Päijät-Hämeessä maksuttoman ehkäisyn 15–24-vuotiailta käyttäjiltä kerätään vastauksia asiakaskokemuskyselyyn ehkäisyneuvonnan vastaanotoilla 16.10.-17.11.2023.
Maksuttoman ehkäisyn asiakkaille tehtiin asiakaskokemuskysely aiemmin keväällä. Vastausten perusteella nuoret kokivat ehkäisypalveluiden pariin hakeutumisen olleen helppoa tai kohtalaisen helppoa. Tuolloin 61 prosenttia vastanneista koki seksuaaliterveydestään huolehtimisen maksuttoman ehkäisyn myötä tärkeämmäksi kuin aikaisemmin.
– Keväällä kyselyyn vastanneiden määrä jäi vähäiseksi, joten nyt toivomme nuorilta lisää vastauksia maksuttomasta ehkäisystä, asiantuntija ja seksuaalineuvoja Emilia Majaluoma kertoo.
Kaikkien alle 25-vuotiaiden on mahdollista saada ehkäisyvälineet ilmaiseksi vuoden 2023 loppuun asti. Maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta ei tehdä valtakunnallista linjausta, joten hyvinvointialueet päättävät sen jatkosta itsenäisesti.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue kaavailee oman asumisyksikön perustamista mielenterveyskuntoutujille. Asumisyksikössä tulisi olla yhteensä 35 asiakaspaikkaa, joista tehostetun palveluasumisen paikkoja 25 ja yhteisöllisen asumisen paikkoja 10.
Tällä hetkellä hyvinvointialue järjestää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ja ryhmätoiminnan kokonaan ostopalveluna. Asumispalvelua ostetaan tänä vuonna noin 14 miljoonalla eurolla.
– Olemme olleet kokonaan yksityisen palvelutuotannon varassa, joten oma yksikkö toisi lisää joustavuutta ja toimintavarmuutta palvelujen järjestämiseen, mahdollistaisi oman ja ostopalvelun laadun vertailun ja tarpeita vastaavien palvelujen järjestämisen. Oman yksikön perustamista puoltavat myös velvoitteet varautumiselle, perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Mika Forsberg kertoo.
Oman rakentaminen kakkosvaihtoehtona
Uusi yksikkö on tarkoitus perustaa Lahden keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Toimitilaratkaisuksi käy hissillinen kerrostalo esimerkiksi kahdessa eri kerroksessa. Asukkaiden omien huoneiden lisäksi tiloihin tarvitaan muun muassa ruokailu- ja oleskelutilat, lääkehuone sekä henkilöstön tarvitsemat tilat kirjaamiseen ja palavereihin.
Mukana esiselvityksessä on ollut myös pohdintaa oman päivä- tai ryhmätoimintapaikan perustamisesta lähelle asumisyksikköä.
– Ensimmäiseksi kartoitamme olemassa olevia tiloja tältä alueelta ja arvioimme niiden soveltuvuutta. Jos toimintaan soveltuvia tiloja ei löydy, vaihtoehtona on tilojen rakentaminen. Olemassa olevien tilojen hyvä puoli olisi se, että toiminta olisi käynnistettävissä nopeammin. Rakentamisvaihtoehto vie erilaisine vaiheineen herkästi 2–3 vuotta.
Forsbergin mukaan nopeimmissa käänteissä toimintaa pääsisi käynnistelemään jo ensi vuoden lopulla.
Asumispalveluiden piirissä oli elokuun lopussa 451 mielenterveys- ja päihdeasiakasta. Päijät-Hämeen alueen asumisyksiköissä asui tuolloin yhteensä 388 asiakasta. Ulkopuolisissa yksiköissä asuu tällä hetkellä 63 asiakasta.
– Näen oman yksikön perustamisen positiivisena myös asiakkaan näkökulmasta, sillä meillä on aika paljon mielenterveyskuntoutujia sijoitettuna alueen ulkopuolelle. Oman yksikön perustamisesta huolimatta merkittävä osa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista järjestetään edelleen ostopalveluna. Olennaista palvelujen järjestämisen näkökulmasta on se, että kykenemme vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin, Forsberg toteaa.
Aluehallitus päätti jatkaa hyvinvointialueen mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön perustamissuunnitelmia kokouksessaan 2.10.
Talouden tasapainottamistoimia tarkennetaan
Talouden tasapainottamistoimia koskeva pykälä palautettiin valmisteluun, ja se käsitellään uudelleen aluehallituksen kokouksessa kahden viikon kuluttua. Esitystä tarkennetaan sen suhteen, millaisia talouden tasapainottamisen vaateita hyvinvointialueeseen kohdistuu pidemmällä aikavälillä ja millaisista osakokonaisuuksista se hyvinvointialueella muodostuu. Samoin täsmennetään sitä, miten talouden tasapainotustoimien toteutumista seurataan aluehallituksessa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue joutuu muiden hyvinvointialueiden tavoin tasapainottamaan talouttaan tänä ja edelleen ensi vuonna. Tehtävä on äärimmäisen vaikea tilanteessa, jossa kustannukset nousevat eri syistä, mutta rahoitus ei kasva vastaavasti. Hyvinvointialueen rahoitusta vähentää myös noin 50 miljoonan siirtymätasaus.
Hyvinvointialue on suunnitellut ensi vuodelle joukon toimenpiteitä, joilla tavoitellaan yhteensä noin 18 miljoonan euron suuruista tasapainotusta talouteen. Aluehallitus käsittelee talousarviota ja tasapainotustoimia kokouksessaan ensi viikon maanantaina. Talouden sopeuttamistarve ei pääty tähän, sillä valtio edellyttää lainanottovaltuuspäätöksen ehdoksi jo uutta suunnitelmaa toimista, joilla hyvinvointialue tasapainottaa talouttaan seuraavina vuosina.
Aluevaltuutetut ovat ottaneet kantaa sopeutustoimenpiteiden valmisteluun työn eri vaiheissa. Käytyjen keskustelujen pohjalta hyvinvointialue ei aio esittää henkilöstöohjelmansa toteutuksesta karsimista, koska sote- ja pelastusalan ammattilaisista on kova pula ja ohjelman toimet tähtäävät tilanteen korjaamiseen. Hyvinvointialue ei suunnittele myöskään henkilöstövähennyksiä tai lomautuksia, vaan hakee henkilöstökuluista säästöä epätarkoituksenmukaista ja kallista vuokratyötä sekä ylityötä ja erilliskorvauksia karsimalla. Myöskään ikääntyneiden entuudestaan tiukkoja tehostetun palveluasumisen pääsykriteerejä ei ehdoteta kiristettäviksi. Aluevaltuutetut osallistuvat tasapainotusurakkaan karsimalla kokouskuluja sekä pienentämällä valtuustoryhmille jaettavaa ryhmärahaa.
Vuoden 2024 suunnittelukehys on tässä vaiheessa vuotta laadittu noin 25 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Nollatuloksen saavuttaminen ei ollut realistinen vaihtoehto ensi vuonna. Tältä vuodelta ja vuodelta 2024 kertyvät alijäämä on katettava seuraavien vuosien aikana tekemällä vastaavaa määrä ylijäämää.
Toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja tilankäytön tiivistystä
Terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialan tasapainottamistavoite on yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen pyritään uudistamalla laboratoriotutkimusten näytteenotto- ja tutkimusmenetelmiä ja parantamalla näytteenottoverkoston tehokkuutta. Ostopalveluiden määrää ja vuokratyövoiman käyttöä vähennetään. Henkilöstön tekemien lisätöiden määrää on supistettava. Muutokset saattavat hidastaa hoitoonpääsyä ja aiheuttaa riskin hoitojonojen kasvulle, mutta riskiä pienennetään uudistamalla samanaikaisesti toimintamalleja tehokkaammiksi useissa eri yksiköissä. Ensihoitoa yhtenäistetään siirtämällä se kokonaisuudessaan terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toiminnaksi. Lisäksi toimintaa sopeutetaan yhden hengen yöyksikön poistolla.
Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialalla sopeuttamistarve on noin 4,5 miljoonaa euroa. Toimialalla supistetaan henkilöstön ostopalvelujen käyttöä, lisätöiden määrää sekä palvelujen hankintaa. Tämä saattaa heijastua muutoksina muun muassa palveluaikoihin. Lisäksi tarkastellaan työn tekemisen käytäntöjä, kuten päällekkäisten työvuorojen osuuksia, viikonloppuna tehtäviä töitä sekä varallaolokäytäntöjä. Toimitilojen käyttöä on tarkoitus tiivistää, sekä tarkistaa asiakasmaksuja ja ottaa käyttöön palauttamattomien apuvälineiden maksu. Toimialalla toteutettavaan ikääntyneiden palvelujen järjestämissuunnitelmaan liittyy merkittävä määrä palveluprosessien kehittämistä, ja tätä työtä jatketaan osana sopeuttamista.
Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialan sopeutustavoite on noin 4 miljoonaa euroa. Palveluiden tuotantotapoja ja palvelupisteiden toimintaa on tarkoitus uudistaa toimitilojen käyttöä tehostamalla sekä digiratkaisuja hyödyntämällä. Henkilöstöresurssien supistaminen saattaa aiheuttaa käsittelyaikojen ja palvelujen odotusaikojen pidentymistä. Sopeuttamisesityksissä on myös asiakkaiden etuuksia pienentäviä muutoksia. Oman toiminnan kehittämisellä ja laajentamisella toimiala vähentää ostopalvelujen tarvetta.
Loppuvuonna vielä 2,5 miljoonan säästöhaku
Pelastustoimen palveluiden toimialalla sopeutustarve on 383 000 euroa, mikä toteutetaan karsimalla harkinnan mukaan palvelujen ostoja vain välttämättömiin, pidentämällä priorisoinnin perusteella pelastustoiminnassa käytettävän kaluston ja muun irtaimiston käyttöikää sekä vähentämällä muita ostoja ainoastaan välttämättömiin tarpeisiin.
Tukipalveluiden toimiala tuottaa muiden toimialojen tarpeisiin nimensä mukaisesti toimintaa tukevia palveluita kuten henkilöstö-, ict-, toimitila-, turvallisuus- ja välinehuoltopalveluita. Niistä nipistäminen laajassa mitassa olisi johtanut kustannusten kasvuun tai lisäsäästöjen tarpeeseen muilla toimialoilla, joten toimialan tasapainotustavoite on tällä hetkellä noin 450 000 euroa.
Hyvinvointialue etsii vielä loppuvuoden aikana noin 2,5 miljoonan euron edestä lisätoimia, joilla talouden tasapainotukselle asetettu kokonaistavoite saavutetaan. Toimiin voi sisältyä esimerkiksi vuokrahenkilöstön, palveluiden oston ja lyhytaikaisten sijaisten käytön vähentämistä.
Haravanaattorit on ryhmä täsmäosaajia, jotka hoitavat ohjaajan johdolla pihojen haravointeja ja muita pieniä toimia. ”Haravoimme pihasi lehdet ja pienet risut, kokoamme ne jätesäkkeihin tai tilaajan omaan keräykseen. Tilaaja hoitaa mahdolliset puutarhajätteen jatkosijoitukset”, vammaispalveluista kerrotaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelut ja verkkoalusta HemmaKoti ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on työllistää päiväaikaisen toiminnan vammaisia tai kehitysvammaisia asiakkaita.
Ensimmäinen virallinen työllistämiskampanja välittää haravointipalveluita yksityisille henkilöille, yhteisöille ja yrityksille, ja se käynnistyi 18. syyskuuta. Haravanaattorit-ryhmä haravoi pihoja, kerää risuja ja tekee muita niihin liittyviä pieniä toimia. Myös jääkiekkoseura Pelicans on mukana työllistämiskokeilussa: vammaispalvelujen asiakkaita on jo ollut nostamassa kotipelin lippua salkoon.
Yhteistyön myötä vammaispalvelujen asiakkaat perustavat ohjaajan tuella HemmaKoti-profiilin ja kokeilevat tehtäviä ensin ohjaajan kanssa ryhmässä työskennellen. Tavoitteena on, että osa perustaisi jatkossa oman yksilöllisen profiilin. HemmaKodin verkkoalusta yhdistää työn tilaajat palveluiden tuottajiin.
HemmaKodin toimitusjohtaja Marika Pendolin korostaa, ettei palvelun tarkoituksena ole välittää halpatyövoimaa. Kaikissa palveluissa suositus minimikorvauksesta on 20 euron tuntihinta.
Tällä hetkellä 65 000 täsmätyökykyistä etsii työtä Suomessa, joten hyvinvointialueen vammaispalvelujen ja HemmaKodin yhteistyö sisältää yhden ratkaisun heidän työllistämiseensä. Täsmätyökykyinen on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään ja ennen kaikkea halu ja motivaatio työkykynsä käyttämiseen.
Lipun nostaminen salkoon on Pelicansin pelipäivän tärkeä tehtävä. Siihenkin löytyy osaajia vammaispalvelujen päiväaikaisesta toiminnasta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kansallisen työryhmän ja ohjausryhmän erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten porrasteisuuden, työnjaon ja yhteistyön selvittämiseksi. Ministeriöiden ja hyvinvointialueiden virkahenkilöistä koostuvan työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen.
Ohjausryhmää luotsaa sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom.
Molempien ryhmien toimikausi on 1.9.–31.12.2023.
Virolaisen vetämän työryhmän tavoitteena on muun muassa koota tieto väestön palvelutarpeesta, osaamisen ja henkilöstön riittävyydestä, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Selvityksessä on myös se, miten keskittämis- ja päivystyssääntely on käytännössä toteutunut ja miten tehtävien keskittämisestä on alueilla sovittu.
Selvitystyössä tulee arvioida mahdollisuudet hyödyntää nykyistä tehokkaammin muun muassa osaamisen liikkuvuutta ja konsultaatiomahdollisuuksia, etäpalveluita, ensihoitopalvelua ja lääkärihelikopteritoimintaa, digitalisaatiota ja muita lähelle väestöä vietäviä palveluita.
Selvitystyöstä halutaan säädösvalmistelun tueksi ehdotuksia ja vaihtoehtoja siitä, miten erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä tulisi kehittää. Lisäksi tavoitteena on osaltaan varmistaa palvelujärjestelmän riittävä alueellinen ja kansallinen valmius ja varautuminen.
Työryhmän tulee esittää loppuraportti sosiaali- ja terveysministeriölle 31.12.2023 mennessä.
– Työnjaosta sopiminen on tarpeellista kansallisella tasolla. Varautumista, kalliita laiteinvestointitarpeita ja osaamisen varmistamista edellyttävät toimet eivät aina noudata hyvinvointialuerajoja, Petri Virolainen sanoo.
Hänen mukaansa palveluiden järjestämisessä tulee lisätä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa niiden saatavuus kaikille.
– Se on mahdollista toteuttaa uusimalla työnjakoa hyvinvointialueiden kesken, Virolainen pohtii.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue kilpailuttaa henkilökuljetusten kuljetuspalvelut dynaamisen hankintajärjestelmän kautta. Kilpailutuksen määräaika oli 31. elokuuta, johon mennessä liikennöitsijöiltä tuli yhteensä 144 tarjousta. Muutoksenhakuaika päättyy 9. lokakuuta.
Dynaaminen hankintajärjestelmä on sähköinen hankintamenettely, joka on kestonsa ajan avoin kaikille soveltuvuusehdot täyttäville toimittajille. Kuljetuspalvelua hankitaan hyvinvointialueella kaikkiin perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä ikääntyneiden palvelujen henkilökuljetustarpeisiin.
Kaikki tarjouspyynnön ehtoja vastaavat ja hankintayksikön asettamat vähimmäisvaatimukset täyttävät tarjoukset hyväksytään kuljetuspalveluiden järjestäjiksi. Sopimukset ovat voimassa 36 kuukautta.
Välityskeskus välittää kuljetustilaukset tietyn maantieteellisen alueen sisällä hintajärjestyksessä halvimmalle vapaana olevalle liikennöitsijälle. Samalla huomioidaan suunniteltu reitti ja mahdollisuudet kuljetusten yhdistelyyn.
Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on yhteensä noin 5,4 miljoonaa euroa vuodessa.
– Kilpailutus tehdään, koska edellinen hankintakausi päättyy loppuvuodesta. Samalla saamme Heinolan alueen mukaan tähän samaan hankintaan. Sen kuljetukset toteutetaan samojen käytäntöjen mukaisesti kuin muualla hyvinvointialueella. Sysmässä Terveystalo vastaa edelleen kuljetuksista. Muutoin palveluun ei tule oleellisia muutoksia. Teemme kuitenkin joitakin tarkennuksia, joilla pyritään parantamaan palvelun saatavuutta ja sujuvuutta asiakkaalle, vammaispalvelujen tulosaluejohtaja Pirkko Valtanen taustoittaa.
Uudistuksen myötä matkakortteja ei enää tarvita, kun välityskeskus ylläpitää asiakkaasta kuljetuksen kannalta välttämättömiä asiakastietoja. Myös kaikki tilaukset – lukuun ottamatta vakio- ja nousukyytejä – tilataan aina välityskeskuksen kautta. Heinolan sopimuksessa asiakas on voinut tilata matkan suoraan liikennöitsijältä.
Heinolan kuljetuspalveluasiakkaille tiedotetaan asiasta ja järjestetään mahdollinen infotilaisuus ennen kuin uusi käytäntö tulee vuodenvaihteessa voimaan. Muutos koskee Heinolassa noin 300 kuljetuspalveluasiakasta.
Aluehallitus käsitteli henkilökuljetuspalveluiden kilpailutuksen ja muutokset kokouksessaan 18. syyskuuta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikoo panostaa yhteisöllisen asumisen järjestämiseen alueen ikäihmisille. Hyvinvointialue on puoltanut Asumisen ja rahoitus ja -kehittämiskeskus ARA:lle Yrjö ja Hanna -säätiön suunnitelmaa yhteisöllisen asumisen kohteen rakentamisesta Lahden Möysään. Lisäksi hyvinvointialueelle on suunnitteilla useita yhteisöllisen asumisen hankkeita, joista Asikkalan rakennushanke on jo käynnistynyt.
Sosiaalihuoltolakiin vuoden alussa kirjattu yhteisöllinen asuminen tarkoittaa asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa jokaisella asukkaalla on oma asunto. Asumispalveluiden uudistus mahdollistaa iäkkäille henkilöille joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin.
– Tämä vaihtoehto tuli juuri uudeksi, perinteisen palvelusasumisen korvaajaksi, joten kohteita ei ole voinut kovin paljoa ennakoida. Vireillä on kuitenkin useita hankkeita. Suurimpana keskittymänä on Lahden alue, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialan johtaja Anu Olkkonen-Nikula kertoo.
Yhteistyössä kuntien kanssa
Yhteisöllisen asumisen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, mutta se tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Asunnot ovat vuokra-asuntoja, jotka myönnetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vuokranantaja voi olla yksityinen tai julkinen taho. Myös yhteisöllisen asumisen palvelut myönnetään palvelutarpeen mukaisesti ja tuotetaan kotihoidon tai tukipalvelujen keinoin.
– Väestö ikääntyy, ja päijäthämäläisittäin tunnusomainen asia ovat yksinäiset ja ikääntyvät ihmiset, joista suurin osa on naisia. Yhteisöllinen, esteetön ja turvallinen asumismuoto syntyy osittain tällaiseen tarpeeseen. Ei ole tarkoitus korvata ympärivuorokautista palveluasumista tai sellaisten muistisairaiden asumista, jotka eivät selviä omassa kodissaan, Olkkonen-Nikula täsmentää.
Hyvinvointialue tavoittelee yhteisöllisen asumisen voimakasta kasvua ja jopa kolmen prosentin peittävyyttä yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Se tarkoittaisi kymmenen vuoden päästä alueelle noin tuhatta yhteisöllisen asumisen asuntoa.
– Keskeistä niille on asunnon, rakennuksen ja asuinympäristön viihtyisyys ja esteettömyys, joka mahdollistaa iäkkään toimijuutta. Ihannetilanteessa asunto sijaitsee keskeisellä paikalla ja palveluihin on kävelymatka, asumisen kehittämisen päällikkö Marko Hiekkanen visioi.
Yhteisöllisyys vaatii useita asuntoja yksiköihin
Tuotannon kehittämisessä on Hiekkasen mukaan huomioitava esimerkiksi kuntakohtainen tarve, henkilökunnan saatavuus ja yhteisöllisyyden onnistuminen.
– Jotta yhteisöllisyys toimii, se vaatii yksikköön 25–30 asuntoa. Mukana voi olla myös senioriasumista, Hiekkanen toteaa.
Päijät-Hämeessä on käynnistelty kuntien kanssa asumispalveluihin liittyvää verkostoa, joka on kokoontunut tähän mennessä kerran.
– Käymme tiivistä vuoropuhelua, koska myös iäkkäiden esteettömän ja turvallisen asumisen kehittämiseen on tarvetta.
Maakunnallinen suunnitelma työn alla
Yhteisöllisen asumisen edistämisessä on vielä valtava määrä tekemistä, Anu Olkkonen-Nikula myöntää.
Parhaillaan laaditaan maakunnalliseen yhteisölliseen asumiseen liittyvää suunnitelmaa, joka etenee valmistuttuaan kuntiin ja valtiovarainministeriöön.
– Rahoittaja eli ministeriö sitten päättää, miten paljon se esitetyistä investoinneista hyväksyy.
Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueelle seuraavalle vuodelle lainanottovaltuuden eli valtuuden nostaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi tai solmia investoinnin luonteisia pitkiä sopimuksia.
– Markkinoimme halukkaille rakentajille ja eri toimijoille mahdollisuutta tulla mukaan yhteistyöhön niin, että ostaisimme kokonaisuuden palveluna. Olemme sitoutunut yhteistyökumppani, Olkkonen-Nikula paaluttaa.
Pitääkö olla huolissaan, kun muisti pätkii? Se on yksi yleisimmistä kysymyksistä, kun 35-vuotissyntymäpäiviään viettävä Päijät-Hämeen muistiyhdistys tapaa kansalaisia.
Siinä hetkessä toiminnanjohtaja Virpi Veijanen kartoittaa kysyjän elämäntavat.
– Usein käy ilmi, että taustalla on kiirettä, stressiä ja huonosti nukuttuja öitä. Päivä voi olla täynnä keskey-tyksiä. Siitä voimme tehdä johtopäätöksiä, että aivot ovat aika ahtaalla. Työikäisen väestön muistihaasteet linkittyvät kuormittavaan arkeen, Veijanen tietää.
Päivän keskeytykset ovat Veijasen mukaan vähän sama asia kuin ”ihminen kaatuisi rähmälleen”.
– Jos työtehtävä keskeytyy 10 kertaa, on kuin ihminen olisi kaatunut 10 kertaa. Aivot rupeavat hapotta-maan. Monen asian yhtä aikaa tekeminen ei ole aivoystävällistä, vaikka helposti ajattelemme olevamme tehokkaita. Aivot kyllä ilmoittavat itsestään, jos palautumisvaihe puuttuu.
Pikakikkoja on olemassa, sillä liike on lääke aivoillekin.
– Liikkuessa keskittymiskyky paranee ja sitä kautta myös muisti. Ulkoillessa ja liikkuessa verenpaine ja syke laskevat ja mieliala kohenee. Kaikki tämä auttaa rentoutumaan ja ehkäisemään stressiä.
Liikunnalla on vaikutusta unenlaatuun
Suomalaisessa Finger-elintapaohjelmassa todetaan, että liikuntaa pitäisi harrastaa monipuolisesti ja sen tulisi sisältää lihas- ja kestävyyskuntoa edistäviä harjoituksia.
– Oleellista on, että liikuntaharrastus tuottaa itselle hyvää mieltä ja on mielekästä, palveluesihenkilö Tiina Rantanen geriatrian poliklinikalta sanoo.
Hyvä aivoterveys vaatii sekä kuormitusta että palautumista. Palautumisen olennainen osa on uni, jonka laatuun liikunnalla on iso vaikutus.
Asiantuntijat kannustavat miettimään, voisiko korkeasykkeisen liikunnan vaihtaa joskus kehoa ja aivoja rauhoittavaan metsäkävelyyn. Aivoille erityisen hyvää tekee liikunta, johon yhdistyy sosiaalinen tekemi-nen.
Tiina Rantanen liputtaa erityisen sosiaalista lajia, tanssia.
– Tanssiessa aivot saavat kognitiivista haastetta, kun yritetään pitää kiinni askelkuvioista ja rytmistä.
Mars sieneen ja marjaan
Näin syksyllä marjastus ja sienestys vaalivat tehokkaasti aivoterveyttä.
– Marjastaessa ja sienestäessä tarvitaan enemmän aivosoluja kuin esimerkiksi ristikoiden tekemisessä, joka sekin on toki hyvää aivojumppaa. Luonnossa liikkumisessa yhdistyvät hyvällä tavalla havainnointi ja liike, joka aktivoi aivoja, Virpi Veijanen kertoo.
Tärkeää on, ettei omaa liikkumisen rimaa aseta turhan korkealle.
– Kaikesta liikunnasta on hyötyä, istumatyössä siitäkin, että nousee pari kertaa ylös ja kyykkää. Kaiken-lainen verisuonisairausten riskitekijöiden pienentäminen helpottaa aivojen taakkaa. Erityisesti keski-iässä harrastettu liikunta pienentää muistisairauksien riskiä myöhemmällä iällä.
Yksittäisiä unohteluja vai toistuvaa?
Millaisista muistiongelmista sitten kannattaa olla huolissaan?
– Yksittäisiä unohteluja sattuu kaikille. Unohdamme satunnaisesti vaikkapa ihmisten nimiä. Jos unohtelu on toistuvaa, muistilaput eivät auta tai tulee eksymisiä tutuilla reiteillä, kannattaa olla yhteydessä asiantuntijoihin, Virpi Veijanen toteaa.
Muisti voi heikentyä monesta syystä, eikä aina syynä ole etenevä muistisairaus.
– Taustalla voi olla elämäntapatekijöitä, huonosti nukuttuja öitä, yksinäisyyttä, masennusta, lääkeaineita tai tulehdustiloja. On paljon korjattavissa olevia syitä. Ikä on merkittävin riskitekijä muistisairauksissa, mut-ta mitä aikaisemmin tilannetta alkaa hoitaa, sitä pitempään on mahdollista jatkaa omannäköistä elämää.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousarvion suunnittelukehystä vuodelle 2024 käsiteltiin aluevaltuuston kokouksessa 11. syyskuuta. Talousarvion suunnittelukehys on tällä hetkellä 25,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Valmistelun tavoitteena on alun perin ollut realistinen talousarvio ilman alijäämää, mutta tavoite on haasteellinen toimintaympäristössä, jossa saatava valtionrahoitus ja kaikki toimintaan liittyvät kustannuspaineet eivät ole selvillä.
Aluehallitus asetti toimialoille kesäkuussa 1,8 prosentin eli 18 miljoonan euron tasapainotusvaateen, joka on huomioitu laskelmassa. Myös palkkaharmonisointi ja palvelutarpeen kasvu sisältyvät lukuihin.
– Suunnittelukehyksen pohjana on heinäkuun tulosennuste. Siinä on huomioitu uusin valtion rahoituslaskelma, joka julkaistiin elokuun lopussa. Rahoituslaskelma tulee vielä täsmentymään tänä vuonna kahdesti talousarvion valmistelun aikana. Oletuksena on, että rahoitus hiukan parantuu, talousjohtaja Antti Niemi kommentoi.
Valtionrahoituksen taso ensi vuodelle on tällä hetkellä 903 miljoonaa euroa.
Suunnittelukehys ei sisällä hankerahoitusta. Hankerahoitus voidaan huomioida kehyksen ylittävänä, mutta se ei saa heikentää tulosta.
Aluevaltuusto merkitsi esitetyn suunnittelukehyksen tiedoksi. Hallintosäännön mukaisesti aluehallitus oli jo hyväksynyt suunnittelukehyksen edellisessä kokouksessaan. Seuraavaksi aluehallitus käsittelee ehdotettuja sopeuttamistoimia. Talousarviokirja esitellään viimeistään joulukuun aluevaltuustossa.
Kokouksessa myönnettiin myös ero Minna Lampiselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsenen luottamustoimesta. Täydennysvaalissa hänen tilalleen valittiin Sinikka Ruuska.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous järjestetään maanantaina 11. syyskuuta 2023 klo 9.30 alkaen.
Kokous on seurattavissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Youtube-kanavalla.
Kokous järjestetään Sibelius-talon Puusepän salissa, Ankkurikatu 7, 15140 Lahti
Kokouksessa käsiteltävät asiat:
- Eron myöntäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsenelle ja lautakunnan täydennysvaali
- Aluehallituksen yksilöasioiden jaoston täydennysvaali
- Aluevaltuuston valtuustoryhmän muutos
- Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousarvio 2024
- Vaalijalan kuntayhtymän tilinpäätös ja arviointikertomus 2022
Esityslista ja pöytäkirja
Esityslista ja liitteet ovat nähtävillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivulla heti sen jälkeen, kun pöytäkirja on tarkastettu. Pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Lahdessa 6. syyskuuta 2023