Varhaiskasvatuksessa lapsilla on säännöllinen päivärytmi, jossa syödään, nukutaan, leikitään ja ulkoillaan hyvinkin tarkan rytmityksen tahdissa. Siitä mallista Päijät-Hämeen hyvinvointialueen perheohjaaja Elina Noiva kollegoineen usein kehottaa soveltamaan kulmakiviä perheiden omaan arkeen.
– Perusarkirytmi on etenkin lapsille tärkeä asia, Noiva kannustaa.
Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hän tarvitsee mahdollisimman samankaltaisia rutiineja, jotka auttavat ennakoimaan ja hahmottamaan päivän kulkua.
– Rutiinien puute voi aiheuttaa lapsessa esimerkiksi levottomuutta, mikä asettaa haasteita perheen yhteiseen toimintaan. Lapselle voi tulla kiukkua, unihaasteita ja voimakkaita tunteenpurkauksia. Vanhemmille se näyttäytyy yleensä lapsen haastavana käytöksenä, esimerkiksi kiukutteluna, hän toteaa.
Aamupalalle arvoa
Säännölliseen vuorokausirytmiin kuuluu, että nukkumaanmenoajat ovat huomioitu iän mukaisesti. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hän tarvitsee unta.
– Yleensä ohjeistamme heräämään aamulla ajoissa, vaikka lapsi ei olisikaan esimerkiksi päivähoidossa. Hyvä rutiini on herätä vaikkapa kahdeksan aikaan, syödä aamupala ja tehdä aamutoimet.
Elina Noiva korostaa aamupalan tärkeyttä kaikenikäisille perheenjäsenille.
– Yllättävän usein keskusteluissa nousee esiin, että monissa perheissä saatetaan lipsua aamupalasta. Se on aikamoinen haaste ihan jo koko päivän jaksamisenkin kannalta.
Puuro on hyvä ja ravitseva aamupala, perheohjaaja vinkkaa.
– Nykyisin on myös paljon erilaisia lapsiperheille sopivia vaihtoehtoja, joilla saa pikkuisen energiaa eikä tarvitse olla tyhjin vatsoin lounaaseen asti.
Arjen ennakoitavuudella ja säännöllisyydellä on merkitystä muun muassa mielenterveyteen ja oppimiseen.
– Kun arki on hallinnassa, se näyttäytyy myös mielen hyvinvointina. Oppiminen, yleinen vireystila ja jaksaminen nojaavat aika pitkälle arjen perustarpeisiin kuten siihen, miten ihminen syö, nukkuu ja ulkoilee.
Kuuntele lasta ja sovella
Perheohjaaja muistuttaa koko perheen osallisuuden merkityksestä.
– On tärkeää olla kiinnostunut lapsen asioista ja olla heille aktiivisesti läsnä. Arjen tulee olla aikuisten johtamaa, mutta on tärkeää kuulla lasta, jolloin hänen toiveensa ja tarpeensa tulevat huomioiduiksi. Kaikkea ei voi rakentaa aikuisen näkökulmasta, vaan on hyvä osallistaa lapsia. Lapset näkevät ja kokevat asiat usein eri tavoin kuin aikuiset ja heillä on hyviä huomioita perheen arjesta, Elina Noiva sanoo.
Turvallinen ja avoin vuorovaikutus luo perustan, jossa lapsi oppii tärkeitä sosiaalisia taitoja ja kokee olevansa rakastettu.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuusto järjestää MoodFestin nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi Lahden torilla maanantaina 7. lokakuuta klo 16-19.
– Odotamme tapahtumaan osallistuvan noin tuhat nuorta, projektipäällikkö Mona Parviainen arvioi.
Iltapäivä käynnistyy Skuutilla Suomen halki -tempauksella, kun Irti huumeista ry:n Atso Tillgren saapuu torille. Tapahtuma jatkuu somevaikuttaja ja scoottitähti Helmeri Pirisen ohjelmalla ja illan päättää artisti Sara Been konsertti.
– Meidän pisteessämme pääsee testaamaan scoottausta, tuomme laitteet ja kypärät paikalle ja järjestämme kaikille vapaan pujottelukisan säävarauksella. Käymme myös tutustumassa hyvinvointialueen ja yhdistysten ständeille yhdessä nuorten kanssa, Helmeri Pirinen kertoo.
Scoottausharrastusta tavataan pitää riskialttiina lajina, mutta Pirisen mukaan harrastus liikuttaa nuoria ja lisää mielen hyvinvointia.
– Mielen hyvinvoinnin kannalta isoin juttu on meidän turvallinen yhteisömme. On ihan sama, mistä tulet, mihin uskot tai mikä on ihonväri tai sukupuoli – kaikki ovat tervetulleita lajin pariin, Pirinen sanoo.
– Olemme saaneet palautetta esimerkiksi koulukiusatuilta ja heidän vanhemmiltaan siitä, että scoottausryhmän avulla on saatu uusia kavereita ja mukava harrastus.
Esiintymislavalla nähdään myös hyvinvointialueen ja yhteistyökumppaneiden asiantuntijahaastatteluja.
Hyvinvointialue tekee tapahtuman tiiviissä yhteistyössä Lahden kaupungin ja Lahden seurakuntien kanssa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorten palveluista ovat esillä muun muassa Opiskeluhuoltamo, psykofyysinen fysioterapia ja lasten ja nuorten kuntoutus sekä lasten ja nuorten ohjatut omahoidot.
Nuoria houkutellaan tutustumaan palveluihin eri pisteissä kiertävän rastitehtävän avulla.
Seurakunnan walk-in pisteellä pääsee tutustumaan matalan kynnyksen maksuttomaan lyhytterapiaan.
Lahden kaupungilla tehdään jengityötä nuorisorikollisuuden ja väkivallan vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi.
– Kannattaa tulla jutuille, on sitten tekijä tai kokija, hankekoordinaattori Valtteri Tikka kannustaa.
Paikalla on myös Finesportsin peliteltta, jossa pääsee pelaamaan kaikille sopivia, yhteisöllisyyteen kannustavia pelejä.
Moodfestin juontaa tapahtuma-alan opiskelija Annika Arola LAB-ammattikorkeakoulusta.
Aikataulu:
Klo 16 MoodFestin avaus
Klo 16.10. Skuutilla Suomen halki matkaavan Atso Tillgrenin saapuminen
Klo 16.30-17.30 Helmeri Pirisen Best trick -show ja Meet&Greet
Klo 17.30 Asiantuntijat lavalla
Klo 18 Sara Been konsertti
Klo 18.30 Asiantuntijat lavalla
Klo 19 MoodFest päättyy
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin on kuulunut luottamus julkiseen valtaan. Sen perustana on myös julkisten toimijoiden keskinäinen rakentava, tarpeen mukaan kriittinenkin, mutta kuitenkin tosiasioihin perustuva vuoropuhelu.
Aluehallitusten puheenjohtajat kantavat suurta huolta kärjistyneestä keskusteluympäristöstä. Yleistä keskustelua luonnehtii hyvinvointialueiden syyllistäminen ja epäonnistuneeksi leimaaminen.
Keskustelussa esitetyt arviot hyvinvointialueista ovat irtautuneet monin osin tosiasioista ja perustuvat mielikuviin. Esimerkiksi luottamushenkilöiden määrä on kansallisesti vähentynyt eikä lisääntynyt uudistuksen myötä. Samalla päätöksenteko on aiempaa avoimempaa.
Huono kierre katkaistava
Hyvinvointialueet ovat ratkaisu, eivät ongelma. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii aikaa. Nyt on keskityttävä palveluiden sisällön ja toimintatapojen uudistamiseen, eikä uusiin hallinnon uudistuksiin. Spekulointi alueiden yhdistämisellä ei tuo ratkaisuja tähän tilanteeseen.
Kärkevän julkisen keskustelun vaikutukset näkyvät. Ihmisten luottamus terveydenhuoltoon on heikentynyt.
Hyvinvointialueet ovat suuria työnantajia. Henkilöstö tekee merkityksellistä työtä. Syyttelevä julkinen keskustelu nakertaa henkilöstön motivaatiota ja julkisten työnantajien vetovoimaa.
Huono kierre pitää katkaista. Julkisten toimijoiden keskinäinen luottamus pitää palauttaa. Siksi aluehallitusten puheenjohtajat edellyttävät kaikilta toimijoilta rakentavaa vuorovaikutusta.
Luottamusta rakennetaan yhdessä
Julkisten toimijoiden välistä epäluottamusta ja kriisipuhetta lietsova ilmapiiri on haitallinen suomalaisen yhteiskunnan menestyksen, jopa kokonaisturvallisuuden kannalta. Kyse on myös Suomen kyvystä toimeenpanna vaativia, pitkäjänteisiä reformeja ja ylläpitää kriisinkestävyyttä.
Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät tekevät parhaansa kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin sosiaaliset perusoikeudet ja julkisen talouden kantokyky saadaan tasapainoon.
Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on ihmisten luottamus siihen, että palveluita saa silloin kun on tarve ja hätä. Tätä me kaikki toimijat rakennamme yhdessä.
Lisätiedot:
aluehallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, p. 050 444 3700
Hyvinvointialueen ja muiden sidosryhmien edustajat esittelevät tapahtumassa lasten ja nuorten palveluita, lisäksi skuutilla Suomen halki matkaava ja päihdevalistustyötä tekevä Atso Tillgren saapuu kiertueeltaan suoraan Lahden torille haastateltavaksi.
Tapahtumassa nähdään myös Helmeri Pirisen skuuttinäytös ja Finesportsin peliteltta.
Iltapäivän mittaan kuullaan muitakin esiintyjiä, ja pääartistina esiintyy YleX:n läpimurtolistalle noussut Sara Bee. Sara Bee yhdistelee musiikissaan räppiä, r´n´b:tä ja poppia.
– Nuoret tekevät MoodFestista varmasti sellaisen tapahtuman, josta on konkreettista hyötyä alueen nuorten mielen hyvinvoinnille. Tulossa on esimerkiksi rastitehtävä, jonka kautta tietoisuus palveluista ja avun saamisesta lisääntyy, valmistelu- ja tiedonhallintaasiantuntija Jenna Villanen kertoo.
Tapahtuman projektipäällikkönä toimii nuorisovaltuuston jäsen Mona Parviainen.
Hyvinvointialue on myöntänyt nuorisovaltuustolle määrärahan tapahtumajärjestämistä varten osana uudenlaista ilmiöbudjetointia.
– Ilmiöbudjetoinnissa on kyse siitä, että tunnistamme hyvinvointialueen toiminnasta sellaisen aiheen, joka läpäisee kaikkien toimialojen palvelutuotannon. Kun asia tunnistetaan ilmiöksi, toimialalla suunnitellaan sille toimenpiteitä, osoitetaan määrärahaa ja asetetaan mittarit tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi, talousjohtaja Antti Niemi taustoittaa.
Tänä vuonna laajojen toimenpiteiden kohteena on lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen.
Tapahtuma on maksuton.
Ensihoitoyksikkö aloittaa toimintansa Padasjoen paloasemalla uusissa, remontoiduissa tiloissa.
– Ensihoidolle ja kotihoidolle on remontoitu paloasemalle hyvät ja toimivat tilat. Esihenkilöt ja toimipistevastaavat ovat saaneet suunnitelmat siihen malliin, että Padasjoella pystytään taas jatkamaan toimintaa, ensihoitopäällikkö Sami Rive kertoo.
Tyypin 2 diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa elimistön kyky säädellä verensokeria on heikentynyt. Sairaus on usein perimän ja elintapojen yhteisvaikutuksen tulos ja kehittyy pitkän ajan kuluessa.
Tyypin 2 diabetes voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, munuaissairauksiin ja hermovaurioihin. On tärkeää huolehtia jo nuorena siitä, että paino, verenpaine, veren rasva-arvot ja verensokeri pysyvät suositelluilla tasoilla, etenkin jos suvussa on diabetesta.
Pienikin muutos elintavoissa vaikuttaa
Elintapamuutoksilla voi vähentää riskitekijöiden vaikutusta tai ainakin estää vaikutuksen voimistumista.
– Sairastumisriskiä voi pienentää huomattavasti kiinnittämällä huomiota ruokailutottumuksiin: suosi pehmeitä rasvoja, vähennä suolan käyttöä ja lisää kuituja. Nauti runsaasti kasviksia ja marjoja. Kala puolestaan on erinomainen hyvän rasvan lähde. Korvaa sokeripitoinen välipala marjoilla tai hedelmillä, diabeteshoitaja Satu Hämäläinen sisätautien poliklinikalta vinkkaa.
Liikunnan lisäämisen kannalta kesä on otollista aikaa, kun esimerkiksi liukas keli ei hankaloita kulkemista jalan tai pyöräillen.
– Pienelläkin liikunnan lisäämisellä on vaikutusta sairastumisriskin pienenemiseen. Kesällä hyötyliikunnan mahdollisuuksia on enemmän kuin talvella ja liikkumisen lisääntyminen saattaa tapahtua ihan vahingossa, kannustaa asiantuntijalääkäri Risto Kuronen.
Sokeriaineenvaihdunta tehostuu aina, kun lihakset tekevät työtä. Sillä on merkitystä riskin pienenemiselle. Liikunnassa tärkeitä ovat tekemisen ilo ja onnistumisen tunteet.
Tyypin 2 diabeteksen riskitesti
Oman diabetesriskin voi arvioida riskitestillä osoitteessa Tee riskitesti! – Diabetesliitto.
Mikäli testitulos on 12 pistettä tai enemmän, tukea diabeteksen ehkäisyyn on mahdollista saada terveydenhuollosta. Päijät-Hämeessä tukea voi saada esimerkiksi StopDia-ryhmästä, josta löytyy lisätietoa osoitteesta https://paijat-sote.fi/ela-hyvin/tyypin-2-diabeteksen-ehkaisy/
Vinkkejä terveellisempiin elintapoihin:
Ruokavalio
- Säännöllinen ateriarytmi: 3–5 ateriaa päivässä
- Monipuolinen ruokavalio, joka sisältää päivittäin kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljoja, pehmeitä rasvoja
- Maltillinen suolan ja lisätyn sokerin käyttö
Liikunta ja lepo
- Paikallaanolon välttäminen
- Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen
- Riittävä unen määrä
Alkoholi ja nikotiinituotteet
- Nikotiinittomuus
- Alkoholin kohtuukäyttö
Etenkin kesähelteellä on tärkeää juoda tarpeeksi. Janojuomista paras on vesi, joka suoraan hanasta valutettuna ei välttämättä houkuta kaikkia. Asiantuntijan vinkeillä vedestä voi loihtia itselleen mahdollisimman puoleensavetävän.
– Kun laittaa vettä kannuun pöydälle ja lisää siihen jäitä, mansikoita, yrttejä tai limeä, vesi muuttuu heti paljon houkuttelevammaksi. Todennäköisesti silloin tulee juotua enemmän, terveyden edistämisen asiantuntija Johanna Puttonen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta tietää.
– Keittiön pöydällä vesikannu on samalla hyvin esillä ja siitä muistaa helpommin ottaa lasillisia.
Älä jätä vesikannua kuitenkaan ulos, sillä kesän aikana on tapahtunut tulipaloja, joissa auringonvaloon jätetty esine on muodostanut polttopisteen ja sytyttänyt lähistöllä olevaa materiaalia tuleen.
Johanna Puttonen kehottaa maustamaan veden omien makumieltymysten mukaan.
– Jos lapset eivät mielellään juo vettä, heidän voi antaa valita kannuun laitettavia makuja, jolloin se saattaa alkaa maistua.
Erityisen tärkeää on huolehtia, että kuumalla kelillä lapset ja ikäihmiset saavat riittävästi nestettä.
THL:n suosituksen mukaan riittävä juodun veden määrä on 1–1,5 litraa päivässä ruoasta saadun nesteen lisäksi. Helteellä tulee huolehtia, että aterioilla juodaan lasillinen tai kaksi enemmän vettä ja aterioiden välillä saman verran.
Tiheämpi nesteen nauttiminen on tarpeen, jos kuumuus aiheuttaa runsasta hikoilua, esimerkiksi fyysisessä työssä. Jos fyysinen kuormitus kestää pitkään, kannattaa käyttää vähäsuolaisia juomia.
– Kohtuus on syytä muistaa helteelläkin. Vettä ei ole hyvä juoda suuria määriä nopeasti.
Kesäeväät keholle ja mielelle
Asiantuntija kehottaa miettimään veden juonnin lisäksi kesäeväitä niin, että ne tukevat hyvää oloa sekä keholle että mielelle.
– Kannattaa tehdä hyvät valinnat itselleen mahdollisimman miellyttäviksi.
Esimerkiksi kasvisten käytön lisääminen kesällä on tavallista helpompaa, sillä ne ovat silloin edullisia ja valikoimaa riittää.
– Kasvisten lisääminen onnistuu todennäköisemmin, jos valitsee mieluisia kasviksia itselle mieluisassa muodossa. Kova grillaaja voi innostua kasviksista grillattuina. Jos tuoresalaatit eivät ole oma juttu, ei ensimmäisenä kannata lisätä kasvisten syöntiään niillä.
Luova ajattelu kunniaan
Asiantuntija kannustaa perheitä luovaan ajatteluun kasvisten kokeiluissa. Erilaisten dippikastikkeiden avulla lapsista saattaa olla hauskaa maistella erilaisia kasviksia. Perheen kanssa kehitellä vaikka pelin ja kirjata ylös, mikä maistui päivän parhaalta kasvikselta tai dipiltä.
Johanna Puttosen teesi kuuluu, että ruokavalinnoissa on hyvä olla armollinen.
– Kaikkien ruokakokeilujen ei tarvitse olla onnistuneita. Me ihmisinä emme tykkää kaikesta, ja se on ihan ok.
– Ruoka on vahvasti läsnä arjessa ja siihen liittyy rutinoituja ajatusmalleja. Joskus ajatusten tuulettaminen ruoasta vaatii tietoisen pysähtymisen. Kesälomalla siihen on monella hyvin aikaa.
Päijät-Hämeessä vapaaehtoistoimintaa tehdään monen toimijan yhteistyönä. Parhaimmillaan vapaaehtoisuus antaa lisäapua ja tukea asiakkaan palveluprosessiin.
– Vapaaehtoisen tarjoama aika, vertaistuki tai kohtaamiset voivat tuoda valoa suuressa elämänmuutoksessa tai hoitoon pääsyä odottaessa, hoitojen aikana tai niiden jälkeen, Anna Lappalainen vapaaehtoistoiminnan verkostosta kertoo.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalalla OLKA-toiminnan vapaaehtoiset ovat juttuseurana ja tukena potilaille ja läheisille. Mielenterveys- ja päihdetyön ja potilas- ja vammaisjärjestöjen vapaaehtoiset puolestaan antavat vertaistukea ja jakavat tietoa yhdistysten kautta.
Vapaaehtoistoimijoiden verkostolla on runsaasti tarjolla erilaisia vaihtoehtoja osallistua itselleen sopivaan toimintaan ja tehtäviin.
– Voi olla itse toimijana tai kohteena eli saavana osapuolena. Molemmissa hyöty on yksilölle tärkeä ja merkityksellinen.
Palkkiona hyvä mieli
Anna Lappalaisen mukaan vapaaehtoiset kokevat tekevänsä jotain merkityksellistä, josta tulee hyvä mieli.
– Siinä pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan ja siihen riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot. Monet tuntevat tarvitsevansa tekemistä kodin ulkopuolella ja saavansa piristynsä päiväänsä muiden ihmisten kanssa kohtaamisesta ja keskusteluista, hän tietää.
Ammatillisesti koordinoitu toiminta takaa perehdytyksen ja koulutuksen vapaaehtoisille.
– Mukana olevalla on mahdollisuus valita tehtävänsä ja saada siihen tukea.
Vapaaehtoisuus on palkatonta eikä se voi korvata ammattilaisen tekemää työtä. Toimintaa ohjaavat periaatteet, oikeudet ja velvollisuudet.
Yhteisöllisyyden rakentaja
Vapaaehtoisuus tuo usein iloa myös toimijan omaan arkeen ja samalla mukavan harrastuksen.
– Lisäksi sen kautta tapaa samanhenkisiä ihmisiä, oppii uutta ja saa elämäänsä porukan, johon kuulua.
Tärkeän ja merkityksellisen tehtävän toteuttaminen antaa myös kokemuksen tarpeellisuudesta.
Ammattilaisilla ja läheisillä on Anna Lappalaisen mukaan tärkeä rooli välittää tietoa vapaaehtoistoiminnan monista mahdollisuuksista ja hyödyistä.
– Vapaaehtoistoiminnan lisäarvo yksilön arjen tukena kannattaa pitää mielessä ja muistaa kertoa siitä, hän kannustaa.
Lisätiedot:
Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto
anna.lappalainen@lahdenlahimmaispalvelu.fi
Päijäthämäläisten yläkoululaisten ja lukiolaisten nukkumisen määrä on viime vuosina kehittynyt aiempaa parempaan suuntaan. Arkisin alle kahdeksan tuntia nukkuvien nuorten määrä on vähentynyt merkittävästi.
Tiedot käyvät ilmi Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilaa vuonna 2023 kuvaavasta raportista, jonka taustalähteinä ovat kouluterveyskysely ja Terve Suomi 2022–2023 -tutkimukset.
– Riittävällä unella on tärkeä merkitys nuoren fyysisen ja psyykkisen levon ja kehon palautumisen kannalta. Unen aikana aivot puhdistautuvat päivällä syntyneistä ”kuona-aineista” ja palautuvat päivän virikkeistä. Uni tukee muistia, mieleen painamista ja uuden oppimista, asiantuntijahoitaja ja uniohjaaja Paula Ahonen kertoo.
Hyvinvointialueella ollaan panostamassa uniohjaukseen kouluttamalla hoitajia uniohjaajiksi ja uniterapeuteiksi.
Kyselyyn vastanneista yläkoululaisista aiempaa useampi nuori on raitis ja aiempaa harvempi tupakoi.
– Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitkä kaikki asiat nuorten käyttäytymiseen lopulta vaikuttavat. Osa voi olla kodin ja ammattilaisten tekemää kasvatustyötä. Osa mahdollisesti sitä, mitä somevaikuttajat tekevät ja millaisia tapoja kaveriporukoissa nousee pintaan, hyvinvointikoordinaattori Heli Lehtovaara kertoo.
Raportista käy ilmi myös, että alueen aikuiset liikkuvat enemmän terveysliikuntasuositusten mukaisesti.
Sukupuoli näkyy hyvinvoinnin kokemuksissa
Huolenaiheina raportti nostaa esille nuorten mielenterveyshaasteiden lisääntymisen ja sähkötupakan ja nikotiinipussien käytön kasvun.
Nuorten kohdalla hyvinvoinnin kokemuksissa on sukupuolten välisiä eroja.
– Aiemmin ei ole noussut niin vahvasti näkyville se, että meillä on oikeasti erilaiset huolet pojista ja tytöistä ja siitä, miten heidän hyvinvointinsa rakentuu, Heli Lehtovaara sanoo.
Tyttöjen hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti ahdistuskokemukset, sosiaalinen media ja seksuaalisen häirinnän uhka. Pojissa huolestuttavat tupakkatuotteiden käytön lisäksi humalajuominen ja fyysisen väkivallan uhka.
– Se saa pohtimaan, miten voimme palveluissa olla tarpeeksi sensitiivisiä siihen, että uskallamme tunnistaa sukupuolen vaikutuksen hyvinvoinnin kokemukseen.
Raportti osoittaa lisäksi, että Päijät-Hämeessä kunnat, järjestöt ja hyvinvointialue tekevät hyvää yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Vuosittain järjestetään muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelu ja jaetaan järjestöavustuksia.
Aluevaltuusto sai hyvinvointiraportin tiedokseen kokouksessaan 10. kesäkuuta.
Tilinpäätökselle hyväksyntä
Samassa kokouksessa aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden. Tilikauden alijäämäksi muodostui noin 45,5 miljoonaa euroa.
Keskustelua käytiin talousarvion valmisteluprosessissa tapahtuneesta muotovirheestä, jossa tarkastuslautakuntaa ei oltu kuultu oikeassa järjestyksessä. Tapahtuneella ei kuitenkaan ollut tarkastuslautakunnan talousarvioon euromääräistä vaikutusta eikä tilinpäätös sisällä virheitä.
Lautakunnalta liikenee ymmärrystä taloustilanteeseen, jossa maan kaikki hyvinvointialueet tekivät alijäämäisen tilinpäätöksen, eikä Päijät-Häme ollut siinä poikkeus. Päijät-Hämeen alijäämä on 45,6 miljoonaa euroa ja valtionrahoitus noin 50 miljoonaa alle maakunnan tarveperusteen.
Tarkastuslautakunta arvioi alijäämien kattamisen tuovan mahdollisesti haasteita tulevina vuosina ja toivoo, että vuoden 2022 puolen miljoonan euron alijäämä saataisiin neuvoteltua pois kattamisaikatauluja laadittaessa.
Arviointikertomuksessa evästetään, että hyvinvointialueen taloutta ja tasapainottamisohjelmaa tulee seurata aktiivisesti ja raportoida siitä aluehallitukselle kuukausittain ja aluevaltuustolle neljännesvuosittain.
Sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta palvelujen saatavuuteen ja hoitojonoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tarkastuslautakunta on pannut merkille, että valtion taloudenohjaus on ollut erittäin vaikeasti ennustettavaa ja vaikeuttanut talousjohtamista.
Tavoitteet toteutuivat osittain
Valtuuston hyväksymät sitovat tavoitteet toteutuivat arvion perusteella osittain. Esimerkiksi pelastuslaitoksen toimintavalmius on vähintään palvelutasopäätöksen mukainen ja palvelutaso on turvattu laadukkaasti ja yhdenvertaisesti.
Palvelujen järjestämistapojen valinnat perustuvat tuotantotapojen analysointiin ja mekanismit kunta-, yritys- ja yhdistysyhteistyöhön on hyvin suunniteltu. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle, osallisuudelle ja yhdyspintatyölle on perustettu niitä tukevia rakenteita ja kumppanuuksia.
Merkittäväksi huolenaiheeksi tarkastuslautakunta nostaa palvelujen piiriin pääsyn huononemisen edellisvuodesta. Odotusajat palveluihin eivät ole lyhentyneet, lisäksi alueella vaikuttaa olevan eroja hoitoon pääsyssä.
Tarkastuslautakunta penää raportissaan keinoja palveluiden saatavuuden parantamiseksi hyvinvointialueella. Se on huolissaan etenkin psykiatrian palvelujen saatavuudesta ja kiinnittää huomiota omaishoidon tuen matalaan kattavuuteen.
Työtyytyväisyyteen ja yhteistyöhön mittareita
Päijät-Hämeen hyvinvointialue tavoittelee asemaa alan parhaana julkisena työpaikkana. Arviointikertomuksessa todetaan tavoitteen toteutumisen vaativan paljon työnantajalta.
Hyvinvointialue on laatinut henkilöstöohjelman toimeenpanosuunnitelman ja käynnistänyt ohjelman.
Lautakunta havainnoi, ettei suositteluhalukkuutta ilmaisevaa NPS-mittaria ole otettu käyttöön eikä työtyytyväisyyttä mitattu. Se myös suosittaa tekemään työntekijöiden lähtökyselyitä systemaattisesti.
Vuonna 2023 henkilöstön lähtövaihtuvuusprosentti oli 7,2. Keskeisin syy vaihtuvuuteen oli irtisanoutuminen. Irtisanoutumisten taustalla oli tyytymättömyyttä johtamiseen, etenemismahdollisuuksiin ja palkkaan, muutto toiselle paikkakunnalle tai perhesyyt.
Kattavimmin tavoitteissaan onnistuneelta vaikuttaa luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa. Tähänkin tarkastuslautakunta toivoo kyselyä, miten yhteistyö on sujunut esimerkiksi kuntien ja yhteisöjen näkökulmasta.
Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että hyvinvointialueen asukkaat saavat laadukkaat palvelut yhdenvertaisesti ja ne ovat kohtuullisesti saavutettavissa.
Aluevaltuusto saa arviointikertomuksen tiedoksi kokouksessaan 10. kesäkuuta.