207

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Ihminen on osa luontoa ja siksi luonnon tila on väistämättä yhteydessä myös ihmisen hyvinvointiin.

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteisessä IG-livessä tiistaina 30.1. klo 18 kuulemme, mitä planetaarinen terveys tarkoittaa ja voisiko se olla vastaus aikamme suurimpiin kriiseihin. Livessä kysymyksiin vastailee aiheen asiantuntija, lääketieteen tohtori ja planetaarisen terveyden lääkäri Hanna Haveri Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta.

Seuraajilla on mahdollisuus kysyä Hanna Haverilta mitä vain planetaarisesta terveydestä tai luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Käy esittämässä kysymyksesi Suomen luonnonsuojeluliiton tai Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Instagram-kanavilla tai kysymysboksiin stoorien puolella ja muista tulla seuraamaan liveä ensi tiistaina!

Ratkaiseeko planetaarinen terveys aikamme suurimmat kriisit?

image received via email

Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä GREVIO (Group of Experts on Action against Violence against Women and Domestic Violence) vierailee Päijät-Hämeessä seksuaaliväkivallan uhreille perustetussa tukikeskuksessa torstaina 18. tammikuuta. Vierailu on osa ryhmän arviointikäyntiä, jonka pohjalta se tekee suosituksen mahdollisista naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan kehitystoimenpiteistä Suomessa. Vierailun aikana ryhmä tapaa eri ministeriöiden, kuten sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön sekä sisäministeriön työryhmiä ja tutustuu myös HUS-yhtymän sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen SERI-tukikeskusten toimintaan.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa sijaitsevan SERI-tukikeskuksen ensimmäinen toimintavuosi on nyt takana. GREVIO-ryhmä tutustuu vierailullaan keskuksen tiloihin ja käytäntöihin. Ryhmä kuulee muun muassa hyvinvointialueen maakunnallisesta roolista käytännön toiminnan toteuttajana, palveluiden saavutettavuudesta kaikille ryhmille, jälkihoidon järjestämisestä sekä maakunnallisesta yhteistyöstä muiden tahojen kuten poliisin kanssa. 

Ensimmäinen toimintavuotemme sujui hyvin. Autoimme 52 uhria, joista pääosa oli naisia. On hienoa, että meillä kaikki pääsevät tutkimuksiin ilmaiseksi, kertoo SERI-tukikeskuksen-vastuulääkäri Elina Kitinoja.

Teemme tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa. Näytteenotossa noudatamme tarkkaa protokollaa, ja se on parantanut näytteiden laatua ja sitä kautta uhrien oikeusturvaa. Myös jatkohoito on nyt yhdenmukaisempaa ja turvatumpaa, kun olemme yhdessä paikassa. Uhri pääsee akuutissa tilanteessa helposti jatkohoitoon esimerkiksi sosiaalityöntekijälle, kriisityöntekijälle tai tarvittaessa myös mielenterveyspalveluiden pariin.

Suomi on sitoutunut naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen Istanbulin sopimuksena tunnetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen kautta. Sopimukseen sitoutuneet maat tekevät pitkäjänteistä työtä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vähentämiseksi. Suomessa viime vuosina on esimerkiksi perustettu useita seksuaalirikosten uhreille tarkoitettuja tukikeskuksia, joita on jo yhteensä 24. SERI-tukikeskusten toimintaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Lisätietoja:

SERI-tukikeskuksen vastuulääkäri Elina Kitinoja, p. 044 4824 189
SERI-tukikeskuksen asiantuntijakätilö Enni Haakana, p. 044 4824 291, enni.haakana@paijatha.fi

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Sote-sovelluksen käyttäjä löytää kuluvan vuoden aikana yhä enemmän palveluja samasta paikasta. Sovelluksessa voi 

  • asioida Digiklinikalla 
  • tarkastella ja perua ajanvarauksia 
  • lukea omia hoitokertomuksia 
  • tarkastella omia tietoja ja laboratoriotuloksia 
  • lähettää kiireettömän viestin terveydenhuollon ammattilaiselle 
  • osallistua videovastaanotolle 
  • vastata sähköisiin kyselyihin tai lomakkeisiin ja täyttää erilaisia raportteja 
  • vastaanottaa viestejä ammattilaiselta. 

 Samalla sähköisen Hyvis-asiointipalvelun käytöstä luovutaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueella 1. maaliskuuta. 

Ohjeet sovelluksen lataamiseen ja käyttöön löytyvät osoitteesta www.paijat-sote.fi/paijat-sote-sovellus.  

Sähköiset kutsukirjeet tulevat jatkossa Suomi.fi-palveluun, jonne kirjaudutaan vahvan tunnistautumisen kautta. Suomi.fi on verkkopalvelu, josta löytyvät kootusti kaikki Suomen julkisen hallinnon palvelut ja asiointikanavat.  

Sähköinen ajanvaraus toimii ennallaan vuoden 2024 loppuun asti. Omaolo-palvelu säilyy ennallaan, ja sen kautta voi tehdä oirearvion, kuntotarkastuksen tai ottaa käyttöön hyvinvointivalmennuksen. 

Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää hyvinvointialueen asiakkaiden sähköistä asiointia ja samalla saavuttaa kustannussäästöjä.