Jopa noin kolme neljästä työikäisestä Suomessa ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja elämäntapamuutokselle voi olla vaikea löytää tilaa kiireisessä arjessa. Nopeatempoisesta arjesta huolimatta vietämme suurimman osan valveillaoloajastamme liikkumatta istuen työpaikoilla tai passiivisesti kotona. Liikkuminen tarkoittaakin monelle vapaa-ajalla liikuntasuoritusta, jonka toteutuminen riippuu muista arjen velvollisuuksista. Liike monissa muodoissaan on kuitenkin osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Liike työmatkalla ja töissä tukee hyvinvointia ja palautumista
Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun (PHLU) liikkumisen edistämisen Buusti365-koordinaattori Reda Oulmane korostaa, että hyvä olo arjessa alkaa omasta liikkumisesta. Hän rohkaisee tarkastelemaan omaa motivaatiota ja muutoksen tekemisen prosessia.
- Onko sinulla aiempi kokemus onnistuneesta muutoksesta? Jos on, minkä seikkojen vuoksi muutoksen teko onnistui?
- Mikä on aiemmin kannustanut sinua liikkumaan? Minkälaiset muutokset nykyisessä arjessasi voisivat saada sinut liikkeelle entistä enemmän?
- Peilaa nykytilannettasi aiempiin onnistumisiin. Pohdinnan tukena voit hyödyntää esimerkiksi UKK-instituutin liikkumisen aloittamisen vinkkejä.
Liikkuminen ja liike antaa energiaa, lisää keskittymiskykyä ja auttaa palautumaan, ja myös työpäivän aikana on hyvä tauottaa työskentelyä liikkumisella. Hyvinvoinnin edistämisen kannalta liikkumisen ei tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan terveyshyötyjä tulee lyhyestä kävelystä, venyttelystä ja pyöräilystä.
Oulmane kannustaa huomioimaan oman työn luonteen taukoliikunnassa. Esimerkiksi fyysisesti vaativammassa hoitotyössä potilaan ulkoilutuksen yhteydessä voisi tehdä palauttavaa venyttelyä. Päätetyöskentelyä voisi puolestaan tauottaa aktiivisemmilla harjoitteilla vireystilan ja jaksamisen parantamiseksi.
Oulmane tähdentää, että työmatka on erinomainen mahdollisuus lisätä päivään liikunnan tuomaa energiaa ja hyvinvointia. Päijät-Hämeessä valtaosa matkoista tehdään yksityisautolla. Lihasvoimin tapahtuva työmatkaliikkumisen voi kuitenkin ajatella tehokkaana aikainvestointina, kun arjessa muutenkin kuljetut matkat liikutaan aktiivisempia kulkumuotoja käyttäen.
- Jos kotiovelta työpaikalle kuluu aikaa autolla 20 minuuttia ja saman matkan pyöräilee 30 minuutissa, työmatka autolla helposti näyttäytyy tapana kerryttää aikasäästöä. Tosiasiassa valitsemalla pyörän auton sijaan, vain 10 minuutin aikapanoksella saa yhteensä 30 minuuttia hyötyliikuntaa.
Hyötyliikunta voi vapauttaa vapaa-aikaasi muuhun tärkeään, sillä liikuntasuositusten mukainen viikkoliikuntamäärä voi tulla lähes kokonaan täyteen pelkästä työmatkaliikkumisesta. Hyötyliikuntaa on hyvä täydentää lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla.
Turvallisesti liikenteessä pyörällä ja skuutilla
Uusi tieliikennelaki astui voimaan kesällä 2020. Laki on esimerkiksi tuonut katujen ja teiden varsille uusia liikennemerkkejä ja muutoksia väistämissääntöihin. Liikennesäännöt eivät sido pelkästään autoilijoita, vaan myös pyöräilijän ja sähköavusteisella potkulaudalla kulkijan tulee noudattaa liikennesääntöjä.
Sähköavusteiset potkulaudat eli skuutit ovat rinnastettavissa polkupyörään, ja niihin pätevät samat liikennesäännöt. Skuutit ovat kätevä ja turvallinen kulkupeli liikennesääntöjen mukaisesti käytettynä. Kuten pyöräillessä, myös skuutilla kulkiessa kannattaa käyttää kypärää. Skuutti on tarkoitettu kerrallaan yhden henkilön käyttöön, eikä skuutilla tule ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena.
Työnantajan rooli työhyvinvoinnin edistämisessä
Työnantajalla on roolinsa henkilöstön työhyvinvoinnin sekä liikenneturvallisuuden edistämisessä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työhyvinvointia edistetään henkilöstöohjelman kautta osana varhaista työkyvyn tukea, jonka tarkoituksena on edistää työkykyä ja ennalta ehkäistä työkykyriskien syntymistä.
Koko Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstölle on järjestetty hyvinvointiaiheisia webinaareja ja palautumisen viikkoja keväisin ja syksyisin. Henkilöstön käytössä on taukoliikuntasovellus, jonka muistuttaa taukoliikunnasta työpäivän aikana. Toimistopyörät toimipisteissä mahdollistavat päivän aikana tehtyjen matkojen kulkemisen aktiivisesti, joka edistää työpäivän aikaista palautumista.
Liikkuminen monin tavoin toimii kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin tukena.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on osallistunut omalla joukkueella valtakunnalliseen pyöräilyn kilometrikisaan useana vuotena. Hyvinvointialue tarjoaa henkilöstölleen polkupyöräedun hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen vahvistamiseksi. Polkupyöräedun pyörää voi käyttää työmatkoilla ja vapaa-ajan pyöräilyssä.
Pyöräetu ei pelkästään kannusta henkilöstöä liikkeelle, vaan myös edistää osaltaan liikenneturvallisuutta. Työsuhdepyöräpakettiin voi sisällyttää turvallisuutta lisääviä lisävarusteita, kuten etu- ja takavalon, lukon, nastarenkaat, soittokellon ja kypärän. Palveluntarjoajan hyväksymä ja vakuutusehtojen täyttämä laadukas lukko puolestaan vähentää merkittävästi pyörän varastamisen riskiä. Huollettu pyörä on turvallinen liikenneväline. Pyörähuollot voi sopimuskautena sisällyttää osaksi pyöräetua, jolloin pyörän ja varusteiden lisäksi maksaa edullisemman hinnan myös huolloista.
Kirjoittaja:
Taru Pietilä, projektisuunnittelija, kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke
Lehtiojan palvelukeskuksen henkilöstö Lahden Kilpiäisissä kutsuttiin kuulemaan hyvinvoinnin ja liikenneturvallisuuden edistämisestä arjen liikkumisvalinnoilla syksyllä 2024. Tilaisuudet järjestettiin osana kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanketta. PHLU:n Buusti365-koordinaattori Reda Oulmane ja Liikenneturvan edustaja Vesa Okkola olivat asiantuntijoina paikalla.
Sycla-hankkeessa edistetään kestävää työmatkaliikkumista lahtelaisissa organisaatioissa. Kaupunkipilotin toteuttavat yhteistyössä Lahden kaupungin johdolla LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Projekti on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).
Sycla-hanke on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoimaa Luontoaskel terveyteen 2022–2032-ohjelmaa sekä toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa. Lue lisää Sycla-hankkeesta verkkosivuilta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työntekijöiden käytössä on polkupyöräetu henkilöstön hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen vahvistamiseksi henkilöstöohjelman mukaisesti.
Polkupyöräedulla työntekijä saa lunastaa vapaavalintaisen polkupyörän tai sähköpyörän kustannuksissa samalla säästäen. Työsuhdepyörää saa käyttää vapaasti vapaa-ajan kulkemisessa ja työmatkoilla.
Polkupyöräetu on ollut hyvinvointialueella työntekijöiden käytössä vuoden 2023 kesäkuusta. Vajaassa vuodessa pyöräetua käyttää yli 530 työntekijää, joka vastaa seitsemää prosenttia hyvinvointialueen koko henkilöstöstä.
Pyöräedun käyttäjät pyöräilevät ja liikkuvat aiempaa enemmän
Hyvinvointialueen alkuvuoden 2024 pyöräedun käyttäjäkyselyn tulokset osoittavat, että pyöräetu on kannustanut henkilöstöä pyöräilyyn selvästi aiempaa enemmän. Pyöräetu on lisäksi ollut avainasemassa pyörän hankkimiselle, sillä yli puolet edun hyödyntäneistä ei olisi hankkinut pyörää ilman pyöräetua.
Kyselyyn vastanneet kertoivat pyöräilyn lisääntyneen keskimäärin yli kolme tuntia viikossa työsuhdepyörän hankinnan jälkeen, ja neljä vastaajaa viidestä kertoi liikkuvansa enemmän edun käyttöönoton jälkeen.
Käyttäjäkyselyn tulosten mukaan pyöräetu on lisännyt pyöräilyn ja liikkumisen määrää myös vähiten liikkuvilla työntekijöillä.
Vaikka pyöräetuun ei liity vaatimusta työmatkojen kulkemista pyöräillen, pyöräetua hyödyntäneistä työntekijöistä 82 prosenttia käyttää työsuhdepyörää työmatkoihin ainakin silloin tällöin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työmatkoja pyörällä kulkevien työntekijöiden lukumäärä on lähes tuplaantunut pyöräedun käyttöönoton myötä.
Työmatkaliikkuminen on monelle hyvä mahdollisuus lisätä arkeen hyötyliikuntaa, joka käy ilmi myös kyselyn vastauksista. Pyöräetua hyödyntäneille tärkein syy työmatkojen pyöräilyyn oli kunnon ja hyvinvoinnin parantaminen.
Pyöräetu auttaa vähentämään liikkumisen hiilijalanjälkeä
Henkilöstöohjelman lisäksi polkupyöräedulla edistetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelman 2023–2025 tavoitetta vähähiilisestä liikkumisesta. Työmatkojen ja työpäivän aikaisten matkojen kulkeminen pyörällä auton sijasta on tehokas keino vähentää liikkumisen aiheuttavaa hiilijalanjälkeä.
Jopa 68 prosenttia pyöräedun käyttäjistä on korvannut autoilua pyöräilyllä työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Erityisesti työsuhdepyörällä kuljetaan lyhyitä alle 10 kilometrin arkimatkoja.
Pyöräetu päätettiin ottaa henkilöstöeduksi vuonna 2022 toteutetun kestävän liikkumisen edistämisen hankkeen myönteisten kokemusten myötä. Kesäkuussa 2023 alkaneessa kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeessa jatketaan vähähiilistä ja hyvinvointia edistävää työmatkaliikkumista hyvinvointialueella ja valituissa lahtelaisissa organisaatioissa. Hyvinvointialueelta Sycla-hankkeen kohteena on mukana Lehtiojan palvelukeskus Lahden Kilpiäisissä.
Kirjoittaja:
Taru Pietilä, projektisuunnittelija, kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke
Sycla-hankkeen tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja edistää kestävää työmatkaliikkumista ja vähentää tieliikenteessä syntyviä päästöjä. Kaupunkipilotin toteuttavat yhteistyössä Lahden kaupungin johdolla LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Hanke on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).
Sycla-hanke on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoimaa Luontoaskel terveyteen 2022–2032-ohjelmaa sekä toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa. Lue lisää Sycla-hankkeesta hankkeen verkkosivuilta.
Luontoa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Pandemian jälkeen tarvitaan uusia keinoja hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Nuorten luontoyhteyden säilyminen on tärkeää myös globaalin kestävyyskriisin ratkaisemisen näkökulmasta.
Luonnon monipuolisista vaikutuksista ihmisen terveyteen, arkeen ja hyvinvointiin on yhä enemmän tutkittua tietoa. Myönteisten luontokokemusten on myös todettu olevan yhteydessä ympäristövastuullisuuteen. Samalla on pohdittu, ovatko nuoremmat sukupolvet vieraantumassa luonnosta. Erityisen tärkeää luontoyhteyden tukeminen on nuoruusvuosina, jolloin monen kiinnostus luontoa kohtaan heikkenee.
Yhteyttä luontoon voidaan tukea esimerkiksi seikkailukasvatuksen menetelmin. Lahdessa on tutkittu, miten luontovaelluksille osallistuminen vaikuttaa 9-luokkalaisten sekä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden koettuun hyvinvointiin ja luontoyhteyteen.
Luonnossa voi laskea suojakuoren
Just se [rentoutti], et pääs näkee asioita ja tekee asioita eri tavalla ja sit luonnos tulee se sellai rauha, ja just kun oli se ilmapiiri sellanen, et pääs juttelee erilaisista asioista ja toisten kokemuksista myös.
Näin kuvaili 9-luokkalainen nuori tuntemuksiaan kolmen päivän Repoveden vaelluksen jälkeen. Luontovaellukset vaikuttivat myönteisesti erityisesti nuorten sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ryhmähenkeen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Eräs nuori kuvaili, miten luonnossa voi laskea suojakuorensa ja olla oma itsensä. Arjen roolien ja odotusten rikkoutuminen auttoi nuoria tutustumaan paremmin luokkakavereihin.
Nuoret pääsivät retkillä nauttimaan kauniista maisemista, luonnon äänistä, tuoksuista ja tuntemuksista. Luonnossa voi rauhoittua ja unohtaa arjen huolet, kun huomio kiinnittyy käsillä olevaan hetkeen ja suoriin aistikokemuksiin.
Toisaalta fyysinen rasitus, alkeelliset olosuhteet ja vaihtelevat säät aiheuttivat retkillä haasteita. Nuoret pääsivät koettelemaan fyysisiä ja henkisiä rajojaan. Haasteista selviytyminen tuotti onnistumisen elämyksiä, ja monella lisääntyi pystyvyyden tunne ja rohkeus kohdata uusia asioita myös arkielämässä. Auringonlaskun ihailu kalliolta elävän musiikin säestyksellä tai vastatuuleen melonta sateessa ovat syvälle mieleenpainuvia kokemuksia, joilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten elämään.
Nuoret oppivat vaelluksilla uusia retkeilytaitoja, ja useimmat olivat innokkaita lähtemään uudelleen retkeilemään. Kiinnostus viettää aikaa luonnossa jokapäiväisessä arjessa lisääntyi. Parhaillaan tutkitaan, vaikuttiko vaellukselle osallistuminen myös nuorten elimistön mikrobistoon. Aiempien tutkimusten perusteella kontaktit luonnon monimuotoiseen mikrobistoon voivat suojata immuunijärjestelmän häiriöiltä kuten allergioilta.
Vastuuta ja osallisuutta nuorille
Päiväkodeissa, kouluissa ja harrastustoiminnassa voidaan tukea lasten ja nuorten tasavertaisuutta luontokokemusten ja luonnosta saatavien hyvinvointihyötyjen suhteen. Seikkailukasvatuksen menetelmiä voidaan käyttää ryhmäytymisen välineenä sekä työkaluna kehittää nuoren itsetuntemusta ja kykyä tunnistaa omat voimavaransa.
Luontoon lähtiessä on hyvä kerrata perustaidot, sillä nuotion sytytys, retkikeittimen käyttö ja teltan pystytys ovat paitsi tärkeitä retkeilytaitoja myös erinomaisia ryhmäyttäviä harjoitteita. Keskeinen osa seikkailua on nuorten mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Ammattitaitoisen ohjaajan opastuksessa nuoret laativat retki- ja ruokasuunnitelmat, joiden tavoitteena on onnistuneen retken lisäksi luoda mahdollisuus itsetuntemusta ja -luottamusta kohottaviin kokemuksiin. Luonnossa vastuuta ja osallisuutta lisäämällä jokainen nuori voi tehdä retkestä juuri itsensä näköisen – merkityksellisen.
Lähde retkelle yksin, yhdessä tai ryhmän kanssa – tulevana kesänä sytytetään kipinä! Mitä enemmän vietetään aikaa luonnossa, sitä paremmin siellä opitaan toimimaan ja havaitsemaan myös hyvinvointia lisääviä mahdollisuuksia.
Lähde: Puhakka, Riikka (2023): Effects of outdoor adventures on emerging adults’ well-being and connection with nature. Journal of Adventure Education and Outdoor Learning. https://doi.org/10.1080/14729679.2023.2220836.
Kirjoittajat:
Riikka Puhakka, dosentti, akatemiatutkija, FT; Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Lahden yliopistokampus. Puhakan vetämässä NATUREWELL-hankkeessa (Suomen Akatemia, 2019–2024) tutkitaan, miten luonto vaikuttaa kaupunkilaisnuorten hyvinvointiin ja terveyteen.
Paavo Heinonen, luontoliikunnan ja seikkailukasvatuksen opettaja; Suomen Urheiluopisto, Vierumäki. Heinonen opettaa luontoliikunnan ohjaamista seikkailukasvatuksellisella otteella, tavoitteenaan sytyttää kipinä niin luontoa kuin oppimista kohtaan.
Talven taittuminen ja päivänvalon lisääntyminen lennättävät ajatukset kohti kevättä.
Lisääntynyt valon määrä lisää pirteyttä, ja puhtia kannattaa suunnata esimerkiksi arjen hyötyliikuntaan. Hyötyliikunnan määrää voi lisätä taittamalla päivän aikana kuljetut matkat pyörällä. Esimerkiksi työmatkat tarjoavat monelle varteenotettavan mahdollisuuden lisätä arkeen hyötyliikuntaa.
Pyöräily hyödyttää pyöräilijää ja ympäristöä
Pyöräily säännöllisenä edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Liikunnalla voi kohottaa omaa vireystilaa ja mielialaa, sekä edistää kehon hyvinvointia. Pyöräily voi lisäksi tuoda ajansäästöä sekä vapaa-aikaan että matkantekoon.
Jos ajat töihin auton sijaan pyörällä, hyötyliikunta vapauttaa aikaa muuhun, sillä liikuntasuositusten mukainen viikkoliikuntamäärä voi tulla täyteen pelkästä työmatkaliikkumisesta. Pyöräily voi lisäksi nopeuttaa matkantekoa, sillä etenkin kaupunkialueella pyörä on lähtökohtaisesti nopein kulkuneuvo alle seitsemän kilometrin matkoilla. Lisäpotkua polkemiseen saa myös sähköavusteisesta polkupyörästä, joka auttaa myös pidempien matkojen polkemisessa.
Pyöräilyllä autat vähentämään liikenteestä ja liikkumista koituvia päästöjä. Viidesosa Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä. Yli puolet liikenteen päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Karsimalla autoilun määrää liikenteestä aiheutuva melu ja saaste vähenee. Vähentynyt autoliikenne parantaa liikenneturvallisuutta ja liikkumisen mielekkyyttä erityisesti kevyen liikenteen kulkijoille.
Pyöräily on taloudellisempaa kuin moni muu liikkumismuoto. Pyörää ei tarvitse tankata ja huoltokustannukset ovat murto-osa auton kunnossapitoon verrattuna. Lisäksi moni meistä omistaa jo valmiiksi oman pyörän, jonka ansiosta pyöräilyn aloittamisesta ei synny merkittäviä kustannuksia. Lahdessa liikkuvat voivat keväästä syksyyn hyödyntää sähköisiä Mankeli-yhteiskäyttöpyöriä kulkemiseen, jonka ansiosta oman pyörän omistaminen ei ole pyöräilyn aloittamisen edellytys.
Valitsemalla pyörän liikkumisvälineeksi kannustat myös oman lähipiirin lapsia ja aikuisia kohti liikuttavampaa arkea asettamalla esimerkin liikunnallisille elintavoille. Yhteisillä pyörämatkoilla lapsen kanssa voi opetella turvallista liikkumista liikenteessä.
Sopiva asenne ja tarkkaavaisuus pyöräilijän tärkeimpinä varusteina
Pyöräilyn voi aloittaa ympärivuotisesti vuodenaikaan sopivilla varusteilla ja asenteella. Talven ja kevään taitteessa erityistä huomiota kannattaa kiinnittää teiden liukkauteen.
Pyöräily liukkailla keleillä vaatii pyöräilijältä valppautta. Lumen sulaessa liukkaammat tiet voivat edellyttää turvallisiin siirtymisiin enemmän aikaa ja tarkkaavaisuutta. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää kaivonkansiin, hiekotushiekkaan, märkiin lehtiin ja sileisiin asfaltti- ja hiekkapintoihin. Nastarenkaat voivat auttaa lisäämään turvallisuudentunnetta liukkailla teillä.
Kypärää kannattaa pitää päässä aina pyöräillessä. Tarvittaessa lämpöä kypärän alle tuovat esimerkiksi panta, korvaläpät tai ohut kypärämyssy. Viileällä säällä pyöräillessä voi turvautua kerrospukeutumiseen pukemalla lämpimän kerraston alle ja muut vaatteet päälle.
Käytä pimeän ja hämärän aikana pyörässä valoja, jotta muut tienkäyttäjät voivat ennakoida kulkuasi. Uudessa tieliikennelaissa pakollisiksi asetetut valkoinen etuvalo ja punainen takavalo helpottavat pyöräilijän havaitsemista ja lisäävät liikenneturvallisuutta myös muille tienkäyttäjille. Lisäksi heijastimien käyttö parantaa näkyvyyttä.
Huollettu pyörä on turvallinen liikenneväline ja pyörä on hyvä pitää kunnossa ympärivuotisesti. Pyörälle kannattaa varata vuosihuolto ennakoiden, jotta vältät kevätruuhkat pyörähuollossa.
Pienilläkin polkaisuilla kohti määränpäätä
Pyöräily vaatii uskallusta tehdä asiat toisin totutusta, sekä tahtoa tehdä valintoja oman ja planeetan hyvinvoinnin eteen.
Suomessa sääolosuhteet voivat vaihdella reilustikin yhden päivän aikana. Edellisenä iltana voi olla vaikea ennustaa seuraavan päivän keliä tai sitä, kuinka hyvin tiet on huollettu oman työmatkan varrella. Pyöräily vaatii sääolosuhteista johtuvan epämukavuuden sietämistä ja uuteen liikkumismuotoon liittyvien rutiinien opettelemista.
Mahdollisista haasteista huolimatta pyöräily palkitsee.
Kevättä ja kesää kohden valoistuvat aamut ja illat antavat pyöräilijälle omaa aikaa ja mahdollistavat matka-ajan hyödyntämisen hyötyliikuntana. Pyöräily ei ainoastaan kannusta rattoisan harrastuksen pariin ympärivuotisesti, vaan myös tarjoaa mahdollisuuden nauttia raikkaasta ulkoilmasta ja vaihtuvista maisemista pyörän selästä käsin.
Tärkeää on muistaa, että pienilläkin asioilla on suuri merkitys. Vaikka työmatkaa ei pyöräile joka päivä tai suunnitelmat päivän kulkumuodosta muuttuisivat hetkeä ennen lähtöä, suuremmassa mittakaavassa yksittäinenkin polkaisu muodostuu tärkeäksi.
Kirjoittaja:
Taru Pietilä, projektisuunnittelija, kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke
Sycla-projektin tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja edistää kestävää työmatkaliikkumista ja vähentää tieliikenteessä syntyviä päästöjä. Kaupunkipilotin toteuttavat yhteistyössä Lahden kaupungin johdolla LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Projekti on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).
Lue lisää Sycla-hankkeesta hankkeen verkkosivuilta.
Sycla-hanke linkittyy Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoiman Luontoaskel terveyteen 2022–2032 -ohjelman teemaan sekä toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa.
Mitä tänään syötäisiin? Vastaus kysymykseen löytyy monelle meistä parista tutusta reseptistä. Kiireen keskellä vanha ostoslista ja entuudestaan tutut ruoat tuovat monelle helpotusta arjen pyörittämiseen.
Omien ruokavalintojen ääreen pysähtyminen kuitenkin kannattaa, sillä pienetkin muutokset ruokalautasella voivat vaikuttaa myönteisesti niin omaan terveyteen kuin oman hiilijalanjäljen suuruuteen.
Pitkäaikaissairauksia ja niiden riskitekijöitä voidaan ehkäistä ja lievittää muun muassa ruokavalintojen ja elintapojen muutoksella. Tieteellinen näyttö osoittaa puolestaan ravitsemussuositusten mukaisen ruoan olevan useimmiten myös ympäristöystävällistä.
Ravintorikasta ja kestävää ravitsemusta planetaarisella ruokavaliolla
Valitsemalla ravitsemussuositusten mukaista ruokaa on suhteellisen helppoa vaikuttaa oman ruokavalion terveellisyyteen sekä omaan hiilijalanjälkeen. Keskimääräinen suomalainen kuluttaja voi tuotevalinnoillaan pienentää ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30–40 prosenttia niin, että ruokavalion ravitsemuksellinen laatu samalla paranee.
Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin perustuva ruokavalio tarjoaa monelle mahdollisuuden vaikuttaa myönteisesti niin terveyteen kuin ympäristön tilaan. Nämä planetaarisen ruokavalion mukaiset ravitsemussuositukset perustuvat kattavaan tieteelliseen näyttöön ja kiteyttävät tiedon ihmisterveyden ja maapallon kannalta hyväksi todetusta ruokavaliosta.
Nykyisellään keskimääräisen suomalaisen aikuisen ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti ei monin osin vastaa ravitsemussuosituksia. Punaista ja prosessoitua lihaa syödään liian paljon, kun taas kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödään liian vähän. Elintavat, kuten ruokailutottumukset, vaikuttavat terveyteen. Epäterveelliset elintavat aiheuttavat ja kasvattavat riskiä sairastua erilaisiin kansansairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sekä sydän- ja verisuonitauteihin.
Tämänhetkiset syömistottumukset kasvattavat osaltaan suomalaisten hiilijalanjälkeä. Ruoan kulutus muodostaa Suomessa 20–25 prosenttia keskimääräisen kuluttajan ilmastovaikutuksesta. Suomalaisten ruokavalion ilmastopäästöt ovat vertailussa EU-maiden kärjessä, ja noin puolet Suomen ruoan kulutuksesta johtuvista kasvihuonekasvipäästöistä tulevat naudanlihan ja maitotuotteiden kulutuksesta.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittavat muun muassa monipuolista kasvispainotteista ruokavaliota, lihankulutuksen vähentämistä, sekä runsasta kalan ja pähkinöiden käyttöä.
Kasvispainotteisella ruokavaliolla ei tarvitse huolehtia ravintoainepuutoksista, sillä pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukainen kasvispainotteinen ruokavalio on tämänhetkisiä pohjoismaisia ruokavalioita paljon ravintoainerikkaampi.
Suomalaiset ravitsemussuositukset päivitetään pohjoismaisten suositusten pohjalta ja julkaistaan loppuvuodesta 2024.
Planetaarinen ruokavalio lautasella
Kasvisten käytön lisäämistä omaan ruokavalioon voi toteuttaa pienin askelin ja rohkeasti kokeillen. Hyviä valintoja sekä ruoan tuotannon että terveyden kannalta ovat kuitupitoiset täysjyväviljatuotteet, kasvikset, juurekset, hedelmät ja marjat. Viljat ovat merkittävä kasviproteiinin lähde jo nykyisessä ruokavaliossamme, ja erilaiset palkokasvit tuovat siihen hyvän lisän.
Vaihtamalla osan lihasta kasviksiin voi merkittävästi pienentää ruokavalion ympäristövaikutusta. Lihan kulutusta voi vähentää pikkuhiljaa esimerkiksi pienentämällä liha-annosten kokoja sekä suosimalla pihvien ja paistien sijaan patoja ja keittoja, joissa lihan määrä on kohtuullinen.
Reseptin lihan voi korvata osin tai kokonaan myös kasviksilla, kuten palkokasveilla, jotka sisältävät paljon proteiinia ja kuitua sekä muita terveydelle edullisia ravintoaineita. Tavallisimpia palkokasveja ovat esimerkiksi herneet, pavut, linssit ja soija. Palkokasvien viljelyyn tarvitaan vain vähän maapinta-alaa ja niiden tuotannolla on eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna pienet ilmastovaikutukset.
Ruoanlaitossa uusien kasvisruokien kokeilemisesta voi tehdä koko perheen yhteisen asian, jolloin porukalla valitaan kaikkia kiinnostava ruokaohje kokeiltavaksi. Kynnys uuden kokeilemiseen madaltuu, kun jokainen pääsee mukaan päätöksentekoon ja yhteiseen tekemiseen. Näin saadaan myönteisiä kokemuksia, jotka ovat pysyvän muutoksen kannalta tärkeitä. Lisäksi yhdessä tehdessä voi löytää koko perheen uusia suosikkiruokia arkea piristämään. Jossain vaiheessa voi huomata, että kasvisvoittoisempi ruoka tuo itselle paitsi hyvää oloa ja ruokailoa, myös hyvää mieltä oman ympäristökuorman pienentyessä.
Ruoan vaikutuksia ilmastoon voi hillitä myös sillä, että suosii ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita, välttää ruokahävikkiä ja kiinnittää huomiota ruoan valmistuksen ja ostosmatkojen energiankulutukseen. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista ja päästöistä aiheutuu raaka-aineista ja kuljetuksen osuus on pieni. Myös ruoan tuotantotapoja voidaan kehittää ympäristöystävällisemmiksi.
Pienillä muutoksilla suuria vaikutuksia
Merkittäviä ympäristötekoja voi tehdä pieniltäkin tuntuvilta arjen valinnoilla. Tästä esimerkkinä toimi Lahden kaupungissa toteutettu CO2-pudottajat-kokeilu, joka tutki viiden vapaaehtoisen lahtelaisen voimin, miten ympäristölle ystävälliset valinnat esimerkiksi ravitsemuksessa voivat heijastua terveyteen. Suunnittelussa huomioitiin erityisesti vapaaehtoisten oma elämänrytmi ja muutosehdotusten yhteensopivuus. Kokeilu osoitti, että hiilijalanjälkeä voi pienentää yllättävän vaivattomasti ilman elämäntyylin täysmuutosta.
Muutoskokeiluissa tukee myönteinen asenneilmapiiri. Kokeiluun kannattaa ottaa keinoja, jotka sopivat omaan ja kotiväen arkeen. Muutoskokeilujen avuksi voi ottaa käyttöön myös erilaisia työkaluja. Climate Campaigners -ilmastosovellus on kehitetty tukemaan terveyttä edistäviä ja ympäristöystävällisiä valintoja. Ilmastosovelluksen taustalla olevassa tutkimushankkeessa oli mukana Lahden kaupunki yhdessä kahdentoista muun eri puolilla maailmaa sijaitsevan kaupungin kanssa. Sovelluksessa pääsee osallistumaan erilaisiin haasteisiin, sekä tarkastelemaan omaa henkilökohtaista hiilijalanjälkeä. Lahtelaiset pääsevät lisäksi seuraamaan sovelluksessa omien valintojensa vaikutusta Lahden ilmastotyössä.
Climate Campaigners -ilmastosovellus on yksi monista Luontoaskel terveyteen -ohjelmaan liittyvistä menetelmistä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Lahden kaupungin ja Lahden Yliopistokampuksen koordinoima ohjelma on Lahden seudun 10-vuotinen terveys- ja ympäristöohjelma vuosille 2022–2032, joka yhdistää Päijät-Hämeen alueen terveys- ja ympäristötavoitteet. Ohjelman tavoitteena on edistää kestäviä elämäntapavalintoja kestävää hyvinvointia vahvistavilla palveluilla esimerkiksi päijäthämäläistä lähiluontoa hyödyntäen.
Kirjoittajat:
- Pietilä Taru, projektisuunnittelija, Tukipalveluiden johto
- Hämäläinen Riitta-Maija, Kestävän kehityksen päällikkö, Tukipalveluiden johto
- Päätalo Anna, Terveyden edistämisen ravitsemusterapeutti, Ravitsemusyksikkö
- Valve Raisa, Johtava ravitsemusterapeutti, FT, Ravitsemusyksikkö
Planetaarinen terveys voi käsitteenä olla monelle uusi, mutta yksinkertaisimmillaan termin voi käsittää kaiken elävän yhteisen hyvinvoinnin edistämisenä. Sillä viitataan ihmisten ja ympäröivän luonnon vahvaan keskinäiseen yhteyteen.
Planetaarisen terveyden periaatteiden mukaisesti toimien voi samanaikaisesti edistää omaa hyvinvointia ja terveyttä, sekä parantaa omilla toimilla ympäristön tilaa.
Vastuulliset elämäntapavalinnat edistävät kestävää hyvinvointia
Elämäntapavalinnat ovat avainasemassa planetaarisen terveyden mukaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Kestävät kulkumuodot, kuten kävely ja pyöräily, lisäävät fyysistä aktiivisuutta ja edistävät säännöllisinä omaa terveyttä. Esimerkiksi työmatkojen taittaminen kävellen tai pyörällä vahvistaa lihaksia, hengityselimiä ja mieltä, edistäen palautumista työstä. Samalla liikkumisesta koituvat päästöt vähenevät, joka puolestaan edesauttaa elämistä maapallomme kantokyvyn rajoissa.
Tasapainoisella ruokavaliolla on myös tärkeä rooli oman hyvinvoinnin edistämisessä. Planetaarisen terveyden mukainen ruokavalio on kasvisvoittoinen ja ravitsemussuosituksia seuraava, ja rasittaa vähemmän ympäristöä.
Erilaiset luontokohteet eivät ole pelkästään arvokkaita itsessään ja esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta niillä on myös tärkeä rooli palautumisen edistämisessä. Monipuolisia luontokohteita, kuten puistoja, metsiä, rantoja ja peltoaukeita voi hyödyntää virkistykseen, retkeilyyn ja rentoutumiseen. Pelkästään metsässä liikkuminen edistää elpymistä eli stressitilasta palautumista.
Omaa luontokontaktia voi hoitaa esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan läheisyydessä sijaitsevassa terveysmetsässä, jossa voi hyödyntää erilaisia harjoitteita toimintapisteillä sekä nauttia lammen rannasta, metsästä ja luonnonsuojelualueesta. Terveysmetsää voi erityisesti hyödyntää työhyvinvoinnin edistämiseen keskussairaalan henkilökunta ja asiakkaat hoidon tukena mahdollisuuksien mukaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella edistetään planetaarista terveyttä Luontoaskel terveyteen -ohjelman kautta. Tämä 10-vuotinen ohjelma yhdistää Lahden seudun terveys- ja ympäristötavoitteet planetaarisen terveyden periaatteiden mukaisesti.
Luontoaskel terveyteen -ohjelmassa kehitetään terveellisiä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristön kannalta kestäviä, arkea tukevia käytäntöjä ja rakenteita, jotka helpottavat vastuullisia elämäntapavalintoja, kuten edistämällä planetaarista ravitsemusta, kestävää liikkumista ja luonnossa olemista. Ohjelmaa ovat mukana toteuttamassa Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Lahden kaupunki sekä Lahden Yliopistokampus.
Tutustu terveysmetsään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla sekä Lahden kaupungin sivuilla.
Lue lisää Luontoaskel terveyteen -ohjelmasta ja ohjelman teemaan liittyvistä hankkeista ohjelman verkkosivuilta: Luontoaskel terveyteen -ohjelma 2022–2032.
Taru Pietilä
Projektisuunnittelija, Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke
Riitta-Maija Hämäläinen
Kestävän kehityksen päällikkö
Liikunnan lukuisat terveysvaikutukset on todistettu moneen otteeseen. Päivittäinen liikunta ylläpitää ja parantaa fyysistä kuntoa, sekä ennaltaehkäisee ja hoitaa monia sairauksia. Liikunta myös tutkitusti parantaa mielialaa, edistää palautumista työstä, sekä vähentää stressiä.
Myönteisistä vaikutuksista huolimatta kiireiseen arkeen voi olla hankala löytää aikaa jokapäiväiseen liikuntaan. Matka töihin tarjoaakin monelle varteenotettavan mahdollisuuden lisätä arkeensa liikettä ja hyvinvointia hyötyliikunnan kautta.
Hyötyliikunnan lisääminen ja oman hyvinvoinnin parantaminen voivat toimia tehokkaina kannustimina tuuppaamaan kohti uusia tapoja taittaa työmatkaa.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikkumismuoto on usein samalla myös ympäristöystävällinen työmatkatapa. Pienillä teoilla on suuri vaikutus niin hyvinvoinnin kuin ympäristöystävällisten toimintatapojen edistämisessä.
Hanketyö kestävän työmatkaliikkumisen jalkauttajana
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on edistämässä kestävää ja terveellistä työmatkustamista Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeessa.
Kaksivuotisessa hankkeessa kartoitetaan, kehitetään ja pilotoidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden, sekä työnantajien ja työntekijöiden kanssa kestävää työmatkustamista tukevia rakenteita ja käytäntöjä. Kestävällä työmatkustamisella tarkoitetaan työmatkoja, jotka taitetaan pääasiassa kävelyä, polkupyörää ja julkista liikennettä suosien.
Työmatkustamisen kestävyyttä edistävä hanke ei ole ainutkertainen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Vuonna 2022 toteutetussa Polkupyörällä, potkulaudalla ja bussilla Päijät-Sotessa -kokeilussa kannustettiin Päijät-Soten henkilöstöä siirtymässä yksityisautoilusta kohti kestävämpiä kulkumuotoja.
Kokeilun perustana oli tunnistettu tarve edistää kestäviä liikkumistapoja työpaikan ja kodin välillä sekä työajan aikaisilla matkoilla. Tavoitteena oli siten edistää henkilöstön terveyttä, hyvinvointia ja palautumista. Kestävien kulkumuotojen suosiminen vähentää myös työmatkustamisen ympäristövaikutusta ja parantaa tieliikenteen turvallisuutta kaikille tienkäyttäjille.
Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla -kokeilusta saadut tulokset kertovat kokeilun onnistuneen tavoitteissaan.
Osallistuneet henkilöstön jäsenet arvioivat yleisesti kokeilulla olleen myönteinen vaikutus esimerkiksi työstä palautumisen ja hyötyliikunnan edistämisen kannalta. Osallistujat arvioivat liikkuvan aiempaa enemmän myös vapaa-ajallaan.
Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla -kokeilu kuitenkin ennen kaikkea osoitti henkilökunnan myönteisen asenteen kokeiluja ja niistä saatuja hyötyjä kohtaan.
Onnistuneista toimintatavoista pysyviä käytäntöjä
Kokeilussa onnistuneiksi osoittautuneet toimintatavat ovat tuoneet Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilökunnalle pysyviä käytäntöjä.
Hyvinvointialueen henkilöstö voi hyödyntää näitä liikuntaa edistäviä käytänteitä työmatkoillaan ja työasiointien aikana. Ns., toimistopyörät ovat pysyvästi kotiin vietävissä palveluissa kuntien keskusta-alueilla, ja kaupungin keskustassa voi käyttää kaupunkipyöriä työmatkoihin toimialan ohjeiden mukaisesti.
Kokeilun myötä lisäksi työsuhdepyörät otettiin osaksi henkilöstöstrategiaan henkilöstöetuna. Etu mahdollistaa omien tarpeiden mukaisen polkupyörän hankkimisen vaikkapa pelkästään vapaa-ajan pyörämatkustamista varten.
Pyöräetu on omaksuttu kiitettävästi käyttöön Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöiden keskuudessa.
Aktiivisia pyöräedun käyttäjiä on kertynyt syksyyn mennessä jo yli 420 kesäkuun 2023 edun käyttöönoton jälkeen, ja palaute pyöräedusta on ollut pelkästään myönteistä. Etu on kannustanut liikkeelle myös työntekijöitä, jotka eivät ole pyöräilleet aktiivisesti ennen pyöräedun käyttöönottoa.
Kesäkuun 2023 alussa alkaneessa Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeessa jatketaan Polkupyörällä, potkulaudalla ja bussilla -kokeilun toimintatapojen jalkauttamista Lahden seudun yrityksiin.
Hankkeeseen osallistuvat yhdessä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa Lahden kaupunki, LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, sekä Lahden alueen yrityksiä. Hankkeen on rahoittanut NetZeroCities -hankekonsortio.
Kestävän työmatkaliikkumisen hanke on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoimaa Luontoaskel terveyteen 2022–2032 -ohjelmaa ja toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa.
Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeesta voit lukea lisää hankkeen verkkosivuilta.
Taru Pietilä
Projektisuunnittelija, Kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke
Riitta-Maija Hämäläinen
Kestävän kehityksen päällikkö
Sycla-projektin tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja edistää kestävää työmatkaliikkumista ja vähentää tieliikenteessä syntyviä päästöjä. Kaupunkipilotin toteuttavat yhteistyössä Lahden kaupungin johdolla LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Projekti on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).